Suuhuuhtelu X - Neuvottomia neropatteja

Saksan liittokansleri Merkel on ilmoittanut tukevansa presidentti Sarkozya ensi kevään presidentinvaaleissa. Hmm - koska historia tunnetusti huvittaa Keskiäksyä, hän muistelee edellistä kertaa. Sillä antoihan eräs Saksan valtakunnankansleri aikoinaan vahvan tukensa presidentti Philippe Pétainin ja pääministeri Pierre Lavalin hallitukselle. Senaikaisen Euroopan "yhdentämisen"nimissä. Historia ei ehkä suoraan toista itseään, mutta vario itseään sentään ihan kivasti...

Keskiäksy pelkää pahoin että Merkel veikkaa häviävää hevosta. Vaikka Ranskan talous ja ennenkaikkea sen pankit ehkä saadaankin pidettyä EKP:n ja EMV:n massiivisella tuella pystyssä vielä ensi kevääseen saakka, Ranskan kansan mitta alkaa olla täysi ja Sarkozyn lienee aika siirtyä poliittisen historian roskatynnyriin. Ainoa seikka mikä hänet voi pelastaa on se, että Ranskan vasemmisto tekee epäpyhän allianssin Sarkozyn UMP-puolueen kanssa. Ihan vain estääkseen Front Nationalin edustajan Marine Le Penin valinnan maan presidentiksi. Ranskalaisen mentaliteetin tuntien Merkelin tuki Sarkozylle ei toisaalta ole kaikkien silmissä pelkästään myönteinen asia...

---------------------------------------------------

Toimittaja Jan Hurri päivitti Taloussanomissa Eurooppalaisen vastuunkannon eli paneurooppalaisen pankkituen tuoreet luvut. Hänen mukaansa Suomi kantaa suhteessa pankkiensa saamisiin kaikkein suurimmat takausvastuut. Pankkiemme (jne) parin miljardin saatavia vastaan valtiomme on antanut noin 50 miljardin takausvastuut.  Hyvä me. 

Poliitikkomme jeesustelevat että meidän on pakko toimia näin, sillä muuten EUroopan ja jopa koko maailman talous syöksyy lamaan, kaaokseen ja kolmekymmentälukuun. Ja se olisi meidän syymme. Ja se tulisi meille vielä kalliimmaksi. Hmm - nuo kauhuskenaariot eivät nähtävästi kuitenkaan koske kaikkia. Sillä esimerkiksi Ruotsin takausvastuut eurokriisissä ovat vain 2 miljardia. Ja Englannin, jolla on todella iso pankkisektori ja kolmanneksi eniten epävarmoja saatavia DolceVita-maista, takausvastuut ovat vain noin 20 miljardia, eli alle puolet Suomen vastaavista. Jostain syystä heidän harteitaan ei paina vastuu koko euroopan ja maailman talouden selviämisestä. Erona näillä mailla toki on se, että heidän poliitikoillaan ei ole aikoinaan ollut maanista tarvetta päästä kyykytettäväksi kaikkiin pimeyden ytimiin.

Niinpä Ruotsin pääministeri Reinfield pystyykin olemaan rehellinen ja sanomaan ääneen totuuden: "Kreikka on todellisuudessa valtiona konkurssissa eikä ole tehnyt sitä mitä on luvannut" EU:n nomenklatuura ei tuota totuutta halua ääneen myöntää. Sillä sen suuri tehtävä on vielä kesken. Kriisimaiden 2300 miljardin veloista on tähän mennessä saatu siirettyä pankeilta veronmaksajille vasta noin 700 - 1000 miljardia. Jos Kreikka päästetään suoritustilaan, tämä velkojen sosialisointioperaatio vaarantuu.

---------------------------------------------------

Suomen presidentinvaaleihin eivät tälläiset pienet talousongelmat näköjään vaikuta mitenkään. Meillä käydään nyt "sivistynyttä vaalikeskustelua" vähemmistöjen positiivisesta syrjinnästä ja ihmisoikeuksien huomioonotossa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa.  Jo useampi pääkirjoitustoimittaja onkin revitellyt vaalitulosta todisteena Suomen "Eurooppamyönteisen" (luetaan Suomi maksaa kaiken mitä käsketään)  linjan vahvistumisena. Tyhjän äänestyslipun laittaminen uurnaan ensi sunnuntaina alkaa näyttää yhä houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

---------------------------------------------------

Silmiini sattui lehdessä eräs pikku-uutinen vaalien tiimoilta. Presidentinvaalien äänestyslipukkeet on painettu Ruotsissa, ruotsalaiselle paperille! Onhan tuo toisaalta ihan ymmärrettävää. Suomalaiset painotalot varmaankin kärvistelevät niin hirmuisen työvoimapulan kourissa, että eivät ole pystyneet ottamaan tuollaista 11 miljoonan lipukkeen painourakkaa vastaan. Ja Suomen paperitehtaiden tuotteet viedään tällä hetkellä  suorastaan käsistä, joten paperia ei liikene tälläiseen satunnaiseen tarpeeseen. Pitkäaikaiset toimitussopimukset etusijalla, tietenkin.

Leikki leikkinä, varmasti tämänkin julkisen hankinnan on jokin tunnollinen virkamies kilpailuttanut pilkulleen paragrafien mukaisesti. Ruotsi nyt vaan sattui olemaan oman kelluvan valuuttansa kanssa erittäin hintakilpailukykyinen. Näin me ammumme valtiona ja kansana itseämme jalkaan, kerta toisensa jälkeen. Turha sitten lähitulevaisuudessa, kun maamme on ihan virallisestikkin konkurssikypsä enää ihmetellä, että kuinka tässä taas kävi näin...

Loppulohdutus lukijoille - Vaikkakaan ei suhteellisesti,  niin sentään edes euromääräisesti Saksa on suurin kupattava

Keskiäkäinen vaaliloru

Keskiäkäinen vaalikone

Luovia ratkaisuja - ihmisoikeudet vientiin

Pääministeri Jyrki Katainen on kuulemma iloinnut, että "Väyrysen kolmossijan myötä vaalien kakkoskierroksesta tulee sivistynyt kisa". Hmm - suomeksi sanottuna Katainen iloitsee siitä, että kahden hallituspuolueen ehdokkaan kamppaillessa keskenään vaalikeskusteluun ei tule nousemaan ainoatakaan istuvalle hallitukselle kiusallista tai hankalaa asiaa. Ja koska molemmat kandidaatit kannattavat niin tiivistä EU:n liitovaltiota, Suomen väestön keskittämistä suuriin kaupunkeihin kuin NATO-jäsenyyttäkin, ei myöskään vahingossakaan keskustella Kansattoman Kokoomuksen keskeisten agendojen vastaisista kysymyksistä.

Ennustin itse vaalien jälkeen näin: Seuraavat kaksi viikkoa kuulemme sitten vaalikeskusteluissa hilittyä ja sivistynyttä keskustelua rauhasta, kansainvälisestä solidaarisuudesta, suvaitsevaisuudesta, ilmastomuutoksesta jne. Mutta kumpikaan ehdokkaista ei vahingossakaan käsittele esim. paneurooppalaista pankkitukea tai euromaiden hivuttamista askel kerrallaan liittovaltioon eurokriisin varjolla.

Ja kuinka ollakkaan, jo eilenaamuna Niinistö aloittikin tuollaisen jeesustelevan hymistelyn: Suomi voisi tehdä ihmisoikeuksista vientituotteen.

Toinen kierros - sivistynyttä keskustelua

PS. Kuinka ollakkaan, Keskiäksyn ajatukset alkoivat taas kerran laukata hieman laveammilla laitumilla. Ja aloin miettiä, että onkos meillä Suomessa niistä Ihmisoikeuksista nykyään sellaista ylijäämää, että niitä riittää ihan ulkomaille myytäväksi. Koska eikös se demokraattisessa maassa pitäisi mennä aikalailla tasan, yhdet ihmisoikeudet per yksi ihminen. Mutta hetken funtsailtuani tajusin, että onhan meillä jo löydetty luovia poliittisia ratkaisuja tähänkin ongelmaan. Se on tietysti tämä nykyään niin muodissa oleva positiivinen syrjintä.

Siinähän suoritetaan jo käytännössä ihmisoikeuksien tasaamista. Eli niitä liikoja ihmisoikeuksia otetaan sellaisilta historiallisesti tai gendertutkimuksellisesti etuoikeutetuiksi todetuilta väestöryhmiltä ja annetaan ikäänkuin kertoimella monenlaisille alistetuille ja sorretuille vähemmistöryhmille. Eikä niiden saajaosapuolien tarvitse välttämättä vähemmistökään olla eikä edes erityisen sorrettujakaan, kunhan ovat osanneet sopivasti uhriutua. Omia lukunsa ovat sitten vielä esimerkiksi humanitaariset maa(ha)nmuuttajat. Heillä on yleensä ollut lähtömaissaan niin huutava vaje ihmisoikeuksista, että heille eivät nuo peruskorjauskertoimet riitä. On ihan velvollisuutemme siirtää heille niitä ihmisoikeuksia suorastaan potenssiin korotettuna.

Näiden tuumailujen jälkeen tajusin, että onhan tuo Niinistö sitten aika viisas mies. Jos niitä ihmisoikeuksia kerran osataan ja kyetään kierrättämään maansisäisesti, niin tottakai niitä voidaan myös viedä maailmanmarkkinoillekkin. On vain tehtävä inventaario ja kartotettava millä väestöryhmillä ei maassamme ole tarvetta tai oikeutusta nykyisen laajuisiin ihmisoikeuksiinsa.

Ehdotankin että heti vaalien jälkeen perustetaan komitea, jonka tehtävänä on laatia perusperiaatteet sopivista ihmisoikeuksien poiskeräämisen kohteista. Aihepiirin korkean asiantuntemuksen varmistamiseksi sen ytimen voisivat muodostaa kansliapäällikkö Ritva Viljanen, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja lakiasiantuntemusta komiteassa edustaisi valtiosyyttäjä Mika Illman. Komiteaa voitaisiin täydentää muutamalla hallituspuolueiden kansanedustajalla sekä nais-, rasismin- ja fasismintutkimuksen akateemisilla edustajilla.

Ensimmäiset ihmisoikeuksien vientierät voitaneen helposti kerätä niiltä viime eduskuntavaalit pilanneilta ja siten demokratiaa halveksineilta väärin äänestäjiltä. He eivät todellakaan ihmisoikeuksiaan ansaitse. Sekä tietysti muiltakin kaikenkarvaisilta vihapuhujilta ja väärinajattelijoilta. Ummehtuneilta nationalisteilta, Umpi-Impiwaaralaisilta junteilta, salonkirasisteilta jne. Kunhan nämä itsestäänselvyydet on saatu kerättyä, voidaan keskittyä hieman lievempiin tapauksiin. On mm. tehtävä poliittinen päätös, kerätäänkö ihmisoikeudet kokonaan myös Paavo Väyrystä pressanvaaleissa äänestäneiltä, vai riittääkö heidän tapauksessa sellainen 75%:n leikkaus? Ja entä senjälkeen? Metsästäjät ja aseharrastajat? Tupakoijat? Mahdollisuuksia on monia. Kyse on vain poliittisesta tahdosta!

Keskiäkäinen Mies kysyy tähän lopuksi yhden moraalisen kysymyksen. Tuntuuko se kovinkaan oikeudenmukaiselta, että maamme ansaitsisi rahaa tällaisella ihmisoikeuksien vientikaupalla? Maat joissa niistä on suurin puute, ovat yleensä hyvin köyhiä. Mikä oikeus meillä on rahaa vaatimalla harrastaa suoranaista riistoa niitä kohtaan? Eli eiköhän me voida kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden nimissä lahjoittaa nämä ylimääräiset ihmisoikeutemme maailman köyhille vastikkeetta. Saisimme tässäkin asiassa olla edelläkävijä ja esikuva koko maailmalle! Sillä meillähän on varaa ja meillä on velvollisuuksia...

Markkinointia, politiikkaa ja petikavereita

Presidenttiehdokas Pekka Haaviston tekemää "ihmettä" on ihasteltu ja hämmästelty maamme tiedotusvälineissä. Kun pikkurahalla ja suurella innolla lyötiin vaalien ensikierroksella tuosta vaan mm. pari entistä "valtionhoitaja"puoluetta ja tuore "jytky"puolue. Temppua tullaankin varmuudella käyttämään viestinnän ja markkinoinnin esimerkkicasena pitkälle tulevaisuuteen.

Eikä syyttä. Haavisto toki keräsi sympaattisen oloisena ja helposti lähestyttävänä tyyppinä paljon kannatusta ihan omilla ansioillaankin. Mutta myös hänen kamppanjansa otti komeasti tuulta siipien alle. Mistään amatöörien puuhastelusta ei suinkaan ole ollut kyse. Lehtitietojen perusteella mukana oli talkoohengessä suuri joukko viestinnän ja markkinoinnin rautaisia ammattilaisia. Ja sosiaalisessa mediassa on ahkeroinut vielä suurempi joukko innokkaita amatööripuuhastelijoita. Puuttuva raha onkin pitkälti korvattu luovalla sissimarkkinoinnilla. Ero esimerkiksi Niinistön suurella rahalla ja perinteisellä mainostoimistopuurtamisella tehtyyn pönötysmarkkinointiin on ollut kuin yöllä ja päivällä.

Keskiäksy haluaa nostaa tarkasteluun yhden varsin taitavan mediaoperaation, jolla kätevästi valkopestiin ehdokas Haavistosta suurta yleisöä mahdollisesti epäilyttävä "kytkentä" vihreään eläinoikeus  ilkivaltaan "aktivismiin". Pekaltahan kysyttiin maakuntakierroksella Huittisissa hänen kantaansa tälläiseen toimintaan.  Haavisto kritisoi sitä ja veti jopa hieman kautta rantain yhtymäkohtia uusnatseihin.

Keskiäksyn mielestä noiden yön pimeydessä hiipailevien tuhopolttajien, murtomiesten, ilkivallan- tekijöiden ja tappouhkausten lähettelijöiden vertaaminen rupuisiin uusnatseihin on turhankin lievää ja korrektia. Vertailuja voisi tehdä ihan niihin alkuperäisiin vanhan ajan natseihin. Sillä miten esimerkiksi nuo turkisliikeiden ikkunoita rikkovat ja omaisuutta tuhoavat "aktivistit" poikkeavat juutalaisten omistamien kauppojen ikkunoita rikkoneiden ja omaisuutta (sillä usein mieleen tulevalla kolmekymmentäluvulla) hävittäneiden Hitler Jugendien toiminnasta? Eivät sitten mitenkään. Kumpiakin elähdytti vakaumus omasta moraalisesta ylemmyydestä ja molemmat olivat vakuuttuneita että heidän hieno aatteensa ja jalot päämääränsä oikeuttavat juuri heidät asettumaan lain yläpuolelle.

No, jokatapauksessa jo tuo Haaviston lausunto ylitti komeasti uutiskynnyksen lähes kaikissa medioissa. Sekä aiheutti sutinaa myös sosiaalisessa mediassa. Tiedotusvälineiden rakastamaa draamaa saatiin peliin, kun Oikeutta Eläimille-salaseura vaati avoimessa kirjeessään Haavistolta anteeksipyyntöä. Ja näytelmä huipentui kliimaksiin, kun Haavisto kieltäytyi anteeksipyynnöstä ja ilmoitti seisovansa miehekkäästi mielipiteensä takana. (Tai no eihän hän edes aivan niin sanonut, mutta myötämielinen media uutisoi sen niin)

Toki tapahtumien kulku saatoi olla ihan vaan sattumalta tuollainen. Mutta Keskiäkäinen Mies on kyyninen paskiainen ja tietää että yleensä oikeassa elämässä ei kaikki mene sulavasti nappiin niinkuin Strömsössä. Niinpä epäilin jo tuossa vaiheessa, että anteeksipyyntövaatimus saattoi yhtä hyvin olla vihreiden sisäpiirissä etukäteen sovittu manööveri, jolla maksimoitiin ilmainen julkisuus. Ja luotiin Pekalle siitä tiukasti kieltäytymällä  mahdollisuus kirkastaa omaa kuvaansa suuren yleisön silmissä. Eläinaktivistit kun ovat todella marginaalinen äänestäjäjoukko ja äänestävät vihreää Haavistoa jokatapauksessa.

Mutta lopullisesti kellot alkoivat kilkattaa Keskiäksyn päässä, kun kuulin kuka tämän kysymyksen aktivistien toiminnasta alunperin Huittisissa esitti ja tavallaan pani koko pallon vyörymään. Keskustan varapj Timo Kaunisto kirjoitti nimittäin omassa yleisönosastokirjoituksessaan näin:

"5.1 olin Huittisissa mukana toisena napana keskustelutilaisuudessa Pekka Haaviston kanssa. Keskustelu käytiin teemalla "Vihreät ja Keskusta - verivihollisia vai alkiolaisia sukulaisia"...suurin kohu nousi kuitenkin kysymyksistäni maatilojen salakuvauksista ja susipolitiikasta. Haavisto vastasi ettei kannata naamioituna ja nimettömänä tehtyjä iskuja tiloille. Hän toisti vielä kysymykseni uusittuani, että maatilojen tuotantorakennukset kuuluvat hänen mielestään kotirauhan piiriin..." 

Hmm -  nähtävästi ei tarvitse edes alunperinkään olla mikään sattuma että tälläinen "oikea"  "oikeaan aikaan" kysymys Haavistolle esitettiin ja vielä sopivan lievässä muodossa. Eli kysyttiin vain kantaa näihin videointimurtoihin (ja niistä Ylen avulla jo perinteeksi muodostuneeseen "Joulukauhun julistukseen", aina sopivasti kinkkusesongin alla) Eikä palautettu suuren yleisön mieliin esimerkiksi "aktivistien" lukuisia tuhopolttoja, ilkivaltaa saati niitä tuhansia kanalan sähkökeskuksen rikkomisen seurauksena tukehtuneita kanoja.

Sillä kuinka ollakkaan, Timo Kaunistolla on tuoreena puolisonaan Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Vihreiden ex-kansanedustaja. Joka TV:ssä vaali-iltana kyynelehti onnessaan Tavastian lavalla Haaviston vieressä. Siinä keskeisten vaalityöntekijöiden porukassa, joita Pekka nimeltä mainiten halusi nostaa esiin ja kiittää tehdystä työstä. Eli ei välttämättä tarvittu mitään sattumaa, että Timo Kaunisto osasi kysyä Pekka Haavistolta oikean ja sopivan kysymyksen. Hänellä saattoivat hyvinkin olla kotoa saadut "nuotit".

Keskiäksy muistuttaa että edellä kirjoitettu on puhdasta spekulaatiota. En ole ollut kärpäsenä katossa. Ja toisekseen, eihän tuossa ole mitään väärää saati laitonta tapahtunut. Päinvastoin. Jos temppu tehtiin noin, niin kysessä on hatunnoston arvoinen suoritus. Mediaa ja julkkista mielipidettä vedätettiin kuin rukkasta. Maksimimäärä myönteistä julkisuutta minimipanostuksella. Kuin suoraan sissimarkkinoinnin käsikirjasta.

Toki Kepulaiset saattaisivat moisesta toiminnasta nostaa Kauniston osalta hieman kulmakarvojaan. Mutta Kaunistohan näytti jo lippua viime syksynä. Kun hän julkisesti ilmoitti häpeävänsä Väyrystä. Tästä valtamedia antoi hänelle jo palkinnon ja luokittelee Kauniston nykyään "keskustan arvoliberaalin siiven" edustajaksi.

Ja loppujen lopuksi, vanhan sanonnan mukaan "Politiikka tekee outoja petikavereita." Ehkä se toimii toisinkin päin: Petikaveruus saa aikaan outoa politiikkaa.

Ps. Alla vielä se lainaamani  Timo Kauniston yleisönosastokirjoitus kokonaisuudessaan. Suurenee klikkaamalla.

Vaalirauhoitusta

Vuoden 2011 Nicolae Ceaușescu Systematisaatiopalkinto

Kuten lukijat varmaankin muistavat, päätin joulukuussa perustaa Hampaankolo-blogin yksivuotisen toiminnan kunniaksi Keskiäkäisen Miehen Pia Fraus-tunnustuspalkinnot. Lukijanikin kantoivat tuolloin kortensa kekoon ja  antoivat runsaasti hyviä ehdotuksia sopivista palkintokandidaateista eri kategorioihin. Ja nyt on tullut aika pikkuhiljaa paljastaa ansioituneita voittajia.

Ensimmäisenä jakovuoroon osuu Ceaușesculaisen modernin yhdyskuntapolitiikan kunniaksi nimetty Systematisaatiopalkinto. Nicolaehan oivalsi mm sen kristallinkirkkaan totuuden että vain kaupunkikerrostalossa asuu onnellinen proletaari. Niinpä Romania kylät taantumuksellisine omakotitaloineen pyrittiin jyräämään pillareilla maan tasalle ja väestö siirrettiin uusiin uljaisiin kerrostaloihin. Toinen systematisaation oivallus liittyi suuruuden ekonomiaan. Kaikki alle tuhannen asukkaan kylät ja pikkutaajamat luokiteltiin irrationaalisiksi ja hävitettiin.

Ja sitten itse asiaan. Keskiäkäinen palkintoraadin päätöksenteko tässä kategoriassa osoittautui loppujenlopuksi varsin helpoksi. Vuoden 2011 Nicolae Ceaușescu-palkinto myönnetään itseoikeutetusti kuntaministeri Henna Virkkuselle, joka edustaa Ylikansallisen Kokoomuksen vapaavuorelaista siipeä.

Virkkusen suurin meriitti on tietysti hänen ajamansa vuosisadan kuntauudistus. Jossa Suomen kunnista aioitaan hallituksen päätöksellä ja nopeassa aikataulussa teurastaa yli kaksi kolmasosaa. Erityisesti palkintoraatia miellyttivät Virkkusen vastaansanomattomat perustelut uudistukselle. Pienet kunnat on lakkautettava, koska ne ovat pieniä kuntia. Ja piste. Mitään tutkimustuloksia tai todisteita siitä, että isoissa kunnissa palvelutuotanto pystytään myös käytännössä hoitamaan edullisemmin tai laadukkaammin ei tarvitse esittää.  Sillä hallituksen ja hallinnon ideologiahan edustaa suorastaan jumalallista viisautta ja erehtymättömyyttä.

Ceaușesculaiseen perinteeseen istuu hyvin myös Virkkusen periaate, jonka mukaan tämä kuntakentän "puhdistus" voidaan valmistella virkamiestyönä täysin salassa ja päätöksenteossa ei tarvitse kuulla asianomaisia. Lisäksi Keskiäkäinen palkintoraati katsoo, että uusien, virkkuslaisten kuntarajojen määräytymisperusteet istuvat Systematisaation ideaaliin kuin nenä päähän. Uudet kuntarajat kun kuulemma päätetään Gosplanissa virastotyönä sen perustella, kuinka raskaan teollisuuden kombinaatit ja erikoiskaupan beriozkat ovat alueilla sijoittuneet.

------------------------------------------

Alunperin tarkoitukseni oli että Keskiäkäiset Hurskaita Valheita-palkinnot jaetaan nimenomaan yksityishenkilöille. Lukijakuntani ehdotuksesta tai jopa suorastaan vaatimuksesta, päätin kuitenkin jakaa myös erityisesti yhteisöille ja organisaatioille tarkoitettuja kunniamainintoja.

Vuoden 2011 Nicolae Ceaușescu Systematisaatio-kunniakirjan saa Vihreät deGröna rp. Palkinto myönnetään puolueen pitkäaikaisesta, uupumattomasta ja monipuolisesta työstä Suomalaisen systematisaation hyväksi.

Keskiäkäistä palkintoraatia miellyttää erityisesti se aatteellinen puhdasoppisuus ja hengellinen varmuus jolla Vihreät keskittämispolitiikkaansa ajavat. Tyypillinen vihreähän on yliopistoja ympäröivässä kymmenen kilometrin harppiympyrässä asuva, pääosin (tavalla tai toisella) yhteiskunnan rahoituksella elävä sinkku (tai ainakin lapseton pariskunta). Joka asuu tyytyväisenä kerrostalossa ja liikkuu sitä yliopiston, ravintoloiden ja oman  luukun välistä kolmiotaan sujuvasti julkisilla liikennevälineillä. Ja koska hän on tähän elämäntapaansa aivan tyytyväinen, on sen sovittava nikottelematta kaikille muillekkin kansalaisille. Esimerkiksi omalla työllään itsensä elättäville monipuolisesti harrastaville lapsiperheille. Koska onhan sentään kyse niin ekologisesti kuin moraalisestikkin aivan ylivertaisesta elämäntavasta. Ja jos nämä muut eivät tätä omaa parastaan muuten ymmärrä, vihreiden mielestä on ihan OK yhteiskunnan toimesta heidät siihen pakottaa.

Keskittämispolitiikkansa uskonnollisena ja  moraalisena perusteena Vihreät käyttävät sujuvasti mm. niin Itämeren pelastamista, alkuperäisluonnon suojelua, ilmastomuutosta, suvaitsevaista monikulttuurisuutta kuin kuolemattomien sielujemme pelastamistakin. Näillä argumenteilla he sitten vaativat, että Suomesta olisi pääosin ja ainakin kaupunkien ulkopuolella lopetettava niin maa-ja metsätalous, metsä- ja muu raskas teollisuus, kaivostoiminta, turkistarhaus, pääosa energiantuotannosta (pl.tuuli- ja ydinvoiman tuotanto) sekä maaseudulla ja haja-asutusalueella tapahtuva vapaa-ajanvietto ja matkailu.

Niiden sijaan Vihreässä utopia-Suomessa ihmiset työllistyvät pääosin maahanmuuttoteollisen kompleksin palveluksessa. Kotoutuskoordinaattoreina, vastaanottokeskusvirkailijoina, ihmisoikeus -ja rasismiasiantuntijoina sekä kulttuuriluotseina. Myös ikuinen opiskelijuus tai muu akateeminen puuhastelu ovat suotavia, kunhan ne tapahtuvat pääosin ns pehmeiden ja yhteiskunnallisten tieteiden aloilla. Ja asuminen on tietysti keskitetty tiukoilla säädöksillä pääosin isojen kaupunkien kerrostaloihin radan varteen. Lisäksi tähän vihreiden Ceauceskulaiseen utopiaan kuuluu mm periaate että kukin saa omistaa korkeintaan sata esinettä...

Tähän lopuksi Keskiäkäinen palkintokomitea onnittelee sydämellisesti molempia palkinnonsaajia.

-------------------------------------------------

PS.Suuruuden ekonomiallahan ei ole tunnetusti muuta rajaa kuin korkeintaan se klassinen "There can be only one". Älkää siis kuvitelko että puheena olleet noin sata kuntaa on se maamme lopullinen ja "optimaalinen" kuntaluku.  Henna Virkkusen ja Sekoomuksen kannattaakin pitää kiinni siitä ajatuksesta, että kunnat muodostetaan asiointialueiden mukaan. Työssäkäyntialueet ovat lopultakin hyvin rajalliset. Mutta kun yhä suurempia mega-hyper-galaxy-luokan kauppakeskuksia rakennetaan kuluttajien pään ja rahan menoksi, asiointialueet kasvavat hyvinkin laajoiksi.

Veikkaan että näiden ostosparatiisien reviivirirajojen mukaan jaettuna päädymme tulevaisuuden Suomessa  rationaaliseen noin kymmenen megakunnan malliin. (Lappi voidaan samassa yhteydessä muuttaa kaivosyhtiöiden vapaavaltioksi) Valveutuneena ja tulevaisuuteen katsovana kansalaisena luonnostelinkin jo muutamien tulevaisuuden suur-megakuntien vaakunoita päätöksenteon pohjaksi.

Tulevia, asiointialueiden perusteella muodostettuja suurkuntia

Keskiäkäisiä Vaali-ilta kommentteja

Ensimmäinen vaalikierros on sitten takana. Tulos ei ollut niin kauhean suuri yllätys, mutta täytyy myöntää, että se oli oli Keskiäksylle hieman pettymys. Olisin suonut että jompikumpi myös kansallisia asioita ja kansallista etua miettivistä ehdokkaista olisi päässyt toiselle kierrokselle. Vaikka presidentillä ei enää juurikaan valtaa ole, niin olisi ainakin voinut nostaa keskusteluun myös tämän hetken oikeita ongelmia.

Seuraavat kaksi viikkoa kuulemme sitten vaalikeskusteluissa hilittyä ja sivistynyttä keskustelua rauhasta, kansainvälisestä solidaarisuudesta, suvaitsevaisuudesta, ilmastomuutoksesta jne. Mutta kumpikaan ehdokkaista ei vahingossakaan käsittele paneurooppalaista pankkitukea tai euromaiden hivuttamista askel kerrallaan liittovaltioon eurokriisin varjolla. Kriisin jonka arkkitehteinä ovat olleet juurikin ne samat federalistit jotka nyt käyttävät sitä hyväkseen poliittisten tavoitteidensa ajamiseen. Myös maakuntien ja syrjä-Suomen kiihtyvä alasajo ei tule kuulumaan kummankaan ehdokkaan agendaan, koska molempien mielestä niin kaikki järki kuin onnikin asuu suurissa kaupungeissa.

Ennustin eilen, että Niinistön valinnan jälkeen vaalitulos tulkitaan vahvaksi kansan tueksi ja valtakirjaksi Kataisen hallituksen europolitiikalle. Olin väärässä. Kun selvisi ettei Väyrynen pääse toiselle kierrokselle, Niinistö aloitti ilakoinnin tällä tulkinnalla jo ensimmäisenä vaali-iltana. Ja myös Katainen veti samat johtopäätökset omassa haastattelussaan. Kansan vahva tuki kansainvälisyydelle ja vastuunkannolle Eurooppa kysymyksissä jne tuli mainittua. Ja kuinka on mukavaa kun molemmat kakkoskierroslaiset ovat kuulemma "Pro-Eurooppa" ehdokkaita.

Puna-Vihreällä puolella taas tuuletettiin kansan antamalla "antijytkyllä". Suomalaiset ovat kuulemma  nyt Haaviston ansiosta kääntäneet selkänsä "rasisteille" ja "fasisteille". Jaakonsaari tulkitsi niin pitkälle että Perussuomalainen puolue on nyt suurinpiirtein hävitetty maan päältä. (Liisukka tulkitsi nämä vaalit Persujen kohdalla puoluevaaliksi, mutta SDP:stä puhuttaessa kyseessä oli edelleenkin henkilövaali)

Keskiäksy laittaa hieman jäitä hattuun. Suomi ja Suomalaiset ovat ihan sama maa ja sama kansa kuin se oli ennen näitä vaalejakin. Aivan niinkuin se oli ennen ja jälkeen viime kevään eduskuntavaalejakin. Vaikka niiden jälkeen iso osa maan Paremmistosta julisti, että kansa äänesti nyt niin pahasti väärin että meidän pitäisi brechtiläisittäin vaihtaa kansa.

Saapi nähdä. Voitonhuuma on nyt Haaviston leirissä niin suuri, että malttavatko hänen tukijoukkonsa pidätellä vääjämättä tulevaa paskamyrskyä vielä vaadittavat kaksi viikkoa. Sillä matematiikkahan sanoo, että Haavisto ei voi pärjätä pelkästään Lipposen, Arhinmäen ja Biauden vapautuneilla äänillä. Lisää pitäisi saada Väyrysen ja Soinin äänestäjiltä. Haavisto itse tämän tajusi, koska jo vaali-iltana useaan otteeseen kehaisi että hänen "ihmeensä" takana olivat osin samat äänestäjät jotka keväällä äänestivät "jytkyä". Veikkaan kyllä,  että punavihreä tärähtäneistö ei malta odottaa toista kierrosta vaan vittuilu alkaa välittömästi huomenna. No, ehkä jo toinen sijakin on heidän mielestään riittävä voitto.

Vielä muutama hajahuomio vaali-illasta, lyhyesti ranskalaisin viivoin:

-seurasin vaaleja Yleltä. Toimittajat ja kommentaattorit pystyivät vain vaivoin peittelemään näkemyksensä ja toiveensa siitä kuka olisi "oikea" ehdokas kakkossijalle. No, talon sympatiat ja antipatiat olivat toki nähtävissä jo  (ja viime vaalien) kamppanjan aikana. Mukavaa on kun Keskiäkäinenkin perhe saa maksaa jatkossa täyttä YLE-veroa "puolueettomasta" ja "riippumattomasta" julkisesta tiedonvälityksestä.

-SDP:n vaalitulos lienee puolueen historian ylivoimaisesti huonoin. Selittely käy heiltä toki jo rutiinilla. "Gallupit nyt jokatapauksessa voitettiin", "vahva kamppanja arvojen ja ihmisyyden puolesta, jonka hedelmät korjataan tulevaisuudessa"... Kukaan (eivät edes toimittajat ja kommentaattorit) uskaltaneet sanoa ääneen missä oli vika. Päinvastoin, kehuttiin erinomaista ehdokasta. Hieno mies, valtiomies yli muiden. Teki loistavan kamppanjan. Mutta niin se vaan on, että jos henkilövaali menee noin totaalisesti perseelleen, niin vika on joko aatteessa tai ehdokkaassa. Ei liene epäselvää kumpi tällä kertaa tökki?

-ehdokkaista Soini ei näyttänyt mitenkään pahasti pettyneeltä vaalitulokseen. Epäilen edelleen ettei hän käynyt näitä vaaleja täysin tosissaan. Väyrynen sensijaan sai vaivoin peiteltyä harmistuksensa ja Lipposen otsassa kasvoi ainakin viiden tuuman molo. Biaudeta vaalitulos ei selvästikkään haitannut. Hänhän sai kuitenkin pari kuukautta paistatella julkisuudessa ja boostata hyvin kehittynyttä egoaan RKP:n rikkaiden säätiöiden rahoituksella. Myös Essayah vaikutti ihan tyytyväiseltä. Tehty työ kasvatti omaa poliittista pääomaa KD:n piirissä. Räsäsen seuraaja?

-Keskustan valvojaisista tulosta kommentoi varapj. Timo Kaunisto tuore vihreä emäntä rinnallaan. Hieman keskiäksyä huvitti kuunnella kun Kaunisto yritti kehua Väyrystä. Viime syksynähän Kaunisto vielä julisti suureen ääneen häpeävänsä Väyrystä. Ja syytti tätä koko Keskustapuolueen häpäisemisestä. Myös Mari Kiviniemen kiitospuhe Paavolle oli täynnä noloja lapsuksia. Alitajunta yritti nähtävästi puskea läpi rouvan todellisia mielipiteitä. Kiviniemihän tuki Väyrysen vaalikampanjaa yhtä innokkaasti kuin kuin köysi hirtettyä. Saa muuten nähdä kuinka monet vaalit pj.Kiviniemi vielä saa hävitä ennenkuin on evp-pj?

-oli sinänsä ihan hupaisaa katsoa kun silminnähden (ja korvin kuultavasti) hiprakassa oleva Jyrki Katainen koitti skarpata TV-haastattelijalle. Mitäpä tuosta, voitonjuhliahan siellä vietettiin, joten suon kyllä pikku  viinipöhnät pääministerillekkin.

Ja elämä jatkuu. Keskiäksy on "hävinnyt" kaikki presidentinvaalit kolmenkymmenen vuoden ajan. Olisihan se toisaalta ollut noloa rikkoa komeaa sarjaa. Kuten eilen kirjoitin, niin Haavistoa kuin Niinistökin pystyn aivan hyvin henkilönä äänestämään. Pelkään vaan pahoin, että vaalitulos julistetaan myös valtakirjaksi sellaisille asioille joita en kannata enkä hyväksy. Silloin toisella kierroksella voi käydä ensimmäisen kerran elämässäni niin, että nukun vällyjen välissä vaalipäivänä. Ja jos ei unta piisaa, teen siellä vaikka jotain muuta...

Seremoniamestarin vaalit 2012

Vaikka blogistan on kovasti aiheen ympärillä kuohunut, ei Keskiäksy ole tähän mennessä vaivautunut kommentoimaan tulevia pressanvaaleja vielä lainkaan. Se johtuu siitä, että en aikuisen oikeasti jaksa innostua niistä mitenkään. Uuden perustuslain mukaan presidentin valtaoikeudet ovat niin vähäiset, että valtakunnalle ja sen politiikalle ei ole kovinkaan merkittävää kuka nykyisistä kandidaateista loppujenlopuksi valitaan. Presidentti on jatkossa pitkälti keulakuva ja seremoniamestari. Ainakin normaalioloissa. Se kauanko vielä elämme jonkinmoisissa normaaliksi laskettavissa oloissa onkin sitten toinen juttu!

Tein kyllä jossain vaiheessa piruuttani pari vaalikonettakin. Lähinnä nähdäkseni, tuleeko sieltä minullekkin suositukseksi Arhinmäki, niinkuin yllättävän monelle oli kuulemma tullut. Mutta ei Arhis tärpännyt. Muistaakseni Hesarin vaalikoneen kolmen kärki meni näin: Soini - Väyrynen - Essayah ja YLE:n Annon taas näin: Väyrynen - Soini - Niinistö. En analysoinut asiaa sen kummemmin. Todennäköisesti ratkaisevia tekijöitä vastauksissa olivat EU ja NATO. Jokaista noista pystyisin varmaankin ilman suurempaa pahoinvointia äänestämäänkin. Ainakin jos vastaehdokkaana olisi vaikkapa Lipponen tai Biaudee.

No. Keskiäksy äänestää kyllä näissäkin vaaleissa, niinkuin kaikissa aikaisemmissakin pressanvaaleissa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Minulla on tähän asti ollut varsin huono "tuuri". En ole vielä kertaakaan onnistunut äänestämään voittavaa hevosta. En vaikka olisi ollut kahden kierroksen vaalitkin. Huvitin jo itseäni ajatuksella, että varmaankin tämä paha karma jatkuu nytkin ja voisin näin antaa ääneni "kuolemansuudelmana" jollekkin ei toivotulle ehdokkaalle.

---------------------------------------------

Toki minulla on ehdolla olevista henkilöistä jonkinlaisia mielipiteitä. Ja joitain kohtaan jopa jonkinlaisia sympatioita, toisia kohtaan taas antipatioita. Käyn seuraavaksi hieman läpi mietteitäni ehdokkaista. Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan. Jos ei, niin kannattaa palata tähän blogiin vasta seuraavan postauksen merkeissä. Todennäköisesti aihe on mielenkiintoisempi. Tää on nyt vaan tätä.

Böö Lipponen on ehdokkaista suurin "inhokkini". Jo se ettei mörkö-Paavoa missään tapauksessa valita, on minulle pieni vaalivoitto. (Suurin voitto näissä vaaleissa on tietysti, että se linnan noita hyppää luutansa selkään ja lentää sapatin viettoon Kyöpelinvuorelle)
Lipponen on Suomen EU-alamaisuuden (tuo on siis eri asia kuin EU-jäsenyys) ja NATO jäsenyyden kiihkomielinen hihhuli. Persoonana ja poliitikkona täydellisesti menneisyyden mies. Oman oikeassa olemisensa ja erinomaisuutensa kristalli-soituma. Ja kaiken huippuna pakettiin kuuluisi myös Päivi Lipposen paistattelu "maan äitinä".Vade retro satanas...

Eva Biaudee kilpailee silmissäni Lipposen kanssa tuosta vähiten halutun ehdokkaan asemasta. Mutta saa tasoitusta, koska on ihan katseenkestävä naaras. (Naiset saavat useinkin paljon anteeksi ulkoisilla avuillaan, mutta auta armias, jos sen sanoo heille ääneen) Eva on vastannut vaalikeskustelujen jeesustelusta, päälle huutamisesta ja myös niistä typerimmistä kommenteista. Kamppanjan alku hoitui hokemalla rasismia ja vihaa sekä niiden torjumista jokaiseen mahdolliseen ja mahdottomaan väliin. Viime metreillä hän löysi sitten naiseutensa. Evan mielestä kaikkien Suomen naisten pitäisi äänestää häntä koska hän on nainen. Se olisi kuulemma tasa-arvoa. Suhteilla ja suhmuroinnilla virkaansa valittu Eva kehtasi vielä kehuskella, että neljän lapsen äitinä oleminen on pätevöittänyt hänet mihin tahansa tehtävään. Keskiäksy kyllä muistaa, että viime vuonna hänet pätevöitsi RKP:n jäsenkirja. Koska en nyt näköjään osaa sanoa mitään mukavaa Evasta, niin käykää lukemassa niitä kehuja Jani Korhosen blogauksesta.

Paavo Arhinmäki taisi olla jo alunpitäenkin hyvin vastentahtoinen ehdokas. Kunhan vetää Vasemmistoliiton kunnallisvaalivankkureita vähän väärissä vaaleissa. Hän on myös selkeästi ihan väärässä sarjassa tähän hommaan. Junnu aikuisten liigassa. Pitää kuitenkin muistaa että presidentinlinna on poliitikkojen loppusijoituspaikka tai hautausmaa, eikä mikään harjoittelupaikka. Toisaalta voidaan toki ajatella, että olisi Arhiksen presidentteydessä jotain hyvääkin. Olisipahan ainakin poika poissa kadulta pahanteosta.

Sari Essayahista minulle on tullut alkuodotuksia paljon myönteisempi vaikutelma. Kaikin puolin ihan fiksunoloinen poliitikko ja ihminen. Saria on selvästi kohdeltu vaalikampanjassa silkkihansikkain. Esim. häntä ei ole missään vaiheessa oikeasti hiillostettu niillä presidentinvaaleissa näköjään hyvin keskeisillä uskonto-, abortti- tai homoliittoteemoilla. Johtuuko sopulipredatorien lempeys siitä että hän on nainen vai siitä, että hän ei oikeasti ole uhka kenellekkään, en osaa sanoa.

Itseäni ei Essayahin uskovaisuus häiritse, koska hän ei ole ainaakaan tähän mennessä antanut itsestään kuvaa minkäänlaisena "herranjestas-helluntailaisena". Keskiäksylle kun on tullut tuntemistaan helluista vähän sellainen amerikkainen menestyksen teologia mieleen. Heille tämä elämä näyttää olevan melkoista suorittamista ja maalisten kulissienkin on syytä olla kunnossa. Itse pohjalaisjuurisena tuumin, että jos maalle ns elävästi uskova presidentti pitäisi valita, niin paras vaihtoehto olisi tietysti joku kunnon körttiläinen. Mutta Essayahista totean lopuksi, että hän on EU-parlamentissa toiminut ihan asiallisesti ja ahkerasti ja lienee siellä työskennellessään oikeammassa paikassa kuin Mäntyniemessä.

Timo Soinista sai ensi alkuun vaikutelman, että hän ei edes tosissaan pyri koko pressan virkaan. Kunhan pitää Persuja esillä ja vähän puhaltelee hiillosta jytkykattilan alla kunnallisvaaleja silmälläpitäen. Kun gallupit alkoivat näyttää turhankin huonoilta, Timolle tuli hätä ja hän alkoi maanitella että äänestäkää nyt edes omat minua. Ettei puolueen jytkymaine täysin mene.

Soini Hyvien Ihmisten™ silmin nähtynä

Soinin siivellä maan Moraalinen Paremmisto on jatkanut viime talvena aloittamaansa vihanlietsontakamppanjaansa. Ei kuulemma varsinaisesti  Soinia vastaan, vaan niitä hänen "selkänsä takana piileskelijöitä". Siis niitä tympeitä ja ummehtuneita umpi-impi-vaara-nationalisti-rasisti-fasisti-ksenofiili-islamofobi-persuilijasuomalaisia ja heitä äänestäneitä idiootteja luuseri-juoppo-punaniska-sovinisti-juntteja vastaan. Vaikka onhan tässä kamppanjan kuluessa tullut rivienvälistä selväksi että myös Soini itse on pölhö-populisti-sovinisti-salonkirasisti-paavinuskoinen menneessä maailmassa elävä pystyyn nostettu sikanauta, joka pilaa Suomen maineen peruuuttamattomasti ja lopullisesti kautta Euroopan ja varmaan koko maailmassakin.

No, tuo sivistynyt parempi väki todistaa tuolla "hillityllä charmillaan" taas kerran, ettei yhteiskunnan panostus heidän  korkeaan koulutukseensa ja oppineisuuteensa ole todellakaan mennyt hukkaan. Ja voihan tuollainen vihapuhe jotain vanhoja mummoja ja wannabe-fiinejä jakkupukuämmiä säikäyttää, mutta ainakin Keskiäksyn kohdalla vaikutus on päinvastainen. Viime kevään protestiääneni meni näköjään aivan oikeaan osoitteeseen ja tämän tyylisen mekastuksen jälkeen paluu jonkin "vanhan" pääpuolueen äänestäjäksi kunnallisvaalleissa ei tunnu todellakaan houkuttelevalta eikä todennäköiseltä vaihtoehdolta.

Mutta nyt ollaan vasta pressan vaaleissa. Keskiäksy tuumii, että Soini tulee kyllä saamaan galluppejaan paremman vaalimenestyksen. Mutta että hänestä on meille hallintoalamisille paljon enemmän hyötyä eduskunnassa. Mieluummin piikkinä sixpack-hallituksen lihassa, kuin haudattuna Mäntyniemeen kartanonvahdiksi.

Pekka Haavistosta tehdään kovalla tohinalla näiden vaalien ensimmäisen kierroksen yllättäjää. Sanoin että tehdään, koska niin silkkihanskaista ja jopa nuoleskelevaa hänen kohtelunsa on mediassa tähän asti ollut. On luotu kuva Pekasta joka on lähes Ahtisaaren veroinen rauhanlähettiläs maailmalla. Mäkinen kyselikin aivan syystä blogauksessaan "Professori Haaviston olemattomat ansiot" että missä tulokset?

Tämän Haaviston saaman "medianoston" osasyynä on selkeästi ollut Lipposen totaalinen romahdus. Alunperinhän nomenklatuura kuvitteli että juuri hän häviäisi toisella kierroksella Niinistölle. Ja näin vältyttäisiin tilanteelta jossa kansa tekisi vaalien toisesta kierroksesta kansanäänestyksen EU-politiikasta. Kun Haavisto ehkä vähän yllättäen on tehnyt loistavan kamppanjan ja noussut ihan omilla esiintymisansioillaan kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi, mielipidevaltiaat yrittävät nyt tehdä hänestä Väyrysen ja Soinin "kaatajaa". Jos Haavisto toiselle kierrokselle sattuu pääsemään, tulette näkemään, että tämä korkeantason tuki ja hypetys loppuu kuin seinään.

Keskiäksyn mielestä Haavisto on fiksusti käyttätyvä ja älykäs tyyppi, jota hyvinkin voisin äänestää, jos hän toiselle kierrokselle nousee. Itseasiassa minulla ja Pekalla on hyvinkin pitkäaikainen suhde. Se alkoi jo 70-luvun lopulla kun kiersin hänen "kanssaan" Eurooppaa. Siis hänen kirjoittamansa Interrail Opas kulki mukana rinkassani :-) Pekka jäi aikoinaan myös mieleen sinä fiksuna kirjoittajana Komposti-lehdessä. Aivan - Keskiäksykin on ollut joskus nuori ja idealisti. Ja jotain Pullis-Paloheimolaista vihreyttä voisin vieläkin kannattaa. Mutta ne pirtanauha-feministit, ex-stallarit, anarkomarkot, ituhipit ja muut maailmanhalaajat valloittivat Vihreän puolueen ja sen linjan jo hyvin kauan sitten. Ei olisi siellä sijaa hiellä leipäänsä ansaitseville keskiäkäisille äijille. Ja toisekseen, oikeasta luonnosta siellä ei enää juuri kukaan tiedä yhtään mitään...

Pekan homous ei minua häiritse sitten pätkääkään. Hän ei ole koskaan tehnyt siitä mitään suurta numeroa tai manifestaatioasiaa. Haavisto on myös vakituisessa parisuhteessa. Sinkkuhomo pressana olisi toki pikkuruinen riski. Ei toki muuten mutta ei ehkä olisi kiva lööpeistä lukea että presidentti doggaili jossain rekkalevähdysalueella tai käyttäytyi hieman sopimattomasti jossain julkisessa käymälässä tai kylpylän höyrysaunassa. Ja pakollinen disclaimer että saman voisi tietysti sanoa myös sinkkuheterosta. (Touho kun on nykyään taas niin hyvin herkkänä) Sen yhden lemmenkipeän heteropääministerin vonkailuissa oli jo riittävästi myötähäpeää kansalaisille joksikin aikaa.

Haavistossa on minulle oikeastaa vain yksi mutta. Se että ääni Haavistolle lasketaan samalla jonkinmoiseksi kannatuksenosoitukseksi myös punavihreälle tärähtäneistölle. Aletaan kuvitella että heidän päämääränsä ja ideologiansa ovat alkaneet nauttia yhä suurempaa kansansuosiota. Tiedättehän ne nämä "Suomi ja suomalaisten rahat kuuluvat kaikille. Ihan vain koska sovitettavat perisyntimme ovat niin suuret. Ja meidän on yksin yritettävä poistaa maailman pahuus ja toimittava moraalisena esikuvana kaikille maailman kansoille. Maksoi mitä maksoi...  Voi että kun voisi saada Pekan ilman tätä kytkykaupaa!

Jotenkin aistii, että Paremmisto ei kaipaa Pekalle meidän tyhmien, umpimielisten ja ennakkoluuloisten junttisuomalaisten ääniä!

Sauli Niinistö on valittu satojen galluppien voimin Suomen presidentiksi oikeastaan jo kuuden viime vuoden ajan. Käytävät vaalithan ovat siis vain tylsä pakollinen muodollisuus, jolla tämä itsestään selvyys virallistetaan. Gallupsuosion kärjessä keikkunut Niinistö onkin pitänyt sordiinoa tiukasti pällä. Ensin ehdokkuus aikomuksistaan ja sitten koko vaalikamppailun ajan. Ettei vaan vahingossa lipsauttaisi mitään sellaista joka voisi hänen suosikkiasemaansa vaarantaa.

Keskiäksy kuitenkin muistaa että Niinistö oli aikoinaan innolla viemässä maatamme sinne EU:n ytimiin ja oli myös hyvin myötämielinen NATO jäsenyyden suhteen. Nythän hänen ympäripyöreat murahtelunsa esim näistä EU:n takuussuhmurointivälineistä ja muusta paneurooppalaisesta pankkituesta ovat välillä kuulostaneet melkein persuilulta. Täytyy kuitenkin muistaa että tuo on vain vaalitaktiikkaa. Sauli on nimenomaan raha- ja valtaeliitin suosiota nauttiva ehdokas. Paras mies jonka vuorineuvokset ja suurfirmat voivat rahoillaan tuolle paikalle saada. Follow the money.

Ja ennenkaikkea Keskiäksyn silmissä Salessa on yksi ratkaiseva ongelma. Ääni hänelle on samalla ääni Jyrki Käteiselle ja ja hänen epäpyhälle allianssilleen. Vielä tätä seikkaa ei toki meille hallintoalamaisillle mainita. Mutta Niinistön valinnan jälkeen Katainen alkaa hehkutella, että tämä presidentin vaali oli vahva valtakirja kansalta hänen ja Kokoomuksen "Suomi kantaa vastuuta ja maksaa aina kaiken mitä Berliinistä käsketään" europolitiikalleen kuin myös esim Virkkusen "minä teurastan nyt pikkukunnat, enkä kysy siihen kenenkään mielipidettä"-kuntauudistukselle. Ottakaa tuo vakavasti ihan otettavana ennusteena.

Paavo Väyrynen on vanha ja kokenut politiikan kettu ja ketku. Kuulemma "peluri" ja "pyrkyri". Huonomaineinen ja jo ainakin kymmenen kertaa poliittisena ruumiina elävältä haudattu. Mutta aina turpiin saatuaan Pate on pompannut pystyyn kuin vieteriukko, pyyhkinyt pölyt puvun liepeistä ja jatkanut eteenpäin kuin mitään mainittavaa ei olisi tapahtunut. Kohti itselleen alakansakoulussa asettamaansa päämäärää. Eli Suomen presidenttiyttä.

Jossain toisessa tilanteessa ja toisena aikana en todennäköisesti äänestäisi Väyrystä. Mutta juuri tässä tilanteessa ja varsin ankean tulevaisuuden uhatessa maatamme uskon että Väyrynen on tarjolla olevista ehdokkaista se paras vaihtoehto. 

Ensinnäkin pitkän linjan EU-autuuden™ epäilijänä  Paavo olisi juuri sopiva vastapaino tuolle vasalli-Kataisen johtamalle europolitiikalle. Vallattomallakin presidentillä on hyvin laajat tiedonsaantioikeudet valtion päätöksenteosta. Pate taatusti kyyläisi hallituksen toimia ja näin Suomea ei ainakaan vaivihkaa hivuttamalla ja kaikessa hiljaisuudessa vietäisi täyteen liittovaltioon tai tulonsiirtounioniin. Koska Väykällä kyllä riittäisi pokkaa nostaa asiasta meteli.

Ja toiseksi, jos ja kun tässä eurokriisissä päädytään siihen vaiheeseen että kulissit sortuvat ja tämä  epätoivoinen häslääminen tukipaketeilla ja sen myötä myös euro murenee käsiin, on hyvä että maasta löytyy edes yksi vallankäyttäjätaho, joka ei ole korviaan myöten mukana sotkun synnyttämisessä. Joku josta me maksaja-alamaiset voimme edes olettaa, ettei tämä ole vain peittelemässä omia virheitään maksoi mitä maksoi  tai muuten pesemässä käsiään.

Lähinnä näillä perusteilla Keskiäkäinen Mies aikoo äänestää Paavo Väyrystä. Oikeastaan pidin myös Timo Hännikäisen blogissaan esittämää perustelua ihan yhtä hyvänä, jos ei peräti vielä parempana: "Väyrynen ärsyttää hyviä, edistysmielisiä ihmisiä vähintään yhtä paljon kuin Soini. Helsingin Sanomia ja muita suuria tiedotusvälineitä hän ärsyttää jopa enemmän."

Tehkää te muut niinkuin itse parhaaksi näette. Pressanvaaleistahan tässä vain on kyse, ei sen kummemmasta...

Turvapaikat hakusessa

Suomella olisi taas vaihteeksi mahdollisuus saada maahan moniosaavia voimavaroja. Sillä uutisten mukaan aikoinaan Suomen Pankin Turun konttorin rahakuljetuksen ryöstäneet Ruotsin kansalaiset ovat hakeneet maastamme turvapaikkaa.

– "Onhan tämä aika merkillinen tilanne, että ensin ryöstellään ja sitten haetaan turvapaikkaa," on sisäministeri Päivi Räsänen kommentoinut tapausta Uudelle Suomelle.

Myös Keskiäkäinen Mies yhtyy Päivin ihmettelyyn. Sillä normaali ja vakiintunut käytäntöhän on jo pitkään ollut, että ensin haetaan turvapaikkaa ja vasta sitten ryöstellään.

Suomen tiedostavien ihmisoikeusmoralistien harmiksi Räsänen torppaa anomuksen tylysti. Turvapaikkaa kun voi kuulemma hakea vain olemalla fyysisesti Suomessa. Ruotsalaisesta vankilasta postitettua hakemusta ei hänen mukaansa tarvitse ottaa käsittelyyn.

Tämä moraalinen vääryys Suomalaisessa lainsäädännössä olisi pikimiten saatava korjattua. Konsulit hoi, valvokaa! Maineemme vastuuta kantavana YK ja  EU-jäsenvaltiona on taas kerran vaakalaudalla. Nykyteknologiahan mahdollistaisi helposti maailmanlaajuisesti toimivan nettipalvelun, jonka avulla turvapaikkaa Suomesta voisi kätevästi hakea kaukaisimmastakin Afrikan kolkasta. Tai sitten vaikka kansainväliseltä avaruusasema ISS:ltä asti. IPhone ja Android sovelluksena sellainen Asulym from Finland-gadget voisi rikkoa suosiossa ja latausmäärissä jopa Äkäiset Linnut. Joten löisimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Maamme huutava työvoimapula poistuisi kertaheitolla ja maineemme tietotekniikan kärkisoveltajana nousisi varmasti maailmalla monta pykälää!

-----------------------------------------------------------------

Onneksi lomat pyörivät hyvin Ruotsalaisissakin vankiloissa. Nuo mukavanoloiset pojathan voivatkin seuraavalla lomallaan hypätä Suomen-lauttaan ja uusia turvapaikkahakemuksensa vaikkapa Turussa. Reitti ja kaupunkihan ovat jo entuudestaan tuttuja. Ja kunhan he saavat paperit sisään, niin heillä on varmistettuna valitusaikojen kera vähintäänkin puolentoista vuoden ilmainen majoitus VOK:ssa, kuukausittainen diskoraha ja ilmainen oikeusapu. Aina se ruotsalaiset vankilaolot voittaa. Ammattiakin voisi ehkä siinä ohessa kätevästi harjoittaa. Ja maahanmuuttoteollinen kompleksimme kiittäisi ja kumartaisi...

-----------------------------------------------------------------

Kyseinen uutinen todistaa jokatapauksessa sen, että maamme oikeus- ja vankeinhoitolaitos on onnistunut ahkerissa ponnisteluissaan. Takavuosinahan suurta kansainvälistä häpeää maallemme aiheutui siitä, että monet rikolliset anoivat Suomalaisista vankiloista siirtoa Ruotsiin. Siellä kun oli vankiloissa lokoisammat olot ja lepsummat vapautuskäytännöt. Viranomaistemme määrätietoisilla ponnisteluilla suomalaisten vankiloiden palvelutasoa on onnistuttu merkittävästi kohottamaan ja vapautuskäytäntöjä on saatu samaan aikaan hivutettua koko ajan löysemmiksi. Ja kun Ruotsi on monikulttuurisen rikastumisen seurauksena kiristänyt omaa vankeinhoitopolitiikkaansa, olemme vihdoin saaneet virran kääntymään. HEJA Suomi! OECD:n virallista CORLEONE-tutkimusta odotellassamme voimme jo vahvasti ounastella, että Suomella saattaa olla maailman paras ja humaanein vankeinhoitolaitos!

Myös maamme lainsäätäjät voivat olla toimintaansa hyvin tyytyväsiä. Onhan heidän pääperiaatteenaan viime vuosina ollut se, että säädettävien lakien tärkein merkitys on erilaisten signaalien antaminen. Ja kuinka ollakkaan, Turun Sanomien mukaan "Yksi rahakuljetusryöstöstä tuomituista on kirjoittanut kirjan, jossa hän kertoo arvokuljetusten heikompien turvatoimien sekä höllemmän rangaistuslinjan vaikuttaneen siihen, että kopla alkoi toimia juuri Suomessa". Eli Suomen oikeuslaitos on antanut signaalin, se on vastaanotettu ja se on vaikuttanut käyttäytymiseen ja toimintaan. 

Jihuu! Braxilais-Demlalainen signaaliteoria siis todistettavasti toimii! 

Asylum from Finland:   Rasistit vaviskoot - Braxman antaa signaalin Guggenheim Cityn yöhön!

Tarvitseeko Unkari "veljellistä" apua - taas kerran?

Viime päivien poliittisesta Pahkasika-huumorista on vastannut itse EU-komissio. Parodiahorisontti ylittyi reippaasti. Se kun on esittänyt Unkarille ukaasin tämän uudesta perustuslaista. En toki ole tuohon lakiin sen kummemmin perehtynyt, mutta lehtitietojen mukaan komissiota närästää siinä mm keskuspankin asema. Se kun ei kuulemma ole tarpeeksi riippumaton.

Hmm -  Eu-federalistien koodikielellä riippumaton keskuspankki tarkoittaa lähinnä sitä, että esimerkiksi Suomen Pankki ja Erkki Liikanen tekevät juuri niinkuin EKP:n pääpankkiiri Draghi käskee. Siinä ei ole (eikä saa olla) Suomen hallituksella tai Suomen kansallisilla eduilla ja riskeillä mitään merkitystä. Ja "riippumaton" Draghi ei taas ota ohjeita EU:n ainoalta demokratian suuntaan edes vähän haiskahtavalta elimeltä, eli Eu-parlamentilta. Vaan tekee niinkuin Merkel ja Sarkozy keskenään sopivat. Tai niinkuin itse ja EKP nomenklatuura parhaaksi näkee.

Unkari on siis selkeästi  syyllistynyt majesteettirikokseen säädettyään sellaisen perustuslain, jonka mukaan myös maan oma hallitus tai parlamentti saattaisi voida vaikuttaa Unkarin keskuspankin politiikkaan.

Komissio syyttää lisäksi että uusi perustuslaki heikentää Unkarin demokratiaa. Kun tälläistä puhutaan niin totaalisesti epädemokraattisen elimen, kuin EU-komission suulla, Keskiäksyn mieleen tulevat väkisinkin padat ja kattilat. Eurostoliiton demokraattissentralistinen keskuskomitea vaatii suurkomissaari Baroson nimissä lisää sentralistista demokratiaa Unkariin!


EU-komissio on US:n mukaan antanut Unkarin hallitukselle kuukauden aikaa vastata vaatimiinsa perustuslain muutosvaatimuksiin. Tai muuten...?

Hmm - veljeskansamme on toki pahasti velkaantunut ja yleiseurooppalaisen  talouskriisin runtelema. Ehkäpä komission/EKP:n kiristys raha- ja korkoruuvilla toimii (tälläkin) kerralla ja saa Unkarin hallituksen nöyrtymään. Mutta entä jos ei? Jospa Unkarin hallitus ei taivukkaan komission saneluun? Vaan tekeekin vaikkapa "Kyprokset" ja pyytääkin lainoitusta Venäjältä?

Sen jälkeen aletaankin ihan varmasti kyselemään että montako divisioonaa sillä EU-komissiolla oikeasti on. Ja mistä niitä nopeasti saataisiin. Unkarilaisilla on toki aikaisempaankin kokemusta liittolaisten ja ystävien antamasta "veljellisestä avusta". Ja olen satavarma, että niin Katainen kuin Stubbkin rientävät suurella innolla lupaamaan Suomen puolustusvoimien valmiusosaston komission käyttöön ja alaisuuteen. (Ihan maamme vastuutakantavan vastuunkannon ja tulevaisuuteen katsovan konsensuksen nimissä) Kun Eu:ssa siis aletaan kiireellä organisoida EU-Schutzstaffel eli Euro-suojajoukkoja suorittamaan humanitaarinen, veljellinen interventio Unkariin. Yhteisten Eurooppalaisten arvojen ja Eurooppalaisen rauhanturvaamisen nimissä.

 

Saisinko Iskender-Kebabin ihmiskaupalla ja veronkierrolla, mutta ilman hygieniaa, kiitos

Eilen uutisoisoitiin räväkästi "Kebab-skandaalista". Koijarien syntilista on pitkä: heidän epäillään harjoittaneen ihmiskauppaa, laittoman maahantulon järjestämistä ja kiskonnan tapaista työsyrjintää. Näiden lisäksi tutkinnassa on törkeitä veropetoksia ja törkeitä kirjanpitorikoksia. Alkeellisempienkin hygieeniasäännösten rikkominen on tuossa listassa pikkurike, mutta varasti mediassa päähuomion.

Se on aika jännää, että vaikka näitä laittomien maahanmuuttajien ja ihmiskaupan uhrien orjatyöhön verrattavia hyväksikäyttöjä paljastuu tuon tuostakin, ei ongelmaa valtakunnan jeesustelijoiden taholta sen kummemmin noteerata. Ei siitäkään huolimatta, että kun maahamme valittiin uusi vähemmistövaltuutettu mitä härskeimmin niin poliittista moraalia kuin jopa Suomen lakia suhmuroiden, käyttiin nimityksen perusteena nimenomaan hänen suurta asiantuntemustaan ihmiskaupan tunnistamisessa ja torjumisessa. Mutta ehkäpä Eva Biauden mielestä ihmiskauppa ei ole ongelma johon kannattaa puuttua, niinkauan kun sitä harjoittavat jotkin paremmanluokan vähemmistöön kuuluvat. Kuten esimerkiksi maahanmuuttajat tai rantaruotsalaiset kasvihuoneyrittäjät. Ainoa Evan tunnistama ja tunnustama ihmiskaupan muotohan on tähän asti ollut erinäisten aasialaisten ja slaavilaisten naisten haarakonttorit...

Etnoruokabisnes on viime vuosina esiintynyt pikku-uutisissa tämän tuosta. Eikä läheskään aina edukseen. Muistatta varmaan esimerkiksi nämä:

-Tulli nappasi mädäntynyttä ruokaa tuoneen "turkulaiskauppiaan"
-Ravintolayrittäjä nouti kasviksia kaupan roskiksesta
-paistien ja fileiden varkaudet kaupoista muuttuneet järjestelmälliseksi
-ravintoloisijoiden reviiririidat ratkotaan väkivallalla

"Rasistiset tuhopoltot" jotka osoittautuvat tarkemmissa tutkimuksissa omistajan vakuutuspetoksiksi ovat jo niin pizzeriabisneksen arkipäivää, ettei niitä kannattane edes mainita. Päivi Lipponen vaan saattaa päästä irralleen. Tulenkäsittelyssähän nämä uussuomalaiset ovat osoittaneet samaa ihailtavaa kepeyttä kuin vihreät eläinsuojelijat. Ihan sama onko rafla kerrostalon alakerrassa tai isossa kauppakeskuksessa, oheistappiot ovat aina sivuseikka.

Samaten etnoruoka-alan käytännön stardardiksi on muotoutunut lahjakas veronkierto sekä kaikkien muidenkin työnantaja- tms velvoitteiden unohtaminen. Starttirahakeinottelua ja leasingkaluston omistusoikeuksien hämärtymistä unohtamatta. Mutta mikäpä minä olen tuomitsemaan, kaikki yrityskulttuurithan ovat ihan yhtä hyviä, tai ainakin samanarvoisia. Muunlainen mielipide olisi sitä pelättyä ja tuomittua rasismia

Ei siis pidä syyllistyä moralisointiin. Maahanmuutossahan on kyse nimenomaan maamme ja sen tapojen muuttamisesta. "Opetellaan vaan nyt kaikki uimaan", virran mukana on helppo kulkea. Ja loppujen lopuksi nämä etnoravintolat ovat kuitenkin oikeastaan ainoa taloudellinen hyöty, mitä tavalliselle veronmaksajalle on tästä eliitin jumaloimasta avoimesta maahanmuuttopolitiikastamme ja maamme monikultturististamisestamme koitunut. Halpaa mättöruokaa junttirahvaalle. (Usein vielä hyvin palveluhenkisesti tarjottuna.) Muu taloudellinen hyötyhän on sitten valunutkin maahanmuuttoteollisesta kompleksista leipänsä saaville. Ja tämän epäreiluilla kilpailukeinoilla doupatun halparuuan vaikutuksethan  maksavat vain ne harvat vielä alalla hengissä olevat rehelliset yrittäjät. Ja toki verottaja, mutta sitähän ei lasketa. Koska meillähän on varaa ja velvollisuus näissä monikulttuuriin liittyvissä asioissa...

------------------------------------------------------------------

PS EDIT 19.1. Uutistietojen mukaan näyttää siltä että tuolle Eviran varoituslistalle on päätynyt yrityksiä myös ilman "omia ansioita". Lisäksi takaisinveto lienee jo tavalla tai toisella tehty, eli koijarifirmalta lihaa mahdollisesti hankkineet yritykset ovat varmaankin epävarman tavaran hävittäneet. Niinpä Keskiäksy tekee omalta osaltaan sellaisen päätöksen että reiluinta on poistaa julkaisemani Eviran varoistuslista tästä blogauksesta.

Fuckgenheim Helsinkiin, maksaa mitä maksaa

Suomessa on alkanut kulttuurikamppailu, johon Keskiäksyn ei oikeastaan pitäisi sekaantua. Minä kun en erityisemmin pidä (enkä varmaankaan edes oikein ymmärrä) tästä post-modernista nyky-nykytaiteesta. Minä kun soisin tälläisenä mantelitumakevikaisena ImpiVee-junttina taiteesta irtoavan myös esteettisiä elämyksiä. Ja odotan, että sitä voisi ymmärtää ilman paksua selitysteosta ja taiteen tai taidehistorian maisterin tutkintoa. Lisäksi rispektiäni lisää jopa se, että taiteilija jotenkin osoittaa teoksessaan edes jonkinlaista keskivertotuhertajan ylittävää välineensä tai tekniikkansa hallintaa. Aivan niinkuin ammattimiehellä ja puuhastelijalla on vissi ero muissakin käden tms taitoja vaativissa hommissa. Tuleehan sana ARS alunperin kuitenkin latinan sanasta TAITO. 

No jokatapauksessa sellaiselle tosimodernille taiteelle ollaan nyt rakentamassa isolla rahalla, kovalla kiireellä ja jalat tukevasti ilmassa-asenteella arvoistaan temppeliä maamme pääkaupunkiin. Tietysti oikein kansainvälisen  brändin nimiin ja alle. En nyt ala kettuilemaan hankkeen henkisistä taustoista, koska Jyrki Lehtola teki sen jo  blogauksessaan. Enkä muistelemaan kymmenen viime vuoden aikana reisille menneitä Guggenheim- projekteja, koska Otso Kantokorpi tekee sen jo blogissan Alaston Kriitikko. Guggenheim säätiön aikaisempaa toimintaa taas ruotii mm Arhi Kuittinen. Vaan tyydyn hiukan pohtimaan projektia maamme aikaisempien julkisten monumenttaalirakennusprojektien tuomalta pohjalta.

Tarkastellaanpa noita esittettyjä lukuja hieman sellaisella kyynisellä veronmaksajajärjellä. Tuon taidevaraston ja galleriahinnoittelun kuplanpuhaltamiskoneen rakentamiskustannuksiksi on tässä visiointivaiheessa sanottu noin 140 miljoonaa euroa. Kokemus on osoittanut, että kunhan arkkitehti päästetään irti sekä kulttuuriperseet ja poliitikot saavat jättää hankkeeseen omaa tärkeyttään korostavat puumerkkinsä, niin kustannusarvio on kasvanut vähintäänkin noin 200:n miljoonaan. Ja tämä siis siinä vaiheessa kun urakkasopimuksia allekirjoitetaan. Sama kantapääkokemus on myös osoittanut, että julkisessa monumettaalirakentamisessa todelliset totetuskustannukset tuppavat kasvamaan vähintääkin kertoimella 1,5 - 2. Eli juhlallisia avajaisia vietettäessä on rahaa tässä G-tapauksessa palanut ehkä jopa sellaiset 400 miljoonaa nyky-yksikköä. (Mikä on silloisen rahayksikön nimi ja kurssi on taas ihan toinen juttu)

Guggenheim museoiden eräs brändi on hyvin moderni, ellei suorastaan futuristinen arkkitehtuuri. Heidän tapanaan onkin aina ollut järjestää museoistaan suuri kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jolla valitaan sen suunnittelijaksi arkkitehti Frank Gehry. Näin tultaneen toimimaan myös Helsingissä.

Abu Dhabin ja Bilbaon Guggenheimit by Frank Gehry

Jokainen varmasti arvaa kuinka käy, kun jotain tuonkaltaista arkkitehtuuria laitetaan (Suomen ilmastoon ja ilmastossa) kiirellä ja nykypäivän rakentamismoraalilla pystyyn verovapaiden venäläisten ja virolaisten iskurityöläisten voimin. Nykyarkkitehtuurin pyhien periaatteiden mukaanhan esimerkiksi räystäitä, rännejä, ikkunapeltejä tai kunnon kivijalkaa ei saa piirtää heidän hienoa "taideteostaan" tai "veistostaan" rumentamaan. Ja katon suhteen vähintäänkin tasakatto nyt on itsestäänselvyys, mutta tosi katu-uskottavat arkkitehdit piirtävät tietysti kaikki kattojensa kaadot sisäänpäin.

Niinpä ensimmäisistä vesivahingoista tullaan uutisoimaan kuukauden päästä avajaisista ja parin-kolmen vuoden kuluttua on kaupungin aika tehdä ensimmäinen miljoonaluokan home-ja kosteusremontti. Ensimmäinen monista, koska arkkitehdin tekijänoikeudet ovat niin pyhät, ettei edes tökeröimpiä suunnitteluvirheitä saa korjata. Sehän voisi muuttaa rakennuksen ulkonäköä. Hui kauhistus!

Lisäksi noin 5-10 vuoden kuluttua tullan huomaamaan, että rakennukseen valittu pintamateriaali ei kestä Suomen ilmastoa, varsinkaan sijoituspaikaksi valitulla merenrantatontilla. Vaan on alkanut kupruilla/murentua/mädäntyä/ruostua/lohkeilla/tms  ja museon ulkoinen habitus alkaa muistuttaa yhä enemmän käytöstä poistettua neuvostovenäläistä teollisuuskombinaattia. Niinpä tarvitaan noin 25 miljoonan euron  julkisivuremonttti. Väärin valittua pintamateriaalia ei tietenkään voi tässä yhteydessä vaihtaa, koska ne edellä mainitut arkkitehdin pyhät tekijänoikeudet. Joten vastaaviin remontteihin voidaan varautua jatkossa noin kymmenen vuoden välein.

Tuosta voi sitten vetää karkean yhteenvedon vaikkapa niistä 20:n vuoden kustannuksista, jota tuo kuulemma 24 miljoonan euron Gugge-franchising lisenssi aluksi koskee.

-totetuvat rakennuskustannukset n 400 miljoonaa €
-remonttikustannukset vähintään  n 50 miljoonaa €
-Guggenheim lisenssi 24 miljoonaa €
-vuotuinen käyttöavustus 8-10 miljoonaa eli n. 190 milj €
-lisäksi erinäisiä miljoonia/v vuosittaisiin korkokuluihin, sillä pömpeli  kuulemma aiotaan rakentaa pääosin velaksi.

Tuosta saamme kahdenkymmenen ensimmäisen toimintavuoden kustannushaarukaksi sellaiset 700 - 800 miljoonaa euroa. En toki väitä etteikö meillä veronmaksajilla olisi kykyä sitä 35-40 miljoonan euron vuotuista lisätaakkaa kantamaan, mutta väite ettei tuo summa ole mistään muusta pois, on kyllä sitä pahimman luokan pölhöpopulismia. Samoin sitä samaa on visio, että merkittävä osa noista kuluista tullaan kattamaan sponsorirahalla. Väitän että jo 1-3 prosenttiakin (siis jotain 7-20 milj €) tuosta potista sponsoreilta kerättynä on äärimmäisen haastava tavoite. Ja toki myös pois jostain muusta kulttuuri tai urheilusponssauksesta.

Myös visio jonka mukaan G-museossa kävisi vuosittain maksavia katsojia yhtä paljon kuin kaikissa pääkaupunkiseudun nykyisissä taidemuseoissa yhteensä lienee lievästikkin sanottuna optimistinen. Median hype ja ladon outo arkkitehtuuri voivat auttaa tavoitteeseen pääsyssä parina ensimmäisenä vuotena. Moni tavallinen tallaaja kun käy taloa katsomassa periaatteella "kaikkea pitää kerran koittaa, paitsi kansantanhuja ja serkkutyttöä".  Mutta sen jälkeen asiakkaat on houkuteltava näyttelyillä ja tunnetuilla taiteilijapersoonilla. Kun itse selailin olemassa olevien Guggenheimien tarjontaa, niin eipä syntynyt minkäänlaista himoa, että tuonne on päästävä.

Sama pätee myös visioon hirmuisesta turistivyörystä, jonka museo vetäisi Helsinkiin. Guggenheim varmasti vetäisi kävijöitä niiden joukosta, jotka muutenkin ovat Helsinkiin matkustaneet. Se olisi se yksi "pakollinen" museokäynti ja useinmilla todennäköisesti pois jostain muusta museovierailusta. Mutta jos nyt halutaan, että ulkomaalaiset turistit mieluummin käyvät katsomassa amerikkaisten "asiantuntijoiden" kokoamia näyttelyjä kansainvälisestä nykytaiteesta, kuin tutustuvat Suomalaiseen taiteeseen vaikkapa Ateneumissa, niin hyvä on. Voihan sitä Suomi-kuvaa niinkin rakentaa.

Damien Hirst on pitkään ollut nykytaiteen kuumimpia (ja rahakkaimpia) nimiä Kuvassa hänen formaldehydiin säilöttyjä eläimenraatojaan, jotka pikku hiljaa mätänevät pois...Sarjan nimi on tietenkin "Luonnonhistoria!

Se joukko innokkaita nykymodernin taiteen fanaattisia harrastajia, jotka tulisivat maahamme nimenomaan Guggenheim-taiteen perässä, lienee jokatapauksessa hyvin marginaalinen. (Vaikka varmasti sieltä varakkaammasta päästä, myönnetään)

Niinpä Keskiäkäinen Mies lausuu oman loppukommenttinsa. Guggenheim saa toki rakentaa museon Suomeen. Mutta ei verorahoilla. Rajan vetäisin siihen, että Helsingin kaupunki voisi lahjoittaa tontin hyvältä paikalta. Se että rakennetaan Guggenheim-brändille museo ja pidetään sitä yllä ja vielä maksetaan rojalteja, on jo järjettömyyttä. Eikä perusteluksi riitä kaupunginisien vilpitön halu poltaa satoja miljoonia luodakseen kaupungin yrityksiä ja yrittäjiä hyödyttävä turistimagneetti. Tuolla rahalla kun saa siihen tarkoitukseen paljon tehokkaampiakin rysiä. Samaten perustelu taide- ja kulttuuripiiriemme "avautumisesta" tai "sähköistymisestä" museon ansiosta on paskapuhetta. Vaikutus tulee olemaan päinvastainen. Haaskaamalla vähissä olevia rahoja ja resursseja yliprameisiin seiniin ja globaaliin McDonnaldsGugge-brändiin, todennäköisemmin annetaan omalle taiteellemme ja kulttuurillemme melkoinen kuolemansuudelma.

 ------------------------------------------------------------

PS. Keskiäksykin on kerran elämänsä aikana miettinyt vakavissaan ryhtymistä postmoderniksi taiteilijaksi. Vuosia sitten koiramme oli vielä nuori pentu ja söi ahneuksissaan yön aikana rasiallisen tyttäremme vahaliituja. Ja ihan kuin sarjakuvissakin aina tapahtuu, se paskanti pari seuraavaa päivää sateenkaarenkirjavia pökylöitä. Silloin sain luovan ajatuksen:  Jospa liisteröisi isoja lastulevyn paloja ja ruttaisi niihin kiinni vanhoja Hesareita. Sen jälkeen voisi ihan sormin tai sitten palettiveitsellä "taiteilla" noita koiranpökylöitä väreinä käyttäen niihin erilaisia abstrakteja kuvioita ja sommitelmia. Voila - teokset olisivat valmiita helposti,  jäljellä olisi enää se tärkein. Eli pitäisi keksiä niille syvällinen sisältötarina ja taideslangia sekä trendikkäitä sivistyssanoja vilisevä "selitys". Ajattelin silloin jotain sentyylistä, että "nämä teokseni ovat kummunneet syvältä alitajunnastani, ja otan niissä sydäntä (ja nenää) viiltävällä  tavalla kantaa nykymedian ajamiin tendesseihin ja samalla toki koko nykyjournalismin tasoon ja agendaan..."

P.S.2  Petteri Järvinen on tarkastellut tämän kirjoittamisen jälkeen "Guggis-proggista" ansiokkaasti eri kanteilta useammassakin blogauksessa. Kannattaa tutustua:


-Guggengate: mihin kuluivat Guggenheim-selvityksen rahat?
-Kiasma ei ole enää mitään
-Vau, mikä riski!

Muita kelpoja vastaantulleita G-postauksia:
Intrigööri: Guggenheim - mitätöntä!
YrjöP: Antero Lärvänen ja muumiot museon vintillä
Takkirauta: Toisten rahoilla
Kalle Isotalo: Guggenheim on ehkä Las Vegasin Eiffel-torni
Benjamin :Unohdetaan Guggenheim, rakennetaan silta Tallinaan
Hankamäki: Guggenheim-museo tyrmättävä