Itsehoitoa maailmanmenon aiheuttamaan verenpaineen nousuun. Epäkorrektejakin ajatuksia saatavilla.

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Sillä välin toisaalla...

Kuten arvoisat lukijat ovat varmaan huomanneet, visuaalinen huumori kiinnostaa ja huvittaa tälläistä  Keskiäkäistä Miestäkin. Välillä yritän sämpläillä jotain kuvatuksentynkää ihan omakätisesti, välillä linkittelen oikeitten ammattilaisten tuotoksiin.

PIIGS-maiden pelastustalkoot ovat innoittaneet lukuisia taitavia poliittisia pilapiirtäjiä myös Impivaaran ulkopuolella. Niinpä ajattelin tällä kertaa (laiskana miehenä) keskittyä linkittämään iloksenne joitain netissä vastaan tulleita oivalluksia:


Ja alussa oli Kreikka...


"Kreikalle lainaaminen on sijoitus jolle saamme hyvän koron..."




125 artikla (aiempi EY-sopimuksen 103 artikla)
  Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on.




Eriävä näkökulma vastapuolen taholta


"otamme niskalenkin hallitsemattomista markkinavoimista" lupaili valtionvelkaministeri Katainen aikoinaan



EU ei ollutkaan juna, vaan lentävä lehmä?

Kelttiläinen taloustiikeri


kell on paikka paikan päällä, sill on euro euron päällä...


Istumme niissä "pöydissä", joissa päätöksiä tehdään...

Euromaiden väliaikainen vakautusväline ERVV?
Ketä oikeasti pelastetaan...

ERVV for Dummies




pelastakaamme edes pankkiirien bonukset





Kaikkihan me samassa veneessä ollaan...


Euro toilet


Lopuksi ennustelua kriisin lopputulemasta








keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Pääsiäistrolli?



Vielä hetken aikaa valtionvarattomuusministerinä toimiva Jyrki Katainen kiisti eilen jyrkästi Taloussanomien väitteen, jonka mukaan EU:n suuret maat (Ranska, Saksa ja Englanti) vedättävät "sikamaiden" pelastuspaketeissa pienempiään. Kataisen mukaan "Suomen osuus on se, mikä Suomen talouden koko on" 

Hmm - katsotaanpa. Taloussanomathan arvioi pari päivää sitten, "että Suomen vastuut ovat jo nyt suuremmat kuin suurimmilla EU-mailla on taakkanaan. Näin on asian laita, jos kunkin jäsenmaan osuus EU:n kriisitoimista ja niihin liittyvistä vastuista suhteutetaan jäsenmaiden omien pankkien kriisimaissa ottamiin luottoriskeihin

Minusta tuo toimittajan johtopäätös oli sangen oikeaan osunut, sillä Saksan, Ranskan ja Englannin pankeilla ja rahoituslaitoksilla on taseissaan velkaisimpien euromaiden kansainvälisistä luottoriskeistä (Talsan mukaan) noin 60 prosenttia ja toisaalta Suomen pankkien osuus samaisista riskeistä on vain 0.1%. Niinpä nämä suuret maat käytännössä maksattavat omia pankkituki-kustannuksiaan pienillä liittolaisillaan. Härskeintä tässä on tietenkin Brittien toiminta. Englannin rahoituslaitoksillahan on riskimaista 327 miljardin euron epävarmat saatavat, mutta Englannin valtiolla ei ole mitään velvollisuutta eikä näköjään kovin paljon haluakaan tähän hätäaputoimintaan osallistua. Mutta niinpä brittipankkiirien bonukset ovatkin taas nousussa. Vuonna 2010 Lontoon Cityn pankkiirit kuittasivat palkkansa lisäksi "vain" 8,4 miljardin arvoiset bonukset, mutta tänä vuonna ne kasvanevat taas normaalien hyvien aikojen tasolle. Siitä kiitos EU-maiden vastuutakantaville veronmaksajille.

Saksa taas onnistui taanoin "koplaamaan" Kreikan tukilainoitukseensa jonkinlaisen vastakauppavelvoitteen, eli vastineeksi sen parinkymmenen miljardin euron lainoitusosuudesta Kreikka teki saksalaisilta yrityksiltä yli 8 miljardin euron asetilaukset. Enkä edes yhtään epäile, etteikö jotain vastakauppapakettia parasta aikaa neuvotella kulissien takana Saksan ja Portugalin välillä.

Lisäksi kannattaa muistaa, että näissä "vakausratkaisuissa" myös nuo vilunkipelinsä takia kriisiytyneet  konkurssivaltiot takaavat toistensa lainoja ristiin. Kreikka Portugalia ja Irlantia ja Portugal Kreikkaa ja Irlantia. Jos ja kun nämä takaukset ja velat lankeavat maksettavaksi, pelkäänpä pahoin että niiltä otetaan joilla vielä jotain otettavaa on. Mutta nuo siinä vaiheessa jo uponneet paskavaltiot luistavat näistä(kin) vastuistaan kuin koira veräjästä.

Mutta takaisin asiaan, lukekaapa itse tuo edellämainittu Taloussanomien artikkeli. Ja sen jälkeen tuo Kataisen mielipide. Eikö menekkin todella pahasti itse asian vierestä? Siis sen, että Suomi maksaa SUHTEELLISESTI huomattavasti enemmän  kuin sen osuus riskeistä olisi. (Taloussanomien laskelman mukaisesti kymmenkertaisesti, kun esimerkiksi Britit osallistuvat noin neljäsosalla siitä, mikä heidän osuutensa olisi) 

Ainakaan minä en keksi tuosta kuin kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Joko Jyrki Katainen härskisti valehtelee kansanedustajille ja puhuu harkiten itse asian vierestä. Eli ei ole edes ymmärtävinään Taloussanomien jutun pointtia. Tai sitten hän todellakin on ihan aikuisen oikeasti niin tyhmä, ettei sitä edes pysty ymmärtämään!

Katainen ei halua muuta, kuin olla uskollinen EU:n pieni sotilas. Palkkioksi hänelle riittää kun hän saa pyöriä Euroopan isojen poikien leikkikentän liepeillä. Ja hänen onnensa kruunaa kutsu Bilderbergin vuosittaisille kinkereille.Me veronmaksajat maksamme nyt nimenomaan siitä, että muutamat johtavat poliitikkomme saavat olla läsnä "niiden pöytien äärellä, jossa päätöksiä (muka) tehdään". Siellä EU:n "kovassa ytimessä."

Yhden kainon toivomuksen tälläisenä tavallisena veronmaksajana sentään esittäisin. Tulevaan hallitusohjelmaan voitaisiin määritellä euromääräinen yläraja sille, paljonko poliitikkomme saavat tuosta kansainvälisestä pätemisestään korkeintaan maksaa. 20 vai 30 miljardia euroa? Nuokin summat voivat nimittäin jäädä pieneksi, sitten kun seuraavaksi ruvetaan Espanjaa ja Italiaa pelastamaan. Ja Kreikan, Irlannin ja Portugalin "pelastamisessa" päästään sinne toiselle ja kolmannelle kierrokselle. Jonkinlainen perälauta olisi todella kipeästi tarpeen, sillä nämä Eurooppa-kiimaiset poliitikkomme eivät kertakaikkiaan muista sitä, että jos antaa pirulle pikkusormen, se yleensä vie koko käden...





torstai 21. huhtikuuta 2011

Keskiäkäisiä vanhaskommetteja III - Aikalisä



Väistyvä pääministeri Kiviniemi ilmoitti, jonka mukaan hänen toimitusministeriönä jatkava hallituksensa EI esittele Portugalin tukipakettia eduskunnalle, vaan se jää uuden hallituksen tehtäväksi. Ilmoituksesta on näköjään noussut valtakunnassa melkoinen porku ja paru. Aivan turhaan. Minusta tämä oli päinvastoin Kiviniemen viimeinen ( ja kyynikkojen myös ensimmäinen oikea) palvelus isänmaalle ja nosti hänen kovin matalalla ollutta arvostustaan keskiäkäisissä silmissäni huomattavasti.

Ensinnäkin hänen perustelunsa oli täysin pätevät. Uuden eduskunnan luottamusta (tällä kertaa varsin totaalisesti ) nauttimaton vanha hallitus on yleensä keskittynyt toimitusministeriöaikoinaan hoitelemaan välttämättömimpiä PIENIÄ juoksevia asioita. Ja toki tekemään ne vihoviimeiset poliittiset virkanimitykset, eli esimerkiksi palkinnut ministerien ahkeria avustajia ja tai politiikasta poissiirtyviä puoluetovereita jollain palkkioviralla. Mutta koskaan toimitusministeriö ei ole tehnyt pienen sotakorvausmittakaavan taloudellista ratkaisua, joka on vielä niin kansan kuin puolueidenkin parissa äärimmäisen kiistanalainen.

Toiseksi, tämä aikalisä on kiistatta Suomelle hyödyksi. Uutta hallitusta ei todennäköisesti saada kasaan ennen tuota maagista 16.5 Ecofin kokousta ja sellainen ihme tapahtuisikin, se ei ehdi asiaa eduskunnalle ajoissa viemään. EU joutuu pakkorakoon, joko tarkastelemaan koko rahoituspakettia uudelleen tai tekemään päätöksen ilman Suomen mukana oloa.

Niin tai näin, kumpikin asia olisi pelkästään Suomen etu. Ja kun asia kaatuu Suomen luopuvan pääministerin niskoille, Katainen ja tuleva hallitus säilyttävät kasvonsa ja voivat viattomasti levitellä käsiään. Juuri näin pitääkin tiukan paikan tullen oman maan etua puolustaa ja haluasin kovasti uskoa että tämä temppu  on Kiviniemen ja Kataisen kesken sovittu kaikessa hiljaisuudessa. Jos Portugal-paketti kaatuu tai se hoidetaan ilman Suomea, Kataisen hallitusneuvottelut helpottuvat oleellisesti ja Suomalaisten veronmaksajien rahat pelastuvat edes yhdestä kankkulan kaivosta.

Eihän tuollainen temppu tietysti mitenkään tyylikäs olisi, mutta EU:ssa muutkin maat ajavat härskisti omaa etuaan. Isommat silkalla koon tuomalla voimalla ja pienemmät ignoroimalla itselleen epäedulliset päätökset.

Ja loppujen lopuksi, Suomen päätös puoleen tai toiseen ei välttämättä ratkaise mitään. Saksassa hallituspuolue kristillisdemokraateissa kytee kapinaliike ja puolueen kansanedustaja Klaus-Peter Willsch kerää tarvittavaa määrää samanmielisiä, aikomuksenaan kaataa Portugal-paketti liittopäivillä. Samoin Slovakian hallitus on repeämässä vakauspaketin tiimoilla. Hallituksessa oleva Vapauden ja solidaarisuuden puolue on ilmoittanut äänestävänsä parlamentissa vakauspakettia vastaan. "Olemme täällä puolustamassa Slovakian kansalaisia, emme ulkomaisia pankkeja, jotka ovat pitkään ansainneet voittoja vastuuttomille maille myöntämiensä lainojen korkeista koroista", puolueen edustaja on  perustellut päätöstä lehdistölle. Kuulostaako tutulta?
--------------------------------

Portugalissa on näköjään kaivettu jostain vanhainkodista esiin entinen pääministeri Mario Soares. Päiväunilta herätetty pappa on ymmärrettävästi ollut hieman äreä ja antanut tulla Suomea ja suomalaisia kohtaan täyslaidallisen. Suomi on kuulemma itsekäs, äärikonservatiivinen ja äärinationalistinen maa, jota hallitsevat nykyään henkiset kääpiöt. Mariolla lienee ongelmia lähinäön kanssa ja uudet lukulasit tekisivät poikaa. Tai sitten lähimuisti pätkii. Hän ei ole nimittäin huomannut lainkaan niitä kääpiöitä Portugalissa, jotka joku aika sitten kaatoivat maan hallituksen esittämän talouden pelastussuunnitelman ja samalla koko hallituksen. Olisikohan heilläkin jotain osuutta nykyiseen ahdinkoon? Tai niillä kääpiöillä jotka kuluneen euroajan johtivat Portugalin talouspolitiikkaa. Etana on taloussääblogissaan tarkastellut ansiokkaasti Portugalin talous- yms tilastoja.

Portugalin vaihtotase on ollut alijäämäinen koko euroajan. Julkinen ja yksityinen kulutus ovat kasvaneet koko rahaliiton ajan, mutta sen sijaan investoinnit ovat supistuneet 1.6% vuosivauhtia. Portugal on siis elänyt velaksi ja käyttänyt velkarahat pääosin kulutukseen, ei investointeihin. Hyvinvoinnin perustekijät, eli teollisuus, rakentaminen ja maatalous ovat koko euroajan supistuneet, kasvavia aloja ovat oleet kauppa, tietoliikenne, kuljetus ja rahoituspalvelut. Eli Etanaa siteeraten "Portugalilaiset ovat euroaikana vastanneet globaalin kilpailun kovenemiseen ostamalla toisiltaan nousevilla hinnoilla velaksi asuntoja, puhumalla kännyköihin, ja käymällä säännöllisesti ostoksilla."  


Myöskään koulutus tai tukimus eivät ole Portugalilaisia erityisemmin innostaneet. Eurostatin tilastojen mukaan Portugalilaiset ovat panostaneet tutkimukseen ja tuotekehitykseen Länsi-Euroopan maista vähiten. Pääosin neljäsosan, parhaimpina vuosina puolet siitä mitä Suomi. No, ovat he toki tässä vertailussa päihittäneet mm Romanian tai Balkanin maat lukuunottamatta Sloveniaa. Kun taas tässä Eurostatin koulutusvertailussa he kyllä häviävät koko itäeuroopallekkin, mutta päihittävät toki sellaiset sivistyksen suurvallat kuin Kypros ja Malta.

Ja kuin sokerina pohjalla voidaan lopuksi todeta että työn tuottavuus Portugalissa on 40% alhaisempi kuin Suomessa. No, tuottavuutenhan Portugalissa ei tarvinnut kauheasti panostaa, sillä maa on koko EU-jäseyytensä ajan ollut yksi suurimmista yhteisön koheesio-, aluekehitys-, sosiaalirahasto- yms  tukien nettosaajista.

Näillä eväillä Portugal, jonka valtionvelka henkeä kohden laskettuna ei muuten ole yhtään sen suurempi kuin Suomella eli noin 14 000 euroa/kansalainen, on onnistunut romauttamaan luottoluokituksensa tasoon BBB-, joka on siis enää yhden pykälän päässä roskalainaluokituksesta.

Niinpä niin, Ylen mukaan Soares ärähtää: "Tänään suomalaiset uskovat, että spekulatiiviset markkinat ja rikolliset luottoluokituslaitokset voivat tuhota kansakuntia, joilla on yhdeksän vuosisadan itsenäinen historia. Se on hirmuinen harha"  Tähän ei voi keskiäkäinen mies muuta todeta kuin, että emme me kuvittele markkinavoimien sitä tekevän. Te olette näköjään tehneet sen ihan itse


--------------------------------

PS.  Euromaiden solidaarisuuden ja yhteisen vastuunkannon sekä Europäättäjien kasvojen ja poliittisen uran pelastamisen lisäksi on löydetty myös historiallinen syy, miksi olemme velvollisia auttamaan Portugalia. Sieltä kun on vaikeina aikoina eli Talvi-sodan aikaan annettu tuntuvaa taloudellista apua Neuvostoliiton hyökkäyksen uhriksi joutuneelle pienelle Suomelle:

”Talvisodan kauhut ja uhraukset liikuttivat ja koskettivat portugalilaisia Euroopan toisella laidalla, ja Portugalissa syntyi halu auttaa Suomea. --- Portugali oli tuolloin köyhä maa, jota hallitsi fasistinen diktatuuri. Suurin osa portugalilaisista oli köyhiä, luku- ja kirjoitustaidottomia, alistettuja ja onnettomia mutta myös kovia tekemään töitä, ylpeitä ja myötätuntoisia. He halusivat lahjoittaa suomalaisille sen, minkä pystyivät: huopia, takkeja, kenkiä, jauhoa, riisiä ja niin edelleen. Kirkot ja koulut keräsivät lahjoitukset ja kuljettivat ne laivoilla Suomeen” 

 Näin muistelee portugalilaisen TSF-Radio Notíciasin Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Helder Fernandes ja jatkaa liikuttavalla vetoomuksella: 

Olipa portugalilainen eliitti kuinka korruptoitunut tahansa, näyttipä valtio kuinka kierolta tahansa ja olipa maa vaikka kuinka huonosti johdettu, tavalliset portugalilaiset tuntevat olevansa loukussa ilman omaa syytään ja pelkäävät säästöjensä puolesta 

Suomalaiset tutkivat journalistit ovat tähän mennessä onnistuneet löytämään arkistoista tiedot joiden mukaan Suomi sai Portugalista talvisodan aikaan lahjoituksena 19 902 laatikkoa sardiineja ja 27 laatikkoa ananasta. Lisäksi Suomeen saapui Portugalista yksi vapaaehtoinen sotilas. Eli asiahan on sillä selvä. Olemme heille moraalisesti velkaa ja velvollisuutemme on tähän pankkitukipakettiin sitoutua.

Mutta annetaanpa tähän lopuksi ääni muille netinkäyttäjille. Olen oheen poiminut muutamia, omasta mielestäni sangen analyyttisiä lausuntoja eri lehtien Portugal-uutisten kommenteista. Kyllä kansa tietää:

-"Solidaarisuutta on siis tukea pankkeja jotka tekivät vuosikausia ruhtinaallista tiliä tietäessään että riskit kaatuvat realisoituessaan vain veronmaksajille. Mistä lähtien "solidaarisuus" on muuttunut synonyymiksi sanalle "pankkituki"? "

-"Lähetettään sinne ne eduskunnan torkkupeitot ja Jarmo Korhosen jakamatta jääneet vaaliperunat (2 säkillistä) "

-"Pannaan keräys pystyyn: Huonostipukeutuvat Persut voivat hankkia uudet vetimet ja vanhat tuulipuvut lahjoitetaan Portugali-keräykseen"

- "Portugali on joutumassa korkean tason talousasiantuntijoiden mukaan joka tapauksessa velkajärjestelyyn ja lisälainoittaminen vain pahentaa asiaa. Sama kuin vaimo yrittäisi auttaa alkoholisti-isää ostamalla uuden pullon"

-"Mehän voitaisiin luvata yksi sotilas heidän seuraavaan sotaan, olkoon siten kesällä tai talvella.
Mielestäni tässä kohtaa ei kannata pihistellä tuon valtavan avun takaisinmaksussa. Annetaan heti Ylipäällikkö!
"

-"Raatteentien ihmeelle vihdoinkin selitys. Korpisoturimme taistelivat sardiini-ananas diettin voimalla"

 -"Nyt siis vihdoin paljastui, että se tuntemattoman Hietasen silakka olikin sardiini!"

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Keskiäkäisiä vaalihavaintoja I - Kansa nyt vaan äänesti väärin


Vaalien jälkeen jo muutama sata toimittajaa ja älykköä on tehnyt saman, omaa tuskaansa lievittävän johtopäätöksen. 81% äänestäjiä ei äänestänyt persuja, vaan nimenoman persuja vastaan. Hmm - suurinpiirteinhän tuo on tottakin. Looginen jatko ajatukselle on tietysti se, että 80 % meistä äänesti myös Kokoomusta vastaan. Ja peräti 93% äänesti nimenomaan Vihreitä vastaan. Tai että 95% Helsinkiläisistä EI kannattanut Paavo Arhinmäkeä...

---------------------------

Monet lehdet ovat  viime päivinä näyttävästi revitelleet otsikoita Suomen vaalituloksen aiheuttamista reaktioista ulkomailla. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Aamulehti:

Yllättäen BBC vetää esiin natsikortin. ”Perussuomalaisen vaaliohjelma kertoo, että heillä on paljon yhteistä oikeistolaisten populistipuolueiden kanssa muualla Euroopassa”, BBC kirjoittaa.
”He uskovat, että matalaa syntyvyyttä ei korjata maahanmuutolla, koska maahanmuutto vie ongelmiin eivätkä ulkomaalaiset sovi suomalaiseen kulttuuriin. Sen sijaan nuorten naisten pitäisi opiskella vähemmän ja käyttää enemmän aikaa puhtaiden suomalaisten lasten synnyttämiseen. Tämä on kuin hento kaiku natsi-ideologiasta”, BBC kommentoi.

Kun käy katsomassa BBC:n alkuperäisen uutisen, osoittautuu että eihän siellä BBC natsikortteja heiluttele, vaan heidän haastattelemansa suomalainen "asiantuntija", professori Jan Sundberg. (Jan-paralta taisivat muuten mennä lähdeteokset pikkuisen sekaisin, koska tuossahan hän siteeraa pikemminkin Freudenthalia kuin Soinia )

Sama kaava pätee näköjään muihinkin Euroopan lehdistön (ja varsinkin ruotsalaisen median) esittämiin rasisti-fasisti-ääri-populisti-juntti jne arviointeihin. Niiden lähteenä ovat säännöllisesti suomalaiset, yleensä RKP:tä tai vihervasemmistoa edustavat poliitikot, toimittajat tai yliopistojen suojatyöläiset. Osa jutuista on jopa ihan suomalaisten toimittajien itsensä kirjoittamia.

No, tuleehan sille yhden ihmisen henkilökohtaiselle vihamielipiteelle jonkinlainen illuusio painoarvosta, jos sen muka esittää BBC - Lontoo eikä Jan Sundberg - Ankkalampi. Rehellisempää olisi tietysti uutisoida tätä ilmiötä tyyliin: Suomalainen eliitti mustamaalaa Soinia ja Suomea Eurooppalaisessa mediassa. Mutta tälläistä otsikkoa ette tule missään lehdessä näkemään.

Mutta mikäpä siinä. Kansa äänesti väärin, eli toisin kuin tämä eliittinä itseään pitävä porukka olisi halunnut. Voihan toki sitä Suomi-kuvaa maailmalla rakentaa niinkin, että paskantaa omille portaille. Ihan vain kostoksi. Onko se järkevää, on sitten kokonaan toinen juttu.

Tämä kiihkeä "ääri-rasisti-fasisti-punaniska" uutisointi suhteuttaa kyllä joitain asioita. Samoja määritelmiä kun on vuosien saatossa esitetty suomalaisessa uutisoinnissa monista eurooppalaisista puolueista. Esim Tanskan Kansanpuolueesta, Norjan Edistyspuolueesta, Hollannin vapauspuolueesta tai Sveitsin Kansanpuolueesta. En ole näihin puolueisiin sen kummemmin perehtynyt, mutta nyt nuo luonnehdinnat alkavat kovasti epäilyttää. Onhan näinä päivinä käytännössä osoittautunut, että sen kansainvälisen ääri-rasisti-fasisti leiman voi saada kovin heppoisin perustein. Ihan vaan vaalitappiosta äärikatkeroituneen ääritärähtäneistön vaalivihan takia. Saapa nähdä. Jos Persut päätyvät hallitukseen, masinoivatko nämä samat kotimaiset "edistykselliset" ja "suvaitsevaiset" piirit EU:n päättäjien keskuuteen kaikkien suomalaisten kättelykiellon tai jotain muuta yhtä fiksua?

Antaisin teille omiin nurkkiin kuseksijoille pienen vinkin. Jos koko ajan huutaa naama punaisena, että SUSI TULEE - SUSI TULEE, voi uskottavuus pikkuhiljaa kärsiä inflaation. Kuka teitä sitten enää uskoo jos ja kun se susi sattuu oikeasti tulemaan...

------------------------------------

Suomen vaalitulos ja Soinin&Urpilaisen puheet ovat niin "talousviisaiden" kuin toimittajienkin mukaan mm  horjuttanut vakavasti Euroopan rahoitussektoria, syösseet euron ja pörssikurssit laskuun ja nostaneet eurooppalaisia korkoja. Vau. Kylläpä pieni Suomi kerrankin on merkittävä ja keskeinen tekijä Euroopassa. Jännää ettei esim. Saksan valtionvarainministerin tai Saksan keskuspankin kriittisillä puheenvuoroilla ole ollut näihin asioihin mitään vaikutusta. 

Myös Espanjan valtion heikosti sujuneen lainahuutokaupan syylliseksi arvellaan Suomea ja Soinia. Mitään vaikutusta siihen markkinavoimien nihkeyteen ei sen sijaan tainnut olla tällä Espanjan keskuspankin  ilmoituksella jonka mukaan " Espanjan pankkien ongelmaluottojen määrän kasvu jatkui helmikuussa, ja järjestämättömiksi kirjattiin jo 6.2% pankkien lainakannasta. Ongelmaluottojen määrä, 112.5 miljardia euroa, oli 33% suurempi kuin vuosi sitten"




On se muuten aika jännää. Aikoinaan meille vakuutettiin, että meidän kannattaa luopua omasta rahasta ja niin taloudellisesta kuin poliittisesta suvereniteetistämme nimenomaan sen takia, että saisimme vastineena turvaksemme raudanlujan taloudellisen selkänoja, jota eivät lamat tai markkinavoimat heiluttele. Lisäksi  saisimme myös merkittävästi päätösvaltaa yhteisissä Euroopalaisissa asioissa ja vaikeina aikona tueksemme yhteisen eurooppalaisen solidaarisuuden. 

Heti ensimmäisen laman koittaessa tämä uusi uljas rahaliitto sitten osoittautuukin savijaloilla horjuvaksi jättiläiseksi. Jota jopa Suomalaisen pienen oppositiopuolueen vaalipuheet heiluttavat kuin heinänkortta kesätuulessa ja jonka voi Suomen kolmanneksi suurimman puolueen puheenjohtaja sanoillaan ja teoillaan kuulemma kaataa kuin korttitalon. 

Ja se kehuttu yhteinen päätöksenteko ja läsnäolo niissä pöydissä joissa päätöksiä tehdään tarkoittikin näköjään sitä, että Saksan ja Ranskan johtajat sopivat keskenään "paketteja", joita meidän muiden on yhteisen vastuunkannon nimessä pakko kannattaa.
Ne tiukat yhteiset pelisäännöt, joilla yhteisvaluutan vakaus ja arvo piti turvattaman osoittautuvatkin Potemkinin kulisseiksi, joita osa jäsenmaista on voinut vuosia, osin avoimesti, osin valheiden ja petoksen voimin, olla noudattamatta, ja kun heidän petoksensa sitten johtaa umpikujaan, meidän rehellisempien on vaan nöyrästi ja nurisematta kuitattava laskut.

Entä sitten se mainostettu Euroopalainen solidaarisuus ja yhteisvastuu? Kreikkalaiset elivät vuosia kuin siat pellossa, ei maksettu veroja, korruptio ja valtion rahojen suoranainen varastaminen olivat maan tapoja. Taloustilastot ja valtion velkaantumisaste väärennettiin. Mitään yhteisiä sääntöjä ja direktiivejä ei noudatettu jos ei huvittanut jne...  Hmm.... Ilman muuta meidän pitää osoittaa solidaarisuutta heitä kohtaa. 

Tapaus Irlanti. Kreikan jälkeen maa on vuosien saatossa ollut suurin EU:n rakennetukien ja avustusten vastaanottaja. Maan hallitus painoi maan yritysverotuksen Euroopan alhaisimmaksi ja imuroi tällä keinolla runsaasti isoja yrityksiä ja niiden mukana työpaikkoja maahan. Kaiken tämän löysän rahan voimin Irlantiin  puhallettiin jättiläismäinen talouskupla. Vaikeuksien ilmetessä maan hallitus takasi maan pankkien talletukset ilman ylärajaa! Kun maan pankit ja niiden mukana valtiontalous tästä huolimatta upposivat, ilman muutahan meidän muiden on osoitettava solidaarisuutta ja maksettava heidän "pienet" töppäilynsä. 

Portugal ongelmineen taas on Kreikan ja Irlannin konkurssipesien yhdistelmä. Joten ilman muuta meidän on kannettava heidänkin suhteen yhteisvastuun taakka. Ja sen jälkeen tuleekin Espanja, samankaltainen tapaus, vain pommin kokoluokka monta kertaa edellisiä suurempi. Ilman muuta meidän on oltava silloinkin mukana kantamassa vastuuta. Muutenhan Saksalaisille, Ranskalaislle ja  Englantilaisille suurpankeille voisi tulla isoja luottotappioita ja nämä maat ehkä joutuisivat itse vastaamaan pankkikriiseistään. Mukavammin asia toki hoituu tällä "tyhmimmän eväät syödään ensin yhdessä" periaatteella.

Tätä Eurooppalaista solidaarisuutta ja yhteistä vastuunkantoa kuvaa kuitenkin kaikkein hienoimmin se, että esimerkiksi Ruotsin, Tanskan tai Englannin ei näihin talkoihin tarvitse osallistua, jos ei huvita. Jotenkin touhusta tulee mieleen erään vanhan laulun sanat:  

"kaikkihan me samassa veneessä ollaan,toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa ja kalasaaliskin jaetaan,vaikkei ihan tasan,saa soutajat perkuutähteitä kasan"



Jostain kumman syystä piirtäjä on unohtanut Jyrki Kataisen tästä kuvasta

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Kiitospuhe, jonka Timo Soini olisi voinut pitää


Aivan aluksi haluan kiittää lämpimästi Astrid Thorsia, joka suorastaan apinan raivolla ajamansa "rajat auki, kyllä valde maksaa"-politiikan, tasaiseen tahtiin esittämiensä härskien valheidensa sekä tavallisiin kansalaisiin kohdistamansa ylimielisen halveksuntansa ansiosta on tehnyt Persujen vaalityön hyväksi enemmän kuin kukaan muu yksittäinen henkilö tässä maassa! Toki muukin RKP:n väki ansaitsee pienen osansa näistä kiitoksista. Julistamalla Persut päävastustajaksenne toitte meille kymmeniä tuhansia lisä-ääniä niiden teidän ylimielisyyteenne, nenänvartta katsomisiinne ja suomalaisten "muroihin kusemisiinne" kyllästyneitten kansalaisten piiristä.

Lisäksi haluan kiittää mm seuraavia kilpakumppaneitani:

- Jyrki Kataista ja Alexsander Stubbia. Teidän NATO-kiimanne ja suorastaan liikuttava intonne nuolla EU:n eliitin perseitä sulatti Kokoomuksen 25%:n gallup-kannatuksen ja lähes varman rökälevoitton täksi "loistavaksi" kuusi edustajapaikkaa ja pari prosenttia äänistä meni mutta menkööt-"riemuvoitoksi". Eihän puolueeltanne hävinnytkään kuin toiseksi eniten kansanedustajapaikkoja. Onhan se "historiallinen" voitto.

- Mari Kiviniemeä, Matti Vanhasta, Paula Lehtomäkeä & kumpp. Te halusitte niin innokkaasti kilpailla pääkaupunkiseudun vihreistä ja liberaaleista äänistä, että pyllistelitte koko vaalikauden päin peruskannattajienne pläsiä. Intouduittepa vielä aina välillä suorastaan vittuilemaan heille ja nimittelemään heitä ahdasmielisiksi junteiksi ja punaniskoiksi, koska sellaisilla teoilla ja puheilla sai kivasti hyväksyvää hyrinää valtamedian taholta. Toivottavasti se lämmitti edes hetken. Erityiskiitos on vielä annettava Jarmo Korhoselle, joka vanhojen Korsimolaisten perinteiden mukaisesti ja henkseleitään paukutellen teki parhaansa muuttaakseen puolueenne lipevien liikemiesten osto- ja myyntiliikkeeksi. Läpimurtoa Helsinkiin ja Uudellemaalle ei, yllätys-yllätys, näillä eväillä tullutkaan, mutta menipä 16 edustajapaikkaa ja yli 7%:a äänistä, juuri siellä teidän perinteisesti vahvoilla alueillanne. Historiaan perehtymistä ei taideta puolueessanne juurikaan harrastaa? Vaalit 1970?  Ei se mitään, jatkakaa rauhassa valitsemallanne "Johannes Virolainen nuoleskelemassa 60-luvun radikalismia"-linjalla. Nyt ei vaan enää ole Kekkosta teitä pelastamassa... 

- Jutta Urpiainen ja Mikael Junger ansaitsevat myös todella ison kiitoksen. Teidän unelmahöttönne ansiosta SDP ei lihonut oppositiossa perinteiseen normikokoonsa, eli Suomen suurimmaksi puolueeksi, jota äänestää lähes kolmasosa kansasta. Erityinen kiitosmaininta sivustatuesta kuuluu toki Päivi Lipposelle, Kimmo Kiljuselle ja heidän hengenheimolaisilleen. Teidän riekkumisenne ansiostanne SDP on jo melkein muuttunut työväenpuolueeksi ilman työväkeä. Nämä vaalit olivatkin SDP:lle toinen perättäinen "torjuntavoitto". Vain 2,3%:a äänistä ja 3 edustajapaikkaa meni. Jatkakaa samaan tyyliin. Erästä Pyrhosta siteraaten, vielä yksi tälläinen torjuntavoitto ja olette lopullisesti kusessa.

- Suuri kiitos myös Anni Sinnemäelle,Tuija Braxille ja muille vihreille feminatseille. Te olette hallituksessa ahkerasti ja johdonmukaisesti näyttäneet keskisormea suomalaiselle työlle, kansalaisten oikeudentajulle ja alkeellisimmallekkin maalaisjärjelle. Jeesus-kompleksinne on saavuttanut suorastaan megalomaaniset mittasuhteet. Suomalaisten veronmaksajien ja kuluttajien harteille olette latoneet kaikki maailman synnit ja ongelmat. Ja vaatineet, että heidän on ne yksin kannettava ja maksettava. Lisäksi te halusitte repiä maaltamme niin rajat kuin kansallisen itsetunnonkin. Määrätä mitä me syömme, missä ja miten asumme, jopa sen mitä me saamme sanoa ja mitä ajatella. Tavallisen suomalaisen miehen te mitätöitte ja demonisoitte alimpaan paariaan. Ja heille lisää vittuillaksenne, kohotitte jalustalle palvottavaksi "hienompaa ja parempaa" kulttuuria edustavat Muhamedit, Abdullahit sun muut muhamettilaiset kunniavieraamme. Eli suoraan sanoen,  tarjositte Suomen kansalle gosplania, gulagia, Stasia, ghettoja ja shariaa. Kaiken tämän jälkeen te julistitte Persut päävastustajaksenne ja nämä vaalit kansanäänestykseksi siitä, haluaako kansa jatkaa teidän houreittenne tukemista. Ja kansa vastasi. Menetitte kolmasosan edustajapaikoistanne, mikä oli suhteellisesti näiden vaalien suurin ja mahtavin rökäletappio. Ja me saimme kymmeniä tuhansia lisä-ääniä niiltä kyrsiintyneltä normi-Virtasilta ja Virtaskoilta, jotka halusivat pysäyttää teidän "hulluuden riemumarssinne". Siitä nöyrä kiitos.

- Lisäksi minun täytyy kiittää HS Pravdaa, YlenAntoa ja muutakin tiedostavaa mediaamme. Heititte niskaamme paskaa noin kymmenkertaisesti siihen nähden, mitä EU:n nitraattidirektiivit sallisivat. Mutta kuten vanha sanonta kertoo, kaikki mikä ei tapa, vain vahvistaa. Propagandassakin kannattaisi pitää edes jonkinlainen tolkku. Kansa kun ei yleensä koskaan ole puoleksikaan niin tyhmää, kuin edistyksen voimiksi ja muita viisaammiksi ja paremmiksi itsensä nostaneet propagoijat kuvittelevat. Ja kuten edesmenneestä naapuristamme muistamme, yksi Radio Jerevan-vitsi kykeni proletariaatin keskuudessa suusta suuhun  levitessään neutraloimaan noin tuhat tonnia oikeaoppista liturgiaa. Internet on keksitty, te ette enää ole kansalaiskeskustelun portinvartijoita.

Lopuksi vielä kiitos sille sekalaiselle seurakunnalle, joka on itse nimittänyt itsensä suomalaiseksi älymystöksi. Siis te yliopistoihin loppusijoitetun marxilaisen ongelmajätteen kontaminoimat akakoomiset jeesustelijat. Oman kirkkaana loistavan moraalisäteilynsä sokaisemat kulttuuriperseet. Ylemmyyden tunteeseenne tikahtuvat Suomen ja suomalaisuuden halveksijat ja mitätöijät. Sekä monikulttuurisuus- uskontoon hurahtaneet, arjesta ja sen ongelmista totaalisesti vieraantuneet hihhulit. Te olette koko vaalikauden kuorossa todistaneet uskoanne suureen ääneen ja väkevästi. Mananneet Persuja pois kuin pahaa henkeä, sotkemasta yleviä hiekkalaatikkoleikkejänne. Tavallinen juntti-Virtanen on onneksi jo aikoja sitten oppinut kantapään kautta, että kunhan on tasan tarkkaan päinvastaista mieltä tiedän mesoamisenne  kanssa, ei mielipide koskaan mene pahasti metsään. Siispä suuri kiitos suorastaan raivokkaasta "tuestanne".

Nämä vaalit ovat olleet varsin raskas prosessi, mutta nyt on tilipäivä. Me tiedämme että ihmeitä tapahtuu kun niitä tehdään. Te edellä mainitut tahot olette tehneet tämän ihmeen! Siitä kiitos, vielä kerran.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Keskiäkäistä vaalivihaa

Tässä  puhdasoppisia, vastuuntuntoisia kansalaisia, joiden mieliä ei yhteiskunnassamme vellova viha ei ole vielä myrkyttänyt

Viimeisen vuoden aikana Suomalaiset poliitikot ja sopulit ovat löytäneet vihan. Nykyään maamme tuntuu suorastaan vilisevän vihapuhetta, viharikoksia, vihablogeja, vihamielipiteitä sekä vihaa suorastaan tursuvia juntteja ja vihapopulisteja, jotka ovat valmiit uhraamaan kaiken kauniin ja hyvän sille pelätylle vihan alttarille. Viimeisin innovaatio vihaterminologian alalla on tietysti vaaliviha.

Täytyy myöntää että minä alankin olla jo todella väkevästi vaalivihainen. Olen nimittäin kurkkua myöden täynnä näitä vaalivalheita syöttäviä vaalikeskusteluja ja vaalimainoksia. Ja entäs ne noin kaksisataa erilaista vaaligalluppia sitten. Minkä helvetin takia niitä pitää tehdä ja julkaista kahden kolmen päivän välein? Kannattako tässä enää mitään vaaleja järjestääkkään, johan ne prosentit on mitattu ja lopputulos analysoitu sataan kertaan. Ja tänään saamme vielä kärsiä ainakin kymmenen erilaista ovensuukyselyä. Ne ovatkin sitten täysin säälittävä ilmiö. Samantapaista touhua kuin pikkulapsilla, jotka kurkkivat aattoaamuna joululahjapaketit etukäteen, kun eivät malta iltaan asti odottaa.

Taidanpa siis tehdä tästä blogista vihablogin ja päästää vaaliraivoni lainehtimaan ihan avoimesti. Tälläinen keskiäkäisen normikansalaisen vaaliviha näkyy lähinnä siten, että laitan sekä CAPS LOCKIN että boldauksen yhtäaikaa päälle ja vielä kolme huutomerkkiä loppuun. Huh huh...

YHTEISKUNNAN ON SYYTÄ OLLA VARUILLAAN. TÄÄLLÄ VELLOO VIHA!!!

Onhan tuo tietysti vähän naurettavan heikko esitys verrattuna väkivaltavasemmiston Arhimäki-jugendin demonstraatioihin tai Sinnemäen Vihreiden Prikaatien "suoran toiminnan" iskuihin. Mutta heillä onkin perinteitä niin väkivallan, ilkivallan, vihan lietsonnan kuin kaikenlaisen muunkin laittoman aktivismin saralla. Ja täytyy muistaa että Sinnemäki on vielä hommannut bylsipalkalla Vihreille Prikaateille italialaisen, erittäin asiantuntevan konsultin.  Ei Keskiäkäisen miehen perse kestäisi sellaista...

 --------------------------------------------

Mutta teenpä tähän henkilökohtaisen vaalikatsauksen. Olen 18-vuotta täytettyäni äänestänyt joka kerta  valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Järjestö-, seurakunta- ja osuusliikevaaleihin osallistumiseni on ollut satunnaisempaa. (Ja aion siis äänestää tänäänkin.)  Äänestyskäyttäytymiseni on aina lähtenyt samalta pohjalta. Ensisijaisesti olen äänestänyt jotain fiksunoloiseksi arvelemaani ehdokasta ja vasta toissijaisena kriteerinä on ollut että hän on edustanut jotain tolkullisen oloiseksi arvioimaani porukkaa.

Ääneni ovat tällä menetelmällä menneet ajan saatossa kolmelle eri puolueelle. Ja kuinka sattuukaan, kaikki nämä kolme puoluetta ovat tällä hetkellä hallituksessa. Voisi siis kuvitella että olisin varsin tyytyväinen nykyisen hallituksen harjoittamaan politiikkan. Mutta kun EN OLE! Päin vastoin, olen helvetin vihainen nykyiselle hallitukselle. Päin persettä on mennyt koko vaalikausi, isoimpina kivinä kengässä mm:

-maahanmuuttopolitiikka
-EU-politiikka
-talouspolitiikka
-veropolitiikka

Kaikkein eniten nyppii tämä nykyinen linja, jonka mukaan Suomi ja suomalaisten verorahat kuuluvat kaikille. Mistä vitusta meille ovat siunaantuneet tuollaiset pahanlaatuiseen Jeesus-kompleksiin sairastuneet päättäjät? Jotka ihan tosissaan kuvittelevat että 0.07 prosenttia maailman väestöstä edustava pikkukansa kykenisi tai että sen täytyisi ainakin yrittää pelastaa koko maailma ja kantaa harteillaan koko maailman synnit ja velvoitteet. Ja siinä ohessa maksaa suomalaisilla verorahoilla niiden valheilla ja silkalla politikoinnilla euroon mukaan otetettujen paskavaltioiden velkoja. Juuri niiden, joissa verojen maksu ei ole erityisemmin kuulunut kansallisiin hyveisiin.

Toinen erityistä vitutusta aiheuttanut asia on ollut ministerien rutiininomainen ja täysin häikälemätön valehtelu ja tosiasioiden vääristely. Varsinkin Thoorska, Braxi, Katainen, Vanhanen, Kiviniemi  ja Vapaavuori ovat tässä lajissa kunnostautuneet. Luulevatko he tosiaan että me alamaiset olemme niin saatanan tyhmiä, että meille menee läpi mikä tahansa pajunköysi?

En siis todellakaan aio tänään antaa ääntäni nykyhallitukselle, vaan äänestän protestina nimenomaan sitä vastaan. Mutta tälläinen aikuinen mies ei toki enää elättele harhakuvitelmia, että sillä mitään merkitystä olisi. Saa Soinin sekalainen seurakunta sitten 15 tai 20 % äänistä, niin mikään ei tule muuttumaan. Tulevan hallituksen ohjelmapohja on jo aikoja sitten ostettu amerikkalaiselta konsulttiyritykseltä. Keskeiset etujärjestöt ja nykyhallituspuolueita edustavat think tankit ovat sen oheen omat pohjapaperinsa ja visionsa väsänneet. Ja valtionvarainministeriön kassakaapissa on uudelle hallitukselle valmiit leikkauslistat laadittuna. Niiden mukaan kulutus- ja ympäristöverot nousevat ja lähes kaikesta leikataan. Paitsi ei tietystikkään maahanmuuttoteollisen kompleksin tai kehitysavun kankkulan kaivon menoautomaateista. Niihin meillä on aina varaa ja velvollisuus.

Ennusteeni on siis, että vaalituloksesta riippumatta nykyinen, täysin idioottimainen politiikka jatkuu vaikka sitten minkälaisen sateenkaarikokoopanon tai epäpyhän allianssin voimin. Kunhan persut ja varsinkin heidän ajamansa asiat saadaan tungettua oppositioon. Vaalit nyt vain ovat hallitsijoillemme pelkkä ikävä, neljän vuoden välein suoritettava muodollinen rituaali.

           Uuden hallituksen pääministeri Katainen, valtionvarainministeri Kiviniemi sekä suomalainen veronmaksaja         rakentamassa yhteistuumin jälleen yhtä uutta "väliaikaista" tukipakettia EU:n talouden vakauttamiseksi.


keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Keskiäkäisiä vanhaskommetteja II - Kaikki joukolla tyttöjä iskemään

 
Kevät on sitten saapunut pääkaupunkiseudulle, ainakin päätellen tästä uutisesta. Keskiäkäistä miestä kummastuttaa onko Pravdan tiedotuslinja tosiaankin näin rajusti muuttunut, vai onko kyseessä vain toimituksellinen työtapaturma:

"Kaksi teinityttöä pahoinpideltiin sunnuntai-iltana Tennispalatsinaukiolla Helsingin ydinkeskustassa.
Tyttöjen pahoinpitelyyn johtanut tapahtumasarja sai alkunsa, kun heidän seuraansa lyöttäytyi kaksi miestä, jotka vikittelivät tyttöjä ja yrittivät saada näiden puhelinnumerot tietoonsa. Kun tytöt eivät miesten ehdotuksille lämmenneet, toinen miehistä raivostui.

Hurjistunut mies kaatoi 17-vuotiaan tytön katuun ja löi 15-vuotiasta tyttöä nyrkillä kasvoihin. Toinen tyttöjen iskuyrityksiin osallistuneista miehistä katseli pahoinpitelyä sivusta. Molemmat miehet pääsivät karkuun ennen poliisin saapumista tapahtumapaikalle.

Tyttöjen antamien tuntomerkkien mukaan kummatkin miehet ovat afgaanitaustaisia ja noin 20 – 28-vuotiaita."   HS Omakaupunki, 11.4.2011

Vallitsevan käytännön mukaanhan tälläiset kulttuuriamme ja katuelämäämme rikastuttavat sattumukset (jotka ovat aina ja iankaikkisesti yksittäistapauksia) uutisoidaan ylensä tähän tyyliin:

20-vuotias (sota)lapsi /28-vuotias poika joutui pieneen kärhämään nuorten naisten kanssa. Poliisi tutkii liittyykö tapaukseen mahdollisesti viharikos eli lausuttiinko kahinan aikana poikasille rasistisia vihailmaisuja.

Varsinkin minua kummastuttaa tuo poikien etnisen taustan mainitseminen. Jos kyseessä ei satu olemaan  syntysuomalainen perunanenä, sen kertominen on AINA ehdottomasti HYI HYI. Toivottavasti toimituksessa ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin jutun kirjoittanutta/julkaissutta toimittajaa kohtaan.

Onhan syytä pelätä, että tämänkaltainen uutinen antaa aivan turhaan aseita niiden julmaa vihaa lietsoivien äärirasistien käsiin. On kuitenkin itsestäänselvää, että kyse oli paitsi yksittäistapauksesta myös varsin harmittomasta väärinkäsityksestä. Kyseiset maamme kipeästi tarvitsemat työvoimapulan poistajat ovat vain ymmärtäneet termin "tyttöjen iskeminen" hieman turhankin kirjaimellisesti. Syyllinen on siis oikeastaan suomalaisten miesten patriarkkaalisesti saastuttama suomen kieli. Tälläisiltä ikäviltä sattumuksilta voidaan välttyä tulevaisuudessa, kunhan vain kielikoulutukseen ja yleensäkkin kotouttamiseen ohjataan huomattavasti lisää resursseja. Lisäksi voitaisiin harkitta, olisiko uussuomalaisten kielikoulutuksessa syytä olla aina läsnä myös kielen sukupuolisensitiivisyyteen ja kulttuurirelativismiin pätevöitynyt naistutkimuksen asiantuntija.

Epäselväksi jäi muuten ylläolevassa uutisessa sekin, muistiko tuo 15-vuotias nuori nainen kääntää hallituksen  virallisen doktriinin mukaisesti myös toisenkin poskensa. Jos näin ei tapahtunut, Suomen kansainvälinen maine ja luotettavuutemme YK:n ja muiden vastaavien järjestöjen uskollisena yhteistyökumppanina on taas kerran kärsinyt tuntuvan kolauksen.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Merry go round and round...

Tarjouksia joista ei voi kieltäytyä

Aluksi muistin virkistämiseksi:

Eu:n perussopimus
125 artikla (aiempi EY-sopimuksen 103 artikla)
1. Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.

Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.

Ja ihan rautalankaa vääntääkseni Eu-tiedotuksen itsensä jakelema koululaisversio aiheesta:

Euroalueenkin taloutta on hoidettava hyvin, jotta euro menestyisi ja auttaisi luomaan vaurautta ja työpaikkoja Euroopan unioniin.Tämä saavutetaan talous- ja rahaliiton (EMU) avulla. Kaikki Euroopan unionin maat kuuluvat talous- ja rahaliittoon.

Talous- ja rahaliitossa kukin euroalueen maa huolehtii omasta taloudestaan noudattaen tiettyjä sääntöjä, jotta euro pysyisi vahvana ja euroalueen talous kukoistaisi. Näillä säännöillä rajoitetaan sitä, kuinka paljon valtio voi lainata rahaa. Rajoittamalla valtion velan määrää EMUn säännöt takaavat, että maan talous on kestävällä pohjalla, eli että se voi maksaa velkansa ja eläkkeensä tulevaisuudessa. Euroopan komission ja EU:n neuvoston (jäsenmaiden ministereiden kokouksien) tehtävä on seurata, että kaikki maat noudattavat sovittuja sääntöjä.

Mitäs sitten tapahtuikaan? Annetaanpa puheenvuoro rakkaille päätöksentekijöillemme. Juuri niille nykyisille,  joilla on suorastaan jumalainen kyky siihen luotettavaan vastuunkantoon:

-"Kreikka hoitaa kyllä lainansa. Ja koska Kreikka maksaa hyvän koron, niin kyseessä on itseasiassa hyvä sijoitus meidän veronmaksajien kannalta".

-"Sunnuntaina otamme niskalenkin hallitsemattomista markkinavoimista!"

-”Eihän mikään maa tuollaista rahan hintaa kestä Jos ei auteta Irlantia, tulipalo leviää myös Suomeen. Tehtäväni on suojella Suomea ja katsoa, että Suomi selviää mahdollisimman vähällä.” 

-"voimme vaatia Irlannilta vakuuksia"

–En tule Suomen edustajana Eurooppa-neuvostossa hyväksymään sellaista pakettia, jossa on Suomelle huonoja elementtejä tai josta puuttuu Suomelle tärkeitä asioita

-"En koe tätä saneluksi. Suomen puumerkki näkyy Saksan ja Ranskan luonnoksessa".

-"Portugali ei ole pyytämässä laina-apua"

–" Eihän tämä tilanne mitenkään herkullinen ja mukava ole. Mutta myrkkyä pitää joskus niellä, jos sitä lääkkeeksi tarvitaan Euroopan talouden vakauttamiseksi ja nimenomaan Suomessa erittäin vahvana käyvän talouskasvun ja myös työllisyyden paranemisen takaamiseksi"

Eurokriisi-karuselli pyörii kierros kierrokselta yhä vinhempaa vauhtia. Uskooko joku vielä ihan tosissaan,  kun Katainen & Kiviniemi vakuuttelevat, että tämä oli nyt tässä. Espanja pärjää omillaan, Italia pärjää omillaan, Kreikka selvityy jo annetuilla tuilla, samoin Irlanti jne... Eikä uusia maita, kuten vaikkapa Belgia tai Itävalta liity kerjäläisjonon jatkoksi. Kun samaan aikaan reaalimaailmassa tiedetään että Kreikka tarvitsee nykyisten, erääntyvien lainojensa maksuun ja budjettivajeensa paikkaamiseen 120 miljardia euroa pelkästään vuosina 2012-2014. Tai että Irlannin kriisipankit tarvitsevat tuoreen stressitestin perusteella pikaisesti 24 miljardia euroa lisää hätärahoitusta pääomiinsa... Terveisiä vaan sinne Uuden Atlantiksen-utopiaan tai ihmemaa Oziin vai missä rinnakkaistodellisuudessa nämä korkeat päättäjämme nyt sitten majailevatkaan.

Annetaanpa lopuksi puheenvuoro eräälle toiselle valtiovarainministerille:  "Emme ui rahassa, hukumme velkoihin" Näin tuumi viime vuodenvaihteessa Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble maan parlamentille. Mutta onneksi Suomi on Saksasta poiketen rikas maa. Sen ansiosta meillä onkin varaa ja meillä on velvollisuuksia.


tiistai 5. huhtikuuta 2011

Impi-vaara uhkaa


Viime aikoina on laaja joukko maamme johtavia poliitikoja esittänyt huolestuneita kannanottoja maatamme uhkaavasta Impi-vaarasta. Ainakin jokainen Civilizationia aikoinaan pelannut muistaa hyvin, mitä Impit ovat. Kysehän on hurjuudestaan ja julmuudestaan kuuluisista Zulu-sotureista, jotka hyökkäsivät pohjoisesta nykyisen Etelä-Afrikan alueelle samoihin aikoihin, kun buurit levittäytyivät sinne etelästä. Etelään vyöryessään Impit suorittivat laajoja etnisiä puhdistuksia mm alueella alunperin asuneiden sanien ja khoikhoiten keskuudessa. Vieden näiltä maat ja karjan, raiskaten naiset ja orjuuttaen henkiin jätetyt. Ymmärrän siten hyvin poliitikkojemme huolen Suomen ja suomalaisuuden tulevaisuuden puolesta. 

Mutta koittakaa nyt kuitenkin siellä hallituksessa malttaa mielenne.Muistakaa että tapahtui mitä hyvänsä, monikulttuurisuus on nähtävä rikkautena ja mahdollisuutena, joka tarjoaa meille kaikille sellaista ihanaa värikkyyttä ja värinää. Suomi kuulu kaikille!  Antakaamme siis Impien tulla meidän tykömme, sillä heidän kaltaistensa on oleva valtakuntamme tulevaisuus... 


Itseasiassa jokaisen vastuunkantoon kykenevän poliitikon on ymmärrettävä se, että Impi-vaarasta puhuminen tai jopa pelkästään sen ajatteleminenkin, antavat vain turhaan sytykkeitä niiden ahdistusta herättävien maahanmuuttorasistien vihapuheiseen ja raivoajatuksiin.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Soini munista hirteen

Aluksi on kai paras tunnustaa, että en ole koskaan ollut mikään erityinen Timo Soini-fani. Mutta viime viikkoinen aborttikanta-mekastus meni jo niin överiksi, että hän alkoi herättää minussa sympatiaa. 

Jokaisen tiedotusvälineitä seuranneen tiedossa on jo vuosia ollut että Soini on: a) katolinen ja b) vastustaa aborttia. Vaaliväittelyssä heitto "etkö hyväksyisi aborttia edes raiskatulle" on toki raflaava veto, mutta samalla vähän samantapainen kysymys kuin se klassinen "oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi". Olisi Soini vastannut siihen mitä tahansa, vastauksesta olisi revitty tuomitsevia lööppejä. Joko takinkääntäjästä ja uskontonsa petturista tai sitten patavanhoollisesta tunteettomasta julmurista.

Muistaakseni joskus muinaisuudessa, kun aborttilakeja on viimeksi säädetty, asia kuului useimmissa puolueissa niin sanottuihin omantunnon kysymyksiin. Jossa siis kansanedustajat saivat äänestää ilman puoluekuria, oman vakaumuksensa mukaan. Tätä nykyä asiasta nähtävästi on vain yksi AINOA OIKEA MIELIPIDE™. Ainakaan Soinilla ei näytä olevan oikeutta omaan vakaumukseen.

Luulenpa että tähän aborttiasiaan palataan vielä monet kerrat lähiviikkoina. Panoksia kun voi tuosta "sallisitko raiskatulle" tasosta korottaa vielä monta pykälää. Vaikkapa Soinille poliittisesti erityisen hankalilla lisämääreillä. Veikkaanpa että ennen vaaleja tulemme näkemään jotain tällaista:


lauantai 2. huhtikuuta 2011

Takana Länttä ja Eurooppaa, varjelen, vartija, sitä.



Tuoreiden uutisten mukaan Suomi saattaa sittenkin "päästä" osallistumaan Libyan sisällissotaan. Nimittäin osana EU:n valmiusjoukoista koottavaa EUFOR/Libya-osastoa. Sotakiihko onkin viime päivinä pikkuhiljaa levinnyt yhteiskunnan yläkerroksissa.Suoria vaatimuksia "hyökkäyksestä" Libyaan ei ole toimittajien ja älyttömyystön lisäksi vielä uskaltanut esittää kuin muutama politiikan kehäraakki. Mutta ei hätää, kyllä hallituskin paljastaa korttinsa ihan lähitulevaisuudessa. Onhan sapeleiden kalistelu ja sotaisat hankkeet perinteisesti olleet se horjuvien hallitusten ja hallitsijoiden viimeinen oljenkorsi, jolla kansaa ja vaalirahvasta kosiskeltu unohtamaan päällekaatuvat valtion ongelmat. Tässä tapauksessa ajoituskin on paras mahdollinen. Päätökset ja niitä perustelevat jeesustelut maailmanlaajuisesta vastuunkannosta ja luotettavasta YK-kumppanuudesta voidaan tehdä ennen vaaleja, mutta laskut ja muut ikävät seuraamukset erääntyvät vasta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle.

Keskiäkäinen mies ei sinällään ole mikään pasifisti, vaan päin vastoin, hyvinkin maanpuolustushenkinen persoona. Mutta koska Paasikivi on tullut luettua ja pätkä Kekkosen aikaa elettyä, olen aina vierastanut ajatusta osallistumisesta hyökkäyssotiin vierailla mailla, vieraiden aatteiden puolesta tai muiden maiden vallanpitäjien vaihtamiseksi. Lisäksi jokaista maalaisjärkistä epäilyttää tämäkertaisen "pelin" henki. Sotaan ryhdyttäessä kun pitäisi olla selvillä edes muutama perusasia. Kuten selkeät tavoitteet ja keinot millä niihin aiotaan päästä. Ja muutama ajatus pitäisi myös uhrata sille, kuinka sota saadaan aikanaan lopetettua ja mitä sen jälkeen mahdollisesti tapahtuu. Tälläisten päätösten tekoa helpottaa yleensä kovasti, jos tiedetään ketä vastaan ja kenen puolesta ollaan sotimassa, ketä sotimiseen rinnallamme osallistuu ja kuka konklaavia viimekädessä ja ihan aikuisen oikeasti johtaa.

En ole ainaakaan huomannut että mikään edellämainituista seikoista olisi sen paremmin EU:n kuin Suomenkaan päätäjillä kovinkaan hyvin selvillä. Päinvastoin korkealla EU-tasolla ollaan lähdössä soitellen sotaan vain siksi että "pakkohan meidän on jotain tehdä" tai edes olla tekevinämme.EU:n arvovaltakin sitä vaatii. Lähetetäänpä ensihätään vaikka kourallinen maajoukkoja "turvaamaan humanitaarisen avun perille pääsyä" ja "suojelemaan siviilejä". Kuinka tämä käytännössä toteutetaan, onnistuuko se ja mitä siitä seuraa onkin sitten jonkun toisen murhe, joskus myöhemmin. Varsinkin kun samaan aikaan kun muutaman EU-maan ilmavoimat pommittavat omien ja NATO:n lippujen alla sodan toista osapuolta eli ovat varsin selkeästi sodan yksi osapuoli.

Minulle tulee kyllä vahva epäilys että tämä keikka ei toteutuessaan voi muuta kuin mennä reisille. Vaihtoehtoja epäonnistumiselle on toki monia. Tässä muutama ensiksi mieleeni juolahtava:

-YK/EU tyyliin lähetetään paikalla liian vähän ja liian kevyesti aseistettuja joukkoja joita kukaan ei oikeasti  johda ja joilla ei ole edes valtuuksia muuhun kuin itsepuolustukseen. Tuleeko teille mieleen jotain vaikkapa Srebrenicasta tai Ruandan UNAMIR operaatiosta?

-Gaddafi tai joku muu onnistuu herättämään Libyalaissa kansallistunteen julistamalla maan joutuneen ulkopuolisen hyökkäyksen kohteeksi. EU-joukot muuttuvat paikallisten silmissä vapauttajista valloittajiksi ja saavat niskaansa paitsi Gaddafin joukot myös kaikenkarvaiset sissimiliisit. Sen lisäksi osallistuvat maat (ja koko epämääräinen länsi) saavat niskoilleen sekalaisten islamististen ryhmittymien raivon ja ristiretkeläissyytökset ympäri maailmaa.

-juututaan vuosikausiksi, jopa vuosikymmeneksi selvittelemään sisällissotaa, jota ei saada loppumaan. Vaikka Gaddafi saataisiinkin kammettua syrjään, kahina jatkuu imaamien ja heimo-, alue- tai sotapäälliköiden kunniahimopohjalta. Tyyliin Afganistan tai Irak.

-jos sota oikeasti saadaan loppumaan, lopputulos ei todennäköisesti ole erityisemmin Eurooppalaisia miellyttävä. Valtaan saadaan uusi despootti tai vähintäänkin korruptoitunut omanedun tavoittelija (tyyliin Karzai) joka pysyy vallassa vain lännen jatkuvalla tuella. Mutta vielä todennäköisemmin kiihkoislamistit korjaavat potin ja Euroopan etelälaidalla on vallassa taas yksi  kansaansa sortava ja länttä vihaava taliban porukka.

Itseasiassa minulle ei äkkipäätä tule mieleen yhtään ainutta sotaa tai sisällissotaa joka olisi saatettu YK:n tai muiden vastaavien ompeluseurojen toimesta ja johdolla kunnialliseen loppuun. Sodat kun yleensä loppuvat sotimalla tai sopimalla, sen jälkeen kun sotiminen on tullut osapuolille tarpeeksi kalliiksi niin verellä kuin rahallakin mitattuna. YK:n johdolla on kyllä saatu "rauhaan pakotettua" tai muuten sementoitua kymmeniä konflikteja "ikuisiksi" kriisipesäkkeiksi, joissa vallitsee epämääräinen tulitauko tai muu epärauha. Jonka aikana osapuolet keräävät YK:n suojeluksessa uusia voimia ja aseistautuvat hampaita myöten tulevaa uutta koitosta varten. Tai sitten käyvät jatkuvaa matalan intensiteetin sotaa terroritekojen ja sissitoiminnan merkeissä. Pahoin pelkään että Libyassakin voi olla samanlainen lopputulema.

Joten Keskiäkäisen Miehen suositus mukailee Honkajoen rukousta. Älköön lyökö EU:n ja Suomen herrat päätämme Libyan palmuun. Annetaan Libyalaisten hoitaa vallanvaihdoksensa ihan omin voimin ja jäsentenvälisenä. Kapinallisia voidaan toki yrittää auttaa ilmapommituksin, asetoimituksin sekä ruoka- ja lääkeavulla. Mutta ei yritetä sekaantua sotkuiseen maasotaan tai uuden hallitsijan valintaan. Kun uusi kalifi on sitten vallassa niin annetaan kansalle humanitaarista ja jälleenrakennusapua, jos sitä suvaitaan vastaan ottaa.

PS Kuin pisteenä i:n päällä tuon EUFOR-Libya operaation johtoon on nimitetty Italialainen kontra-amiraali Claudio Gaudiosi. Laivaston mies maaoperaation puikoissa  Ja vetääkö kenelläkään muulla kuin minulla
sanapari Italialainen komentaja ja sotilasoperaatio Libyassa yhtään suupieliä ylöspäin?

Keskiäkäinen mies muistelee tietenkin vuotta 1940 ja Italian Pohjois-Afrikan joukkojen komentajaa marsalkka Rodolfo Graziania. Joka 12 kuukauden vitkaisten valmistelujen jälkeen oli vihdoin valmis "vapauttamaan talutushihnaansa kalvavat koirat" eli  valtaamaan 300 000 miehen voimin brittien hallitseman Egyptin. Vaikka Graziani oli Mussolinille vakuuttanut "Kun tykit alkavat jyristä, asiat loksahtavat kohdalleen", niin aivan kaikkeen ei oltu ehditty vuodessa valmistautua. Esimerkiksi Italialaisten panssarivaunuissa ei ollut lainkaan hiekkasuodattimia ja myös ilmavoimat kärsivät suuresti hiekkapölyongelmista. "Erämaan harmaa susi", kenraali Maleti onnistui heti hyökkäyksen alussa eksymään autiomaahan (rajan omalla puolella) ja ajoi joukkoineen ympyrää kunnes polttoaine oli lopussa. No, näistä ja lukuisista muista pienistä ongelmista huolimatta Italian joukot onnistuivat  kuitenkin sekasortoisesti etenemään satakunta kilometriä, Sidi Barranin kaupunkiin asti. Silloin Graziani tuumi että johan tässä oli salamasotaa, huilataanpa välillä ja määräsi joukkonsa kaivautumaan puolustusasemiin. Jonkun ajan kuluttua brittit aloittivat kenraali O´Connorin johdolla ja 25 000 miehin voimin rintaman väkivaltaisen tiedustelun, joka johti varsin yllättäviin seurauksiin. Koska Italialaisten miesylivoima oli vain kymmenkertainen, heidän koko puolustuksensa romahti ja joukot "hajaantuivat". Viisipäiväiseksi suunniteltu englantilaisten tunnusteluoperaatio Compass venähtikin sitten kahdeksan viikon mittaiseksi. Jona aikana britit käytännössä löivät hajalle koko Italian Pohjois-Afrikan armeijan ja valtasivat huomattavan osan Libyasta. Ja saivat vangiksi 150 000 italialaista sotilasta sekä sotasaaliiksi 400 panssarivaunua ja 1200 tykkiä.  Britit vitsailivatkin sattumusta Churchilliä mukaillen: "Koskaan aiemmin eivät niin monet ole antautuneet niin harvoille"

Vahvat perinteet velvoittavat - Kyrenaikan ketut Gaudiosi ja Graziani