Itsehoitoa maailmanmenon aiheuttamaan verenpaineen nousuun. Epäkorrektejakin ajatuksia saatavilla.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Jos ei heilaa helluntaina



Kovin harva taitaa enää muistaa, miksi helluntaita alunperin vietetään. Nimittäin Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen vuosijuhlana. Sen sijaan kaikki varmaan tietävät, että  jos ei ole heilaa helluntaina, niin sitä ei ole koko kesänä. Toinen, naimattomien tyttöjen sanaparsi taas taas julisti että "En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille. 


Impivaarassa helluntaina juhlittiin siis nimenomaan kevättä. Jo ennen kristinuskoa samoihin aikoihin vietettiin  vakkajuhlaa. Helluntain viettoon liittyi mm. helluntaisauna, jossa vihdottiin ensimmäisen kerran kevään uusilla tuoreilla koivunlehdillä. Varsinkin nuoriso otti keväästä ilon irti, lauloi ja tanssi ja heilasteli. Jossainpäin poltettiin helavalkioita tai vietettiin helkajuhlia, joissa kylän neidot kulkivat porukassa pitkin kyläteitä ja lauloivat kalevalamittaisia helkavirsiä. Tai sitten esillä olevan kaltaisia, vähän maallisempia kansanlauluja.



Keskiäksy käyttää tietysti aasinsiltaa hyväkseen, ja julkaisee taas kerran niitä vanhoja suomalaisia sananparsia, enemmän tai vähemmän asiattomasti kuvitettuna. Pääosin ne ovat edelleenkin siitä "Pilvihin on piian nännit" kirjasta, mutta olen kolunnut myös wikisitaattien listausta.

Hauskaa Helluntaita















Kannattaa kuitenkin muistaa vielä yksi vähän uudempi kansanviisaus. Vaikka "kaikki saa ja kaikilta saa, niin kaikki ei saa kaikilta"




Ja ihan lopuksi tietysti se päivän otsikko:


torstai 24. toukokuuta 2012

Väärä hälytys?


Hevosmiesten tietotoimistot kertovat lähes varmana uutisena, että ensi viikonloppuna Kreikka eroaa eurosta. Hmm - puheet ovat kyllä koventuneet "vastuullisten" EU-päättäjien suussa, Brysselin EU-huippukokouksen yhteydessä mm. ilmoitettiin, että nyt jokaisen euromaan täytyy tehdä suunnitelmat, GREXIT:n varalta.

Heh - jokaisessa järkevässä valtiossa on tälläisiä suunnitelmia laadittu kaikessa hiljaisuudessa pöytälaatikkoon jo kriisin alusta alkaen. Paitsi tietysti Suomessa, jonka hallitus taitaa oikeasti olla niin "vastuutakantava" ja ennenkaikkea niin sinisilmäisen luottavainen, että uskoo ja tekee kaiken mitä sille EU-ylemmiltä tahoilta sanotaan ja määrätään.

Keskiäksy ei toki epäile etteikö Kreikka eurosta lähde. Sillä ei oikeasti ole mitään muuta pidemmän päälle järkevää vaihtoehtoa. Ulos maasta ja ainakin pois sen pankeista paenneet kreikkalaisten rahat eivät sinne palaa, ennenkuin jokin radikaali ratkaisu tehdään. Nykyinen soutaminen ja huopaaminen yhdestä vihoviimeisestä deadlinesta seuraavaan ei riitä. Epäluottamus on nyt niin täydellistä. Lehtitietojen mukaan esimerkiksi Kreikkalaisten aikaisemminkin heikoissa kantimissa ollut veronmaksumoraali on viime kuukausina suorastaan romahtanut entisestään. Ja jos kansalle ei ole tarjolla muuta kuin 20 vuotta tiukkaa säästämistä ja kurjistumista IMF:n ja EU:n nöyryyttävässä talutusnuorassa, kaikki kynnelle kykenevät äänestävät jaloillaan ja muuttavat maasta. Tämä tarkoittaa siis nuoria ja koulutettuja ihmisiä. Uusi startti on  pakko tehdä pikaisesti.

Mutta ihmettelisin kovasti jos se lähdön ajankohta olisi juuri nyt. Kun yksikään iso laina ei ole juuri tällä kellonlyömällä kaatumassa päälle ja ennenkaikkea kun maassa ei uusintavaaleja odotellessa ole kuin savijaloilla seisova virkamieshallitus juoksevia asioita hoitamassa.

Pikemminkin kyse taitaa olla panoksien korottamisesta. Tämä ajatus tulee mieleen siitä, että EU-alueen huippupoliitikot alkoivat kaikki aivan ykskaks yhteen ääneen puhua Kreikan lähtömahdollisuudesta. Kuin kuoronjohtajan ohjauksella. Näin kai oikeasti jossain on sovittu tai joku nuotit määräsi. Sillä tarkoitus taitaa ollakkin vain säikäyttää kreikkalaiset äänestäjät (ja poliitikot). Saada ne vakuuttumaan, että jos ette äänestä juuri niinkuin me haluamme, ja jos ette tee niinkuin me määräämme, niin mepä ei leikitäkkään teidän kanssa enää.

Eli nyt saamme oikein havaintoesityksen siitä, miten paikallista demokratiaa kyykytetään korkeampien eurooppalaisten arvojen, kuten federalismi, nimissä. EU-päättäjät haluavat nimittäin tällä kollektiivisella rivien välistä uhkailullaan varmistaa, että Kreikkalaiset äänestävät valtaan ne samat vanhat roistot kuin ennenkin. Koska ne kuitenkin ovat EU-nomenklatuuran taskussa olevia, "omia" roistoja. Ja tekevät mitä käsketään. Tarkoitus pyhittää keinot taas kerran.

-------------------------------- 

Euroalueen johtavat poliitikot olivat taas kerran koolla kriisinhallinnan merkeissä. Tällä kertaa Brysselissä. Kuka on pysynyt laskuissa siitä, kuinka mones "ratkaiseva" kokous tämä oli? Mitään ratkaisuja tai mitään uutta ei kokoksesta jäänyt ainakaan lehtitietojen mukaan käteen. Toistettiin vanhoja latteuksia ja oltiin erimielisiä siitä kuinka se velka- ja tulonsiirtounioni pystyyn pannaan, eli kuka maksaa laskut.

Henri Myllyniemen yleensäkin erinomaista Susijumala-blogia lainaten "erityisesti Espanja haluaisi EKP:n ostavan heidän velkaansa - he voisivat puolestaan silloin keskittyä tehtailemaan uutta myytävää EKP:lle..." Ja Irlannnin pääministeri oli kuulemma ehdottanut että EVVR ja EVM-rahastoja pitäisi käyttää suoraan euroalueen pankkien pääomittamiseen. (Tuosta voi heti vetää Keskiäkäisen päätelmän, että pikapuoliin Irlannin pankkisektorilta pullahtanee esiin uusia miljardiluokan tukitarpeita)

Koska käteen ei jäänyt oikeastaan mitään, päättäjien kasvot pelastettiin julistamalla että tälläkertaa kysessä olikin vain valmisteleva kokous seuraavaa, kesäkuussa pidettävää huippukokousta varten. Ja siellä sitten varmaankin löytyy se viisasten kivi. Keskiäksy tosin uskoo vasta kun näkee.

No, jokatapauksessa se huippukokousten tärkein anti tuli tälläkin kertaa suoritettua. Tarkoitan tietysti poliitikkojen yhteiskuvan ottoa. Kuvaajana Brysselissä toimi Pieter Bruegel vanhempi. Koska tämänkertainen yhteiskuva oli niin symbolisesti osuva ja muutenkin näköinen, päätin minäkin julkaista sen tähän lopuksi. Katainenhan löytyy tuolta keskeltä...



tiistai 22. toukokuuta 2012

Kuinka ammutaan omaan jalkaan - osa: ties kuinka mones


Olen parin vuoden ajan seurannut huuli pyöreänä hyvin vaivihkaista, lähinnä ammattilehtien tekemää uutisointia merenkulun EU-rikkidirektiivin tiimoilta. Ja ajatellut, että ei tämä noin järjettömästi voi mennä. Viime viikolla hulluus sitten saatiin sinetöityä. Itämerelle tulee kuin tuleekin vuonna 2015 maailman tiukimmat laivapolttoaineiden rikkipitoisuus rajat (0.1%). Kymmenen vuotta ennemmin kuin muualle maailmaan. Esimerkiksi Välimerellä saa käyttää rikkipitoisuudeltaan 4,5%:sta (!) polttoainetta vuoteen 2020 ja sitten 1% vuoteen 2025.

Tai tarkemmin sanoen siis osalle Itämeren valtioita tulee, sillä tämäkään sääntö ei tietysti koske Venäjää! Viime vaiheessa Suomi ( joka on merenkulullisesti täällä pussinperällä ja jota ratkaisu siis kipeimmin iskee ) yritti neuvotella EU:lta siirtymäaikaa vuoteen 2020. Mutta tyypillisesti se eurooppalainen solidaarisuus ei koskaan toimi toisin päin. Siirtymäaikaa ei annettu. Armollisesti Suomi sai sentään EU:lta luvan tukea vientiteollisuutensa kasvavia kuljetuskustannuksia omista rahoistaan.

En ala tässä kertaamaan asian yksityiskohtia, ettei tämä postaus taas kerran veny älyttömäksi.  Jos keissi ei ole ennestään tuttu, kannattaa lukea tässä välissä vaikkapa Eija-Riitta Korholan tuore blogaus "Pahin turpiinotto vuosiin". Sen sijaan pohdin hieman seurauksia.

Direktiivin kustannusvaikutuksista Suomen talouselämälle on esitetty erilaisia arvioita. Yksin metsäteollisuus on laskenut kustannuslisäkseen noin 200 miljoonaa euroa per vuosi ja kokonaisrasitukseksi on teollisuuden taholta väitetty jopa 1-1.2 miljardia/v. Summissa saattaa toki olla propagandalisää, mutta selvää on, että tämä maksaa ja paljon. Toki ainahan julkisuudessa väitetään että meillä on varaa.

Vihreät ovat tosin ilakoineet että “Rikkidirektiivi ei tuo paljoa lisäkuluja, koska sen taustalla oleva IMO-sopimus pitää toteuttaa joka tapauksessa. (siis vuonna 2025, KÄM huom.) Tätä ei ole suomalaisessa rikkidirektiivikeskustelussa vielä ymmärretty. Suomen teollisuus voi hyötyä tekemällä esimerkiksi rikkipesureita laivoihin.”  Hei, me varmasti tienataan tällä(kin)


Suomi on siis taas kerran maailmanparantamisessa edelläkävijä ja maksaa siitä kalliin hinnan. Kunnian ottajia tästä loistavasta saavutuksesta ei ole sattumoisin juurikaan julkisuuteen ilmaantunut. Korhola nimeää blogissaan "syyllisiksi" taanoisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen, jonka pestin aikana varsinaiset neuvottelumokat tehtiin. Sekä varsinkin europarlamentaarikko Satu Hassin, joka toimi rikkidirektiivin raoportoijana europarlamentissa.

Hassin osalta asia on varma. Kovasti on arvokas nainen Suomen kansantaloudelle. Lehtomäen osalta en tiedä oliko kyse vain hänen puupäisyydestään, vai veivätkö ympäristöministeriön asiaa hoitavat virkamiehet ministeriä kuusi-nolla? Kuten kävi aikoinaan ministeri Enestamille legendaarisen jätevesiasetuksen kohdalla. Toki kyse saattoi olla Lehtomäen poliittisesta ratkaisusta. Pyrkihän Kepun kitu-lipilaari-siipi noihin aikoihin hinnalla millä hyvänsä pääkaupunkiseudun vihertävien äänestäjien suosioon.

Mutta myös valtion korkeilla virkamiehillä on taipumuksia omien agendojensa ajoon täysin yksisilmäisesti ja kokonaisvaikutuksia murehtimatta. Varoittavana esimerkkinä on Keskiäksyllä jäänyt mieleen Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Päivi Jankka. Joka taanoin kuittasi huolen teollisuuden hiilivuodosta (eli tuotannon siirtymisestä sellaisiin maihin joissa ei ole käytössä päästörajoituksia ja päästökauppajärjestelmää. Käytännössä siis koko muu maailma paitsi EU ) näin fiksusti:

"Päästökauppa kannustaa päästöjen vähentämiseen, koska se aiheuttavaa yrityksille kustannuksia. Jos kaikella energiaintensiivisellä teollisuudella olisi samat rajoitukset ympäri maailmaa, järjestelmä olisi tehokas...Jankan mukaan kaikki teollisuus ei voi paeta Euroopasta, sillä esimerkiksi sähkö ja kaukolämpö täytyy tuottaa paikallisesti Euroopassa..."

Keskiäksyä kovasti huojentaa tuo hallitusneuvoksen rauhoittelu. Ettei sentään sähköenergian ja lämmön tuotanto maastamme karkaa, vaikka kaikki muu teollisuus lähtisikin. Hienoa! Sähköä siis piisaa tulevaisuudessakin, kun maamme pääelinkeino on nähtävästikkin vastaanottokeskusten pyörittäminen ja muu maahanmuuttoteollisen kompleksin puuhastelu.
---------------------------------------------------

Saanen vielä lopuksi esittää lyhyesti ranskalaisin viivoin Keskiäksyn ennusteen, miten tämä rikkidirektiivi tulee Suomessa vaikuttamaan.

-suurteollisuus (metsä, kaivos ja metalli ) tulee vaatimaan ja myös saamaan valtiolta vähintäänkin sellaiset parin sadan miljoonan euron vuotuiset subventiot. Joko verohelpotuksina, suorina kuljetustukina tai niiden yhdistelmänä. Koska valtiontalous on muutenkin tiukilla, vastaava summa on leikattava jostain muista valtion menoista.

-Pienet ja keskisuuret yritykset sekä alkutuotanto saavat  pärjätä omillaan, koska niillä ei ole politiikassa hyviä ystäviä eikä lobbausvoimaa. Ylimääräinen kustannus kilpailijoihin verrattuna aiheuttaa niille viennin laskua ja sitäkautta työpaikkojen menetyksiä.

-Tuonnin osalta ei ole niin suuria ongelmia, sillä kohonneet rahtikustannuksethan voidaan aina siirtää suoraan kuluttajahintoihin. Ja suomalainen kuluttajahan on tunnetusti rikas. Mutta toisaalta kallistuvat myös vientiteollisuuden tarvitsemat tuonti raaka-aineet ja tarvikkeet...

-Entistä isompi osa euroopaan suuntautuvasta viennistä siirtyy merikuljetuksista kumipyörille. Ympäristö kiittää...

-Venäjän transitokuljetukset maamme kautta ja niistä saatavat tulot loppuvat kuin seinään. Suomen satamissa on jatkossa kaiken kaikkiaan kovin hiljaista. Muutamia satamia suljetaan kokonaan ja lopuistakin vähennetään väkeä. Koska useimmat satamat ovat kaupunkien omistamia, satamayhtiöiden pinnalla pitämiseen tarvitaan lisää kunnalliverorahoja.

-Suomen tärkeimmiksi vientisatamiksi muodostuvat Pietari, Narvik ja ehkä jopa Murmansk. Itärajalle rakennettujen rekkaparkkien todetaan sijaitsevan tarpeeseen nähden väärällä puolella rajaa. Koska maamme myyminen ei ole nykypoliitikoille mikään tabu, ongelma voitaisiin ratkaista siirtämällä Suomen ja Venäjän rajaa kyseisissä paikoissa kymmenen kilometriä lännemmäksi.

Näillä siis mennään, mutta meillähän on varaa ja meillä on velvollisuus. Tähän ihan lopuksi haluaisin kuitenkin esittää pari kainoa toivomusta:

1) Kun tulevaisuudessa jossain järjestetään mikä tahansa kansainvälinen maailmanparannuskokous, niin ÄLKÄÄ PÄÄSTÄKÖ sinne ainoatakaan suomalaista virkamiestä tai poliitikkoa. Koska näiden tumpeloiden jeesusteleva päteminen ja/tai totaalinen kyvyttömyys aiheuttaa näköjään aina maallemme sen kaikkein huonoimman ja kansantaloudelle kalleimmaksi tulevan lopputuloksen. Pääsemme todennäköisesti  paljon pienemmillä vahingoilla kun Suomi vain jälkikäteen tyytyy muiden tekemiin ratkaisuihin

2) Leikataan tuo ylimääräisiin kuljetustukiin myönnettävä noin 200 miljoonaa euroa/v sieltä valtionbudjetin kehitysavun pääluokasta. Koska se on budjettiteknisesti kaikkein lähinnä vastaava:

Pääluokka 35: Moraalisen pätemisen hallinnonalat. Kankkulan kaivoon vastikkeetta lapioitavat määrärahat

Momentti 1: Symbolisesti merkittävien, mutta todellisuuteen juurikaan vaikuttamattomien poliittisten sankaritekojen määrärahat...

 ---------------------------------------------

PS. Löysin myöhemmin vielä yhden asian valmisteluun ja käytännön hoitoon osallistuneen tehotytön. Nimittäin hallitusneuvos Silja Ruokolan liikenneministeriöstä:

"Hallitusneuvos Silja Ruokola liikenneministeriöstä korosti, että IMO:n päätöstä tehdessä vuonna 2008 taloudellinen tilanne oli vielä aivan toinen, kun elettiin noususuhdanteessa eikä polttoaineen hinnat olleet nousseet talouskriisin jälkeisiin mittoihin. Päätökset tehtiin tuon ajan näkymiin nojaten.
Ruokolan mukaan Suomi on ollut mukana asian käsittelyssä alusta asti"

Tämä keissi taisikin olla alusta loppuun asti "lahjakkaitten" (kiintiö?)naisten hoitama moralistinen riemuvoitto.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Lähtö ja lasku



Parin viikon takainen "pikku-uutinen" Saksasta ei herättänyt Suomessa suurtakaan mielenkiintoa. Der Spiegelhän "vain" paljasti että Kreikan lisäksi ainakin Italia otettiin euroon siitä huolimatta, että se väärensi taloustilastonsa euro-kriteerit täyttäviksi. Ja että tämä keplottelu oli niin korkeiden Saksalaisten kuin muidenkin EU-päättäjien tiedossa jo silloin.

Lisäksi paljastettiin että samojen piirien tiedossa oli jo euroa perustettaessa, että nykyisenkaltainen euroalue joutuisi vääjäämättä kriisiin ensimmäisen laskukauden tulessa. Asia vaan hyväksyttiin ja painettiin villaisella kansalaisilta. Koska ajatuksena oli että sitä tulevaa, väistämätöntä kriisiä voitaisiin käyttää hyväksi  liittovaltiokehityksen nopeuttamiseksi ja vallan keskittämiseksi Brysseliin. Eli kriisin varjolla voitaisiin sitten runnoa läpi mm. yhteinen keskitetty budjetti- ja talouspolitiikka.

Myös entinen EU-komission puheenjohta Romano Prodi on asian haastattelussa myöntänyt: "Vaikeudet olivat ennnustettavissa. Kun loimme euron, minun näkemykseni talousmiehenä (ja keskustelin siitä Kohlin ja muiden valtiojohtajien kanssa) oli: kuinka meillä voisi olla yhteinen valuutta ilman yhteistä finanssi-, talous-, ja poliittista rakennetta? Viisas vastaus oli: jotta saisimme tämän kehityksen syntymään... Muu tulisi kyllä seuraamaan..."

Tuolloin harjoitettua salakähmäistä toimintaa voisi kutsua paitsi demokratian varastamiseksi tai raiskaamiseksi myös suoranaiseksi maanpetokseksi. Mutta eihän sellaisia rikoksia nykyään miksikään lasketa. Jesuiittamoraalilla mennään ja hyvä tarkoitus, eli se utooppinen Euroopan yhdysvallat ja homo europeus, pyhittävät likaiset ja jopa rikolliset keinot.

Liittovaltiokiimaiset poliitikot ja virkamiehet eivät vain ottaneet huomioon erästä oleellista seikkaa. Se seuraava laskukausi ei ollutkaan normaali, kohtuullisen lievä suhdannetaantuma. Löysällä raha- ja korkopolitiikalla onnistuttiin amerikassa ja euroopassa puhaltamaan kaikkein aikojen keinottelu- ja talouskupla. Jonka puhkeaminen aiheutti sotienjälkeisen ajan pahimman talouskriisin. Joilloin euro ei ollutkaan vain troijan hevonen, jolla federalistit voivat ajaa valtapyrkimyksiään, vaan myllynkivi. Joka uhkaa upottaa kokonaisen maanosan valtiot vuosikymmenen mittaiseen talousdepressioon ja velkahelvettiin. Syylliset nykytilanteeseen ovat siis tiedossa. Samoin maksumiehet. Eivät valitettavasti ole samoja.

Täältä postaukselle ääniraita.


torstai 17. toukokuuta 2012

Eespäin eespäin, tiellä euron, rinta rinnan astukaamme


Kreikkalaiset sitten häpäisivät demokratian ja äänestivät ihan väärin. Sen sijaan että olisivat antaneet valtakirjan sikäläisille demareille ja kokoomuslaisille niinkuin oli suunniteltu, he menivätkin sankoin joukoin kannattamaan kaikenlaisia ääriliikkeitä ja populisteja.

Hmm - nämä korkeiden europäättäjien "vastuullisiksi vastuunkantajiksi" korottamat puolueet Pasok ja Uusi demokratia ovat toki koko nykyisen Kreikan talouskriisin pääsyylliset. Jo näiden puolueiden perustajaisät aikoinaan varastivat valtion kassan ja jakoivat sen suvuilleen, yhteistyökumppaneilleen ja klienteilleen. Ja seuraajat (jotka usein ovat olleet ihan kirjaimellisiseti omia poikia tai muita sukulaisia) ovat jatkaneet hyväksi havaitulla linjalla. Nyt kun pää tuli vetävän käteen, Kreikan kansan olisi pitänyt luottaa siihen, että he ovat parhaat ja luotettavimmat tahot maan "Augiaan tallien" siivoamiseen. Ihan vain koska heillä on jostain syystä EU:n nomenklatuuran luottamus takanaan.

Keskiäksy veikkaa että uusintavaaleissakaan EU ei tule saamaan tahtomaansa vaalitulosta. Vaan nimenomaan laitimmaisen vasemmiston, Syrizan ja muiden kommunistien, kannatus kasvaa vielä nykyistäkin suuremmaksi. Näin siitä huolimatta että nimenomaan Kreikan äärioikeisto on suomalaisissa harhautusvälineissä julistettu suurimmaksi möröksi.

En muuten lainkaan yllläty, jos tuossa kesän kuluessa alkaa ns. vastuutakantavien europoliitikkojen suusta kuulua yhä tiukempia vaatimuksia siitä, että Kreikassa pitäisi saada armeija ja sen tankit kaduille turvaamaan eurooppalaista menoa ja meininkiä. Ja pitämään pystyssä sitä EU:n luottamusta nauttivaa virkamies-nukkehallitusta, joka EKP:n ja IMF:n toimesta tullaan istuttamaan maan johtoon. Sen jälkeen kun kreikkalaiset ovat toisenkin kerran äänestäneet väärin. Sillä ei siitä eurosta näköjään ihan noin vaan kuin töllistä lähdetä. Kyse on paitsi rahasta, myös ja ennenkaikkea EU-federalistien poliittisesta arvovallasta. Ja se on kallista...



Sama vaihtoehdottomuuden ja yhden ainoan totuuden ilmiöhän näkyy myös EU:n ylätasolla. Muistellanpa tämän kriisin syntyä. Kaikkia keskeisiä sopimuksia ja yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu ensin useimpien jäsenvaltioiden keskuudessa ja sitten niin komission kuin Euroopan keskupankin toimesta. Koska tärkeintä oli EU:n samanaikainen laajeneminen ja liittovaltion syveneminen. Kaikki muu on ollut sille alisteista ja siksi niitä pelisääntöjä on huorattu poliittisen tarpeen mukaan.

Nyt kun tällä politikoinnilla ja suhmuroinnilla on saatu upotettua kokonainen maanosa kaulaa myöteen kuseen, niin mitä siitä on seurannut? Yhtään ainoaa poliitikkoa tai virkamiestä ei ole asetettu vastuuseen tehdyistä  laiminlyönneistä, virheistä kuin suoranaisista rikoksistakaan. ( Edes mitään selvityksiä tai tutkimuksia ei ole aloitettu )  Muutamissa maissa toki kansa on näyttänyt syyllisille keltaista tai punaista korttia vaaleissa. Mutta siitäkin on nostettu nomenklatuuran piirissä kamala parku. "Että onpa kauheaa populismia ja ääriliikehdintää. Tämä on uhka eurooppalaisille arvoille ja tavoitteille"

En ole myöskään havainnut, että holtittomien pankkiirin tai edes suoranaisten korppikotkakeinottelijoiden ansiotta saatuja bonuksia tai pikavoittoja olisi edes yritetty periä takaisin. Tai törkeimpiäkään oman edun saalistajia olisi edes yritetty saada vastuuseen. Päin vastoin, EKP on lotrannut setelipainostaan satojen miljardien tukilainoituksia, jotta pankkiirien bonus-orgiat voisivat jatkua entisellään. Ettei vain jouduttaisi tutkimaan, minkälaisia luurankoja pankkien kaapeista oikein löytyykään.

Sensijaan meille hallintoalamaislle tarjotaan yhä lisää ja lisää sitä samaa, millä tähän kuseen on jouduttukin.  Tiukempaa liittovaltiota, yhteisiä eurobondeja, velka- ja tulonsiirtounionia. Taanoin komission puheenjohtaja Manuel Barroso julisti että "yhteisvaluutta euron pelastaminen edellyttää euromailta entistä tiiviimpää yhdentymistä"... "Jos haluamme säilyttää yhteisen valuuttamme, me tarvitsemme lisää työkaluja, joilla voimme taistella epävakautta vastaan", Barroso painotti.

Ei mitään uutta auringon alla. Aikoinaanhan komminismin ongelmien ratkaisuksi tarjottiin yhä enemmän ja puhtaampaa kommunismia. Sekä tietysti samalla epäilijöiden vaientamista ja toisinajattelijoiden puhdistuksia. EU on näköjään samalla tiellä. Meidän olisi annettava tälle nykyisiin ongelmiimme syylliselle euro-nomenklatuuralle enemmän ja enemmän valtaa, voimaa ja kunniaa. Jotta he voisivat ratkaista ne itse aiheuttamansa ongelmat. Niitä puhdistuksia ja eriävien mielipiteiden vaientamisia tässä enää odotellaan. Ja ei huolta, kyllä niidenkin aika tulee...

Keskiäksyä alkaa jo hieman pelottaa. Näen nimittäin tuon tien päässä tuhoa, verta ja kyyneleitä. Suureksi Euroopalaiseksi rauhanprojektiksi mainostettu hanke on muuttumassa vastakohdakseen. Poliittisen ja taloudellisen eliitin juonittelun ja kähminnän käärmeenpesäksi ja kansojen painekattilaksi. Joka tulee lähes vääjäämättömästi jossain vaiheessa räjähtämään. Niinkuin kansojen vankiloille on historian kuluessa aina ennemmin tai myöhemmin tapahtunut.



keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Jääkiekkoliitto uusi sloganinsa



Suomen jääkiekkoliitto on viimein vihdoin päivittänyt toivottoman vanhanaikaisen ja muutenkin  impivaaralaisen  sloganinsa "KIEKKOA KAIKILLE". Puheenjohtaja Kalervo Kummola julkaisi MM-kisojen tuiskeessa liiton uuden moton, joka kuuluu ytimekkäästi näin: JÄÄKIEKKOA VARAKKAILLE.

Puheenjohtaja Kummola selventää liiton uutta linjausta. "MM-kisoissahan nimenomaan miljönäärit ottavat kentällä mittaa toisistaan. Mitä helvettiä niillä köyhillä ja muilla luusereilla siellä katsomossakaan tehtäisiin? Pilaisivat vain otteluiden tunnelmaa ja paikalla ansaitusti olevan paremman väen fiilikset! "

tiistai 15. toukokuuta 2012

€urocalypsi peruutettu, EKP innovoi ikiliikkujan

Fysiikan lait kumottu? Ainakin taloudessa ja markkinoilla! Se liikkuu sittenkin...

Nähtävästi pääosa Saksalaisten suurpankkien myöntämistä luotoista Kreikkaan on saatu siirrettyä euro-maiden veronmaksajien piikkiin. Siitä päätellen, että enää ei ole lainkaan impivaaralaista pölhöpopulismia puhua Kreikan erosta/erottamisesta euroalueesta.

Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva toki tiesi tilanteen ja arvasi lopputuleman jo pari vuotta sitten. Kusetus, jota on hienotunteisesti kutsuttu Kreikan tukemiseksi, oli vain silmänkääntötemppu, jolla saattiin siirrettyä muutaman euroopan mahtimaan pankkien epävarmat saatavat Kreikasta (ja muista ongelmamaista) euroalueen veronmaksajien yhteiseen piikkiin.

Suomi on koko kriisin ajan peesannut nimenomaan Saksaa ja sen mielipiteitä. Ja julistanut olevansa samassa veneeessä Saksan kanssa. Mutta kuinkahan asia todellisuudessa on? Saksa on toki ollut tukipakettien suurin maksaja ja takuumies. Mutta Saksan vienti on kriisin aikana ollut kasvussa, työvoiman kysyntä ylitti viime talven aikana jo vuoden 2007 huipun ja pääomien virta maahan "turvaan" on ollut ennennäkemätöttömän suurta. Saksalainen ARD TV-kanavan dokumentti laskeskelin että Saksan kansantalous on kulujenkin jälkeen netonnut eurokriisillä vähintääkin noin 100 miljardia euroa.

Saksan teollisuus on siis kyennyt hyödyntämään halventuneen euron, sen omien pankkien riskisaatavia on siirretty massiivisessa mitassa euroalueen veronmaksajien takaamiksi ja maa on profiloitunut Euroopan pääomien turvasatamaksi. Suomessa sen sijaan kaikki käyrät sojottavat alaspäin. Kauppa- ja vaihtotase ovat olleet jo pitkään miinuksella. Työttömyys on  kasvussa, samoin valtion velkaantuminen. Kun Saksalaiset myyvät maailmalle tuotantoaan ja sanelevat EU:ssa kaapin paikkaa,  Suomi on lähinnä myynyt maailmalle firmojaan ja työpaikkojaan. Sekä EU:ssa itsemääräämisoikeuttaan.

Keskiäksy tuumiikin, että jos me olemme samassa veneessä Saksan kanssa, niin Suomi näköjään on siellä soutamassa ja äyskäröimässä, Saksa taas lähinnä keskittyy pitämään perää. Sekä haalimaan itselleen sen  kalasaaliin.



maanantai 14. toukokuuta 2012

Äkäinen Narttu - uusi hittipeli Roviolta



Nyt voit ampua paskaksi niin lannistavat lasikatot kuin syrjivät heterokarju-narratiivitkin. Sekä tietenkin dekonstruktoida sovinistisikojen ylläpitämät piilevät patriarkkaaliset rakenteet! Alkukenttien jälkeen pääset jopa potkimaan munille maskulistien sikakuningasta Henry Laasasta

Saatavilla sekä iPhone että Android versiot. Lataa heti!

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Vihan päiviä


Tämä on ollut todella raskas viikonloppu jokaiselle älykkäästi tiedostavalle, globaalille ja suvaitsevaiselle ihmiskunnan edustajalle maassamme. Sillä tänäänhän vietettiin suurieleisesti erästä umpi-impivaaralaista vihapäivää. Nimittäin äitienpäivää. Joka on patriarkaatin piileviä sortorakenteita kavalasti pönkittävä ja uudentava sovinistinen agressio todellista ja aitoa tasa-arvoa kohtaan. Nostamalla jalustalle tuo mennyttä maailmaa edustava, lähestulkoon facistinen äitimyytti, lietsotaan samalla suvaitsemattomuutta ja suoranaista vihaa paitsi kaikkia lapsettomia naisia myös mm. homoseksuaaleja kohtaan. Lisäksi Äitienpäivän vietto  ilmiselvästi sekä loukkaa että syrjii maamme nopeasti kasvavaa muslimiväestöä. Olen nimittäin lähestulkoon varma siitä, ettei shariassa tai hadditeissa ole mitään mainintaa sen paremmin äitien-, naisten- kuin haareminpäivästäkään.

Onko tämä oikein, kysyn vaan? Ihan sanattomaksi tälläinen vetää. Sillä meille kaikille fiksuille ihmisille, sekä myös Turun Sanomien toimittajille ja hallituspuolueiden naiskansanedustajille tulee Äitienpäivästä ja äitimyytistä aivan selkeä mielleyhtymä 30-lukuun ja Saksaan. Ja siihen natsien vastenmieliseen Blut, Boden und Mutter ideologiaan:



Eikä kuluvan viikonlopun vihankylvö suinkaan jäänyt pelkkään äitienpäivään. Eilenhän vietettiin ääri-nationalistista Suomalaisuuden päivää. Jolla juhlistettiin ääri-suomalaisuuden edustajana tunnettua impivaaralaista taantumusmiestä ja kansankiihottajaa J.V.Snellmania.

On käsittämätöntä että tälläisten törkeän kansallismielisten ja tunkkaista menneisyyttä edustavien ääriaatteiden merkeissä vielä nykyäänkin vietetään kansallisia juhlapäiviä. Sellainenhan vaarantaa vakavasti maamme harjoittaman vastuutakantavan monikulttuurisuuspolitiikan. Sekä lietsoo jälleen kerran lisää suvaitsemattomuutta ja vihaa kaikkia mm. maahanmuuttajia kohtaan. Tässä loukataan nyt ihan keskeisiä ihmis- sun muita perusoikeuksia.

Mitä ovat mahtaneet ajatetella ja tuntea esimerkiksi maamme talouden ja hyvinvoinnin selkärangan nykyisin muodostavat muslimimaahanmuuttajat, kun tuo inha ristiretkeläisten symboli on liehunut maamme vihatangoissa jo kaksi peräkkäistä päivää? Jos he eivät vielä ole ymmärtäneet siitä loukkaantua, niin meidän tiedostavien ja suvaitsevaisten mallikansalaisten on pikimmiten syytä tehdä se heidän puolestaan.


Vastuutakantavien kansalaisten onkin aika ampua rivinsä suoriksi ja vaatia yhteen ääneen valtiovallalta ja hallitukselta pikaisia toimia näiden vihapäivien poistamiseksi kalenterista.

------------------------------------

Valitettavasti voimme historiasta oppia, että tämä ei vältämättä onnistu kielloilla, sanktioilla ja oikeusministeriön antamilla signaaleilla. Esimerkiksi äitienpäivän kriminalisoinnista huolimatta olisi pelättävissä, että miespuoliset hallintoalamaiset jatkaisivat salaa tätä harjoittamaansa sorretun sukupuolen emansipaation rapauttamista. Ostelemalla toukokuun toisena sunnuntaina viharuusuja niille kaikkina muina vuoden päivinä rutiininomaisesti pahoinpitelemilleen vitunkantotelineilleen ja synnytyskoneilleen.

Toimivammaksi havaittu menetelmä onkin haitallisten tai taantumuksellisten käytäntöjen kaappaaminen osaksi omaa agendaa, antamalla niille uusi merkitys ja sisältö. Äitienpäivä pitäisi siis hallituksen määräyksellä muuttaa Äiti Maan eli Gaian päiväksi. Jossa merkeissä voitaisiin kätevästi voimauttaa ja uudenntaa Suomen ja suomalaisten ikiaikaista ja jakamatonta perisyylllisyyttä tätä yhteistä maapalloamme uhkaaviin katastrofeihin. Kuten ilmastomuutos, luonnonvarojen ehtyminen sekä kehitysmaiden riisto ja kaikenlaisen toiseuden sorto ja alistaminen.

Gaia päivän kunniaksi pitäisi myös jakaa Äiti maan-mitalleja ja Vihreän Ruusun Mamelukkikunnan puolikuita ideologisista ja muista ihanteellisista syistä lapsenteosta kieltäytyneille naisille. Samalla markkinoiden kansalaisille että suomalaisten lapsettomuus on eduksi ihmiskunnalle ja sen kestävälle kehitykselle. Meitähän on täällä maapallolla jo liikaakin ja siten lisääntyminen on syytä jättää meitä parempien kulttuurien edustajien tehtäväksi. Varsinkin koska Suomalaisilla on kannettavanaan raskas syyllisyys maailman väestöräjähdyksestä. Onhan maamme väkiluku peräti viisinkertaistunut vain parissa vuosisadassa.


Suomalaisuuden päivä pitäisi sitten tietenkin nimetä Monikulttuurisuuden päiväksi. Ja heittää se Snellman äärinationalistisine "kansojen henkineen" sinne historian roskatynnyriin, minne se kuuluukin.

Hänen sijastaan voisimme tänä MoKu-päivänä kunnioittaa tulevaisuutemme soihdunkantajia ja tiennäyttäjiä: Tarja Halosta, Johanna Suurpäätä, Ritva Viljasta ja Eva Biaudeta. Kiitokseksi heidän maallemme ja sen uudelle uljaalle monikulttuurisuudelle tekemistään loistavista palveluksista.

Sekä tietenkin julistaa kaikissa medioissa ja lukuisissa virallisissa juhlapuheissa  positiivisia tarinoita jännitävää toiseutta edustavista maahanmuuttajistamme. Jotka huolimatta suomalaisten heihin kohdistamasta arkipäivän rasismista ja merkitsevistä katseista ovat antaneet maallemme niin paljon. Ja joilta meidän on syytä ennakkoluulottomasti oppia ja omaksua tuoreita ajatuksia ja asenteita, joiden turvin mekin voimme kasvaa paremmiksi ihmisiksi.



Erilaiset Monikulttuurisuuden päivän tilaisuudet lopetettaisiin tietysti laulamalla yhteislauluna ja käsi toisen ihmisen kädessä Kumbayaata. Ja sitä nationalistista ristiretkeläisten symbolia ei vedetä salkoon. Vaan sen sijaan liputamme monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta juhlistavilla EU:n ja YK:n lipuilla.


-----------------------------------

PS Näihin päiviin on osunut kolmaskin vihatapahtuma. Helsingissä nimittäin vietetään äärinationalismia ja kansallismielisyyttä tympeästi lietsovia urheiluorgioita. Tarkoitan tietysti Lätkän MM-kisoja. Muistammehan viimevuotisen kristalliyön, kun Leijona-joukkue sattui silloisissa kisoissa pärjäämään. Ratikoissahan huudeltiin ihan avoimesti että "Sveduille turpiin" ja ainakin meistä vahvasti tuntevista tuntui vahvasti, että rasismi, fasismi ja nationalismi muuttuivat noina aikoina maassamme suorastaan salonkikelpoisiksi.

Tämä olisi ihan oman postauksen arvoinen huoli, mutta tyydyn nyt alkuhätiin vain siteeraamaan minulle Facebookista linkitettyä kirjoitusta. Koska sen kirjottaja on minusta oivallisesti tiivistänyt ongelman ytimen:

"Taas kuulemma pelataan jotain pallopeliä kansa kansaa vastaan. Kyllä tuollaisesta vastakkainasettelusta pitäisi jo nykymaailmassa päästä eroon. Sotia ja vihaahan tuollainen lietsoo. 

Eikö maailman kansat ole mitään oppineet kahdesta maailmansodasta? Rauhanomaista rinnakkaiseloa kannustavaa ohjelmaa sitä pitäisi suosia tuollaisen veli-veljeä ja kansa-kansaa vastaan sijaan. Kansainväliset yhteislauluillat jotka televisioitaisiin tuollaisten urheilutapahtumien tilalle. Suomi voisi olla esimerkkimaa ja lopettaa lainsäädännöllä kaikki kilpailulliset tapahtumat.
Make love not war."

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Mitä se on - Keskiäkäinen fraasisanakirja europolitiikan kiemuroista



Näin Eurooppapäivän (ja Stalinin voitonpäivän) juhlistamiseksi ajattelin hieman edesauttaa EU- ja europolitiikan ymmärrystä lukijakuntani keskuudessa. Julkaisemalla ensimmäisen  luonnoksen Keskiäkäisestä Suomi - EUrooppa fraasisanakirjasta. Lukijoiltani toivon kommenttiosastolle lisää vastaavia eurokismustyylisiä eli mitä se on- selityksiä erilaisille poliitikkojemme ja toimittajakunnan suoltamille Eurooppa-kliseille.

-----------------------------------------------------

Euro on ollut Suomelle menestystarina  =   Eurojäsenyys voimisti jonkinverran talouskasvuamme nousukautena, sillä Suomi hyötyi siivellä suuren europpalaisen talouskuplan puhalluksesta. Laskukautena se kiihdytti ja syvensi syöksyämme. Nyt kun federalistien europolitikoinnilla koko maanosamme ollaan suistamassa vuosisadan lamaan,  olemme kuin jokeen heitetty ryöstön uhri, joka yrittää uida koskessa kädet sidottuna selän taakse.

Euroopan vakausmekanismi (EVM) =  Luxemburgilainen pankkiiriliike, jonka avulla Euro-alueen vielä toistaiseksi luottokelpoiset jäsenmaatkin saadaan mahdollisimman pikaisesti siirrettyä luottokelvottomien kastiin. Sen täydellistä syytesuojaa ja pysyvää vastuuvapautta nauttivilla pankkiireilla on jatkossa etuotto-oikeus Suomen valtion kaikkiin verotuloihin ja maamme kansallisvarallisuuteen. Koska Suomen hallitus ja eduskunta ovat katsoneet tälläisen ehdottoman antautumisen olevan järkevää ja vastuutakantavaa politiikkaa. Firman valvonnasta vastaa kansainvälisiä finanssipiirejä edustava "riippumaton" tilintarkastustoimisto.

Euroopan vakaussopimus  =  Kuin vanhan avioparin uudistama avioliittovala. Hurskas kokoelma vanhoja sopimuksia, periaatteita ja lupauksia uudelleen kirjattuna ja allekirjoitettuna. Kaikki toki tietävät että aikaisemmista lupauksista huolimatta on moneen kertaan huorattu puolin ja toisin. Sekä niillä sopimuksilla pyyhitty persettä mennen tullen. Mutta uskokaa nyt kuitenkin edes ulkopuoliset tähän teatteriin. Tällä kertaa me ollaan ihan tosissamme. Joo joo, ollaan ollaan...

Kreikka hoitaa kyllä velvoitteensa eikä missään tapauksessa eroa eurosta  =  Kreikalla ei ole enää edes teoreettisia mahdollisuuksia selvityä veloistaan, mutta väistämätöntä konkurssia ja irtaantumista euroalueesta pitkitetään hinnalla millä hyvänsä niinkaun, että Saksalaisten, Ranskalaisten ja Englantilaisten suurpankkien miljardisaatavat ehditään siirtää EU-maiden veronmaksajien maksettaviksi. Vasta sitten Kreikka saa mennä.

Luova ratkaisu  =  Sääntöjä, sopimuksia, lakeja ja aikaisempia pyhiä päätöksiä rikkova tai ainakin härskisti kiertävä poliittinen hätäpaska, joka naamioidaan virkamies- ja lakimiesjargonilla mahdollisimman vaikeaselkoiseksi ja sekavaksi himmeliksi ja/tai julistetaan olennaisilta osiltaan salaiseksi.

EU jäsenyys ei merkitse omasta markasta luopumista. Mahdollisesta Euroon liittymisestä päätetään erikseen järjestämällä asiasta kansanäänestys  =  Euroon liityttymisestä päätetään  kansaa kuulematta ja perustuslakia kiertäen pelkällä hallituksen tiedonannolla.

Me tienataan tällä  =  Ääni on Kataisen ääni, mutta sanat ovat kansainvälisten investointipankkiirien ja vipurahastokeinottelijoiden ajatuksia.

Meidän on oltava mukana kaikissa ytimissä  =  Suomi maksaa aina. Tavalla jos toisellakin. Korvaukseksi tästä päättäjämme pääsevät ylpeänä poseeraamaan Euroopan mahtimiesten rinnalle erilaisten huippukokousten yhteiskuvissa.

Olemme mukana päättämässä  =  Saksa ja Ranska päättävät. Muutama härskimpi jäsenmaa yrittää lypsää tilaisuuden tullen siinä sivussa yksipuolisia etuja itselleen. Suomi ilmoittaa julkisesti hyväksyvänsä kaikki päätökset jo ennenkuin niiden yksityiskohdat saati seuraukset ovat edes poliitikkojemme tiedossa.

Suomi on luotettava Eurooppalainen vastuunkantaja  =  Suomi maksaa aina mukisematta ja kyselemättä kaiken mitä käsketään. Sekä noudattaa  pilkulleen ja oman virkakunnan keksimien tiukennusten kera järjettömimpiäkin "sääntöjä" tai direktiivejä. Niitäkin joita muut EU-maat parhaimmillaankin soveltavat vitkutellen vähän sinnepäin ja osa ignoroi ne täysin.

Suomi sai sellaiset takuudet kuin halusikin  =  Suomi maksaa isot kustannukset hämäperäisestä rahoitushimmelistä, jolla ei tiukanpaiken tullen ole mitään muuta arvoa, kuin siihen käytetyllä paperilla on. Esimerkiksi nuotion sytyttämisessä tai takapuolen pyyhkimisessä. Mutta koska tällä teatterilla pelastettiin Jutta Urpilaisen kasvot, voidaan toki sanoa että Suomi "osti" mitä SDP halusi.

Tämä päätettiin jo EU-kansanäänestyksen yhteydessä, kun samalla hyväksyimme Maastrichtin sopimuksen   =   Mikä tahansa Suomelle kalliiksi tuleva asia  tai kansallista suvereniteettiämme kaventava uusi poliittinen päätös jonka maamme poliitikot joutuvat EU:n sanelun tai ns. eurooppalaisen vastuunkannon nimissä runnomaan perustuslakia rikkoen tai ainakin kiertäen läpi.



Tämä hanke ei ole saanut nauttia
Euroopan Kusetusrahaston tuesta

maanantai 7. toukokuuta 2012

Eurokriisin hallintaa



Euro Sing-A-Long

LTRO LTRO, LTRO your boat
Blindly down to the stream
Throw taxpayers overboard
And listen to their scream


LTRO,LTRO,LTRO your boat,
 Blindly down the stream.
Verily, verily, verily, verily,
Their life is down the drain.


Tätä lorumukaelmaa voi mukavasti hyräillä ja laulella talousuutisia lukiessaan. Jos nuotti ei muistu mieleen, sen voi kuunnella vaikkapa täältä

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Suvaitsevaisuudesta



Ruukinmatruunan eilinen päivän mietelmä pani Keskiäksyn miettimään sanan "suvaitsevaisuus" sisältöä. Miksi tähän termiin on nykyään  latautunut niin paljon poliittista "dynamiittiä" ja se aiheuttaa niin paljon polemiikkia?

Suvaita-sana sinänsä on ihan vanhaa suomenkieltä. Jonka sanakirjamerkitys on tälläinen:

suvaita:
sietää, sallia, hyväksyä. esim. Suvaita toisin ajattelevia. Ei suvainnut ketään lähellään. Hänen suvaittiin pitää pikku erikoisuutensa.
iron. viitsiä, pitää sopivana. esim. Suvaitsisitko nostaa takapuolesi tuoliltani. Ei suvainnut edes vastata.

Ongelmaksi on tullut se että julkisessa keskustelussa suvaitseminen ja suvaitsevaisuus on nykyään ennekaikkea poliittinen termi, jonka merkitys on peräisin jostain kansainvälisistä sylttytehtaista. Siis käännös sanasta tolerance. Ja nimenomaan sen "poliittisesta" merkityksestä.

Toki myös toleranssi on tunnettu suomenkielessä aikaisemminkin. Sitä on käytetty mm. tekniikan parissa tarkoittamaan esim. teknisen laitteen tai sen osan  tuotannossa olevaa suurinta sallittua poikkeamaa tai vaihteluväliä. (Vanha neukkuvitsihän esimerkiksi kuului että "suuri maa, suuret toleranssit") Lääketieteessä toleranssi taas merkitsi lääkkeen sietokykyä.

Mutta nykyään tolerace (ja siten myös suvaitsevaisuus) tarkoittaa myös jotain ihan muuta. Esim Urban Dictionary kertoo sille myös seuraavan merkityksen:

3) Tolerance (liberal): What the majority should have towards minorities, but not vice versa

Selvyyden vuoksi on mainittava että Amerikassa termi' "liberaali" merkitsee suurinpiirtein samaa kuin täällä Euroopassa jälkimarxilainen punavihreys. Ja tuossa siis sanotaan että suvaitsevaisuus on sitä mitä enemmistön on osoitettava vähemmistöjä kohtaan, mutta sen ei toki tarvitse toimia toisinpäin.

Niinpä nykyisen keskustelun suurin ongelma tuleekin siitä, että käytettävän termin sisällöstä vallitsee melkoinen epätietoisuus ja jopa erimielisyys. Moraaliselle paremmistolle "suvaitsevaisuus" merkitsee tiettyjen vähemmistöjen kritiikitöntä ihailua, fanittamista ja jalustalle nostamista. (Ja myös tuo kaksois-standardi toimii, eli näiden ihailun kohteiden ei tarvitse osoittaa minkäänlaista suvaitsevaisuutta ketään muuta kohtaan)  Kaiken huipuksi he ovat vaatimassa tälle omalle määrittelemälleen suvaitsevaisuudesta suorastaan lain voimaa  ja velvoitetta. 

Meille tavallisille hallintoalamaisille suvaitsevaisuus taas merkitsee nimenomaan sitä sietämistä. Siis joko sitä että ko. asialla ei edes ole suurtakaan henkilökohtaista merkitystä tai ettei sinänsä välttämättä edes pidä jostain asiasta, mutta silti sietää sitä, koska se sietäminen on pienimmän riesan tie. 

Keskiäksyn oma mielipide asiaan on se, että ainoa mitä valtiovalta voi oikeasti lakeihin ja asetuksiin  vedoten vaatia on nimenomaan tuo sietäminen. Ketään ei voi oikeasti pakottaa fanittamaan tai  tykkäämään asioista, aatteista, ilmiöistä tai edes kansanryhmistä. Jos sellaista ruvetaan virkavallan toimesta vaatimaan, niin sitten ei enää ole kysymys vapaasta ja demokraattisesta maasta, vaan mieleen tulee jonkinsortin sosialismi. Joko Stalinistinen, Hitleriläinen tai Maolainen versio.

Jos joku tuon tulkintani kiistää, niin silloin teen "suvaitsevaistot" ja vetoan Suomen allekirjoittamiin kansainvälisiin pyhiin teksteihin. Tarkemmin sanottuna UNESCOn yleiskokouksen 1995 hyväksymään  julistukseen suvaitsevaisuuden periaatteista:

"Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan...Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille"



PS. Tässä vielä pari lainausta Urban Dictionarysta:

tolerance:
-"Originally a beautiful thing but it has been perversely cheapened by the intolerant left"
-"Something the liberals strive for as long as it's not for conservatives, especially white male Christian conservatives. One of the big double standards for the left"