Suuhuuhtelu VI - Ruotsi hyökkää, Ruotsi puolustaa...

Yllätysten aika ei ole ohi. Uutisvirrasta saamieni tietojen mukaan Ruotsalaiset ovat kuin ovatkin lähdössä sotaan. Keskiäkäinen mies tuumii tuohon, että kai se oli jo aikakin. Edellisestä kerrastahan onkin kulunut pari sataa vuotta.

Libyan kapinallisten tueksi lähetetään kahdeksan JAS 39 Gripen monitoimihävittäjää. Laivueen tehtävänanto kuulostaa sitten jo ihan normiruotsalaiselta meiningiltä. Lentäjillä on oikeus ainoastaan valvoa Libyan ilmatilaa ja puolustautua ilmasta ja maasta niihin itseensä kohdistautuvia hyökkäyksiä vastaan, mutta ei mitenkään muuten osallistua sotatoimiin, esimerkiksi rynnäköimällä Gaddafin maajoukkoja vastaan. Hmm - lehtitietojen mukaanhan Libyan ilmavoimat ja ilmatorjunta on pääosin tuhottu jo viikko sitten eikä ainoastakaan ilmataistelusta ole ainakaan uutisoitu. Liitouman ainoa raportoitu konetappio on ollut nähtävästi teknisen vian takia pudonnut amerikkalaisten F-15 hävittäjä.  Käytännössä Ruotsalaiset siis menevät Libyaan näyttämään lippua ja suorittamaan jonkinlaisia kovat piipussa-sotaharjoituslentoja Välimerellisissä maisemissa. Mikäs siinä, onhan Ruotsalaisilla perinteisesti ollut rahaa vaikka monikankkulan kaivoon lapioitavaksi.

Pääministeri Reinfeldt muisti toki korostaa operaation vaaroja: "Ruotsalaisten miesten ja naisten lähettäminen toiseen maahan suojelemaan siviilejä ei ole helppo päätös. Se ei ole riskitöntä " Tuntien tuon JAS 39 Gripen kaluston historian, Keskiäkäinen Mies jakaa pääministerin huolen. Varsinkin laskeutuminen sekä käännökset lennon aikana ilmassa saattavat olla ruotsalaislentäjille erityisiä riskitilanteita.

Täällä puhuu koneen kapteeni Håkan Hycklaren. Tervetuloa JIIAAÄSSÄN  lomalennolle Trabani-Birgistä Benghaziin

Suomessakin on esitetty vaatimuksia Ilmavoimien Hornettien lähettämisestä mukaan kahinaan. Keskiäkäisen miehen kanta asiaan on, että tuollaiseen ruotsalaistyyliseen osallistumiseen riittäisi hyvin, jos lähettäisimme yhden Finnairin Airbusseista kiertelemään Libyan ilmatilaa. Itseasiassa se soveltuisikin pidemmän toimintasäteensä ja edullisempien lentotuntiensa vuoksi tehtävään huomattavasti Hornetteja paremmin.Jos oikein militaristiseksi haluaisimme heittäytyä, niin tämä Airbus voitaisiin aseistaa sijoittamalla sen matkustamoon yksi korkeaktiivisesti moraalisäteilevä sisäministeriön kukkahattujoukkojen täti-komppania.

P.S.  Ei meillä oikeastaan ole varaa Ruotsalaisille paljonkaan veetuilla. Onhan Suomella käynnissä ihan samankaltainen "sotilaallinen" operaatio Intian valtamerellä. Miinalaiva Pohjanmaan voimankäyttövaltuudet lienevät samaa korkeaa pohjoismaista tasoa. Eli he saavat ampua varoituslaukauksia ilmaan, mutta niitäkin vain siinätapauksessa, jos itse joutuvat merirosvojen hyökkäyksen kohteeksi. Tähän mennessä 11 miljoonan euron operaatiolla on saatu tankattua ja muonitettua yksi Etelä-Korealaisten salakalastajien troolari. Saas nähdä vieläkö meripoijaat ehtivät tekemään  toisenkin sankarteon, ennen kuin kotimatka alkaa. Tosin "taistelulaivamme" glooriaa ovat viimeaikoina hieman heikentäneet syytökset miehistön tekemistä raskaista sotarikoksista. Mutta minusta emme saa tuomita poikiamme merten takana liian ankarasti. On muistettava että sotatantereilla aina sattuu ja tapahtuu...

Vaaleista ja vähän tummuudestakin

Keskiäkäisellä Miehellä on ollut tavallista kiireisempi viikonloppu. Tänään kun on pitänyt kellojen siirtämisen ohella kerätä puutarhastamme kaikki sinne eilen levitellyt jouluvalot ja jopa kellarista löytyneet raksahalogeenit. Perheemme nimittäin kamppanjoi eilistä "Palatkoon pimeät ajat ja hallitkoon meitä pimeyden voimat"-tapahtumaa vastaan polttamalla kaikkia mahdollisia valoja tunnin ajan. Rouva Keskiäkäinen olikin sangen tyytyväinen, kun tulin illan happeningiin valmistautuessani vaihtaneeksi kaikki talon palaneet lamput ehjiin...

-----------------------------------

Mutta oikeastaan ajatuksenani oli tällä kertaa kirjoittaa pari sanaa tulevista vaaleista. Jotain tuntuu nimittäin muuttuneen kaikkiin aikaisemmin seuraamiini eduskuntavaaleihin verrattuna. Aina ennen on vaalien alla suorastaan kyllästymiseen asti hoettu, kuinka tärkeää olisi, että jokainen kynnelle kykenevä kansalainen vaivautuisi äänestämään. Koska jokaisen kansalaisen mielipide on demokratiassa niin kovin tärkeä. Ja kuinka oleellista olisi, että vaaleissa keskitettäisiin ääniä vaikkapa nuorille, naisille ja muille uusille ja tuoreille tulevaisuuden kyvyille. Jotta saataisiin eduskuntaan niitä uusia kasvoja, uusia ajatuksia ja uutta virtaa.

Mutta tulevissa vaaleissa tuntuu päinvastoin huolenaiheena olevan se, että eduskuntaan saattaa nousta uusia kasvoja. Sellaisia poliittisesti kokemattomia tomppeleita. Jotka eivät varmaankaan kykene vastuulliseen vastuunkantamiseen vaan tulevat todennäköisesti syyllistymään ihan hirmuiseen politikointiin ja pölhöpopulismiin.

Toinen yleinen huolenaihe tuntuu olevan, että ihan vääränlaiset, vääriä asioita kannattavat ihmisryhmät saattavat ängetä sankoin joukoin itsensä äänestyspaikoille. Ja on jopa pelättävissä, että juuri he äänestävät ihan vääränlaisia poliitikkoja. Niitä ahdistusta  aiheuttavia populisteja ja muita impivaaralaisia peruutuspeiliin tuijottajia. Voi voi, mitenkä saataisiin suljettua esimerkiksi sellaiset keski-ikäiset, itsensä omalla työllä elättävät duunarimiehet kokonaan pois vaalikentiltä. Äänestävät kumminkin ihan väärin ja sotkevat siten meidän tyttöjen hienot hiekkalaatikkoleikit.

Kohtahan meno on meilläkin ihan yhtä kauheaa kuin siellä Libyassa. Kaikenkarvaiset populistit sielläkin protestoivat ja kampeavat kokenutta, vahvaan vastuunkantoon jo 40 vuoden taatulla kokemuksella pystyvää valtionjohtoa syrjään. Vaikka heillä ei ole esittää tilalle kuin sekalainen joukko tuntemattomia ja varmaankin myös täysin osaamattomia luusereita. Ei voi maa sellaisen rupusakin johdolla vastata globalisaation ja talouskriisien ja muutenkin kestämättömän kehityksen asettamiin haasteisiin.

Vaikeina taloudellisina ja poliittisina aikoina tarvitaan kokeneita ja vastuunkantoon kykeneviä päättäjiä.          
Jyrki Gaddainen  -  Monikansallinen Kokoomus

Kuriton sukupolvi iski taas

Nuoriso näköjään keksi jälleen kerran keinon miten kapinoida ja ärsyttää siinä ohessa vallanpitäjiä. 60 ja 70-lukujen muistossaan elävälle valtakunnan eliitille näkyy tulleen järkytyksenä, että kaikki maan nuoret eivät olekkaan niitä "oikealla asialla" olevia ( Vapaan liikkuvuus, Eläinten Vapautusrintama ja mitä niitä anarkomarko-porukoita nyt onkaan )  "aktivisteja", vaikka valtamedia mielellään tälläisen kuvan antaakin. Ilkivallan, tuhopolttojen, mellakoinnin, tappouhkausten, talonvaltausten, murtojen ja sen sellaisten  punavihersokeiden poliitikkojen hyväksymien yhteiskunnallisten vaikuttamiskeinojen sijaan tämä pieni ääriryhmä haastoi ns yleisen mielipiteen ja uhkasi yhteiskuntarauhaa kehoittamalla uskomaan Jumalaan ja rukoilemaan. Ei ihme että kulttuuri- ja uskontoministeri Wallinia ällöttää. Sellaista ihan oikeasti uskovaa ns "elävää uskoahan" ei pitäisi eikä saisi maassamme enää olla kuin muslimeilla.

Leikki sikseen. Keskiäkäinen mies ei tosiaankaan usko että homoseksuaalista suuntautumista voi "käänyttää",  edes rukoilemisella. Homoseksuaalisuus on vähän kuin prostituutiokin.Vaikka niitä on vuosituhansien ajan yritetty erilaisin uskonnollisin ja moralistisin perustein ja välillä äärimmäsen karkein keinoin kitkeä yhteiskunnista, niin eipä ole onnistunut. Molemmat kuuluvat nähtävästi ihmisluontoon. Muun väittäminen on yhtä järkevää ja tuloksellista kuin pään hakkaaminen seinään.

Mutta ammutaanko meillä taas kerran tykillä hyttystä? Pienen herästysliikeisiin kuuluvan hihhuliporukan puuhastelu on muuttunut valtakunnan ykkösuutiseksi, johon jokaisen moraalisäteilijän täytyy näköjään rientää ottamaan jyrkästi tuomitseva kanta. Halosen ulostuloa mielenkiinnolla odottelen. Samalla tuo pienen sisäpiirin puuhastelu on saanut mahtavan mainoskamppanjan. Tuota Anni-videota on tällä hetkellä katsottu Youtubessa jo 107 000 kertaa ja määrä kasvanee mekastuksen myötä vielä moninkertaiseksi. Ilman tätä median tekemää "nostoa"  tuhat latauskertaakin olisi ollut tuollaiselle tekeleelle lujan takana. Ainakin itselläni aihe olisi kuulunut kategoriaan EVVK.

Muutama kerettiläinen ajatus on kuitenkin juolahtanut mieleen asian tiimoilta. Ensinnäkin, jos käännyttäminen pois homoudesta ei kerran ole mahdollista, niin kuinkas se sitten toimii toisinpäin? Muistammehan valtakunnan älyttömyystöönkin jo nimitetyn Ylen lempparianarkistin Akuliina Saarikosken taanoisen julistuksen:

“Seksuaalikäännyttäminen on loistavaa. Vanha vitsi kuuluu, että jokainen nainen tarvitsee vain pienen sysäyksen oikeaan suuntaan. 1990-luvulla jenkkiaktivistien tunnuslause oli ’10 % is not enough, recruit recruit recruit!’. Käännytystä homoseksuaalisuuteen voi ja kannattaa ehdottomasti harrastaa. Parhaiten se sujuu käytännön harjoituksilla.”


En muista että ministerit tai muut poliitikot, valtamedia, kirkonmiehet, vaalikoneet tai feispuukki olisivat rientäneet Akuliinan kamppanjajulistusta edes lievästi kritisoimaan saati tuomitsemaan. Minusta kuitenkin kyse on kääntäen ihan samasta asiasta. Mutta ehkä nuo Akuliinan "käytännön harjoitukset" ovat yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpi menetelmä kuin rukoileminen?

Uskisten seksin vaihtoehdoksi homoseksuaaleille tarjoama pidättäytyminen ( ja bi-uteliaisuuden kieltäminen )  on myös tuomittu jyrkästi. Oman seksuaalisuuden toteuttaminen kun kuuluu jokaiselle. Hmm...toisessa yhteydessä, eli seksinosto-keskustelussa muistelen kyllä kuulleeni ihan päinvastaisia kommetteja ja vieläpä osin ihan samoilta tahoilta. Kun arveltiin, että on olemassa suuri joukko ujoja, hiljaisia, rumia, vammaisia tms miehiä, jotka nyt vaan eivät saa seksiä muuten kuin ostamalla, niin raivoisa huuto kuului siihen malliin, että kaikilla nyt vaan ei ole mitään oikeutta toteuttaa seksuaalisuuttaan (eli saada pillua). Runkatkaa luuserit, vai ovatko peräkamaripojat  niin tyhmiä, etteivät osaa käyttää edes omaa kättään!

Valtamedia on näppärästi liittänyt herätysliikehihhulit ja kirkon yhteen ja laskee kieli vyön alla kirkosta eronneiden määrää. Mikäs siinä, onhan tuo erokirkosta.fi palvelu veltoille facebook-vaikuttamista harrastaville nykyihmisille näppärä tapa "vaikuttaa". Virtuaalipeukun kääntämisestä saa tässätapauksessa vielä taloudellisen edun. Keskiäkäistä kuitenkin hieman ihmetyttää se, että tästä homoasiasta ollaan näköjään tekemässä yksi tulevien vaalien keskeisistä kysymyksistä. Valtakunnassa kaikki hyvin vai? Samaan aikaan kun koko kansantalouttamme ollaan upottamassa velkasuohon, jotta Saksan, Ranskan ja Englannin suurpankit pääsisivät ahneiluistaan kuin koira veräjästä. Ja pelastettaisiin euroon ladattu poliittinen arvovalta ja ennekaikkea johtavien poliitikkojen kasvot. Mitään muuta syytähän ei nykyisissä EU tukipäätöksissä enää ole. Väistämättömän siirtämistä. Minäkin haluaisin kovasti asiasta protestoida ja olishan se kätevää jos sen voisi tehdö netissä. Missä siis viipyvät eroavaltionvelasta.fi, eroahallituksenpolitiikasta.fi, eroaverohallinnosta.fi  tai eroaEUsta.fi palvelut?



Ps Postaukseen linkitetyt kuvat ovat saksalaisen sarjakuvataiteilijan Ralf Königin tuotantoa. Siihen tutustuminen on mainio ja hauska tapa tutustua homokulttuuriin ja homojen arkeen (ja juhlaan). Ne sisältävät oivaltaa ja suorastaan hykerryttävää huumoria, jossa saavat osansa niin heterot, homot, miehet kuin naisetkin. Homofobisten kannattaa aloittaa vaikkapa albumista Kuin kanit konsanaan, jonka päähenkilö on hetero. Sarjakuvia vierastaville kirjallisuusihmiselle taas sopivat alkupalaksi albumit Jago tai Lysistrate.

Suuhuuhtelu V - Tämä raskas prosessi

Aivan aluksi Jutta Urpilainen haluaa varmaankin kiittää Marja Tiuraa siitä, että voi luovuttaa Valtakunnan Virallisen Papukaijan tittelin eteenpäin. Kiitos Youtuben, oheinen video jäänee elämään kansakunnan yhteiseen muistiin ja ehkäpä nörttihumoristit saavat siitä sämplättyä yhtä jos toistakin kivaa. Mutta varoituksen sana on paikallaan, tuon kaksi ja puoliminuuttisen katsominen yhteen putkeen on raskas prosessi ja myös minä olin tyytyväinen ja huojentunut, kun se oli ohi.

Vaalirahoitusta on viime vuosina puitu kyllästymiseen asti. Keskiäkäinen mies ei nyt jaksa aihetta suuremmasti kerrata. Fakta kun kuitenkin on, että vaalikamppanjan käyminen maksaa aina rahaa ja suurimman potin siitä korjaavat tiedotusvälineet ilmoitustuottoina. Ja sitä rahaa on aina kerätty ja jaettu, eikä varmaankaan pelkästä aatteen palosta ja hyväntekeväisyys mielessä. Vanhoina "hyvinä aikoina" puolueet saivat isompia könttejä vaalirahaa paitsi teollisuuspatruunoilta ja ay-liikkeeltä, myös sellaisilta instituutiolta kuin KGB, NKP ja CIA. Ehkäpä tämä nykymeno on kuitenkin ollut isänmaan kannalta edes vähän terveemmällä pohjalla.

Kohun ja oikeusjuttujen seurauksena tulevat vaalit käydään todennäköisesti pienemmillä budjeteilla, mikä onkin politiikkaa tervehdyttävä piirre. Silmääni pistää kuitenkin se, että julkisessa myllytyksessä on pari tahoa päässyt kuin koira veräjästä:

-RKP:tä lähellä olevat rikkaat säätiöt voivat näissäkin vaaleissa jakaa rahaa entiseen tyyliin, miljoonakaupalla. Wallinin onkin helppo sanoa, ettei hän halua edes tietää, mistä puolueen rahoitus tulee. ( Ja säätiöasunnossa asevelihintaan  punkatessaan ei häntä myöskään kiinnostane, mitä asuminen pääkaupunkiseudulla maksaa ) No, ehkä jonkun kansanosan kulttuuriin nyt vaan aina kuuluu että pappa och mamma betalar...

-toinen diplomaattista koskemattomuutta nauttiva raha-automaatti on AY-liikkeen sekä elinkeinoelämän järjestöjen jakama vaalituki. AY-raha ohjataan lähes täysin SDP:n ja Vasemmistoliiton hyväksi, vaikka liittojen jäsenistöstä jo enemmistö kannattaa muita puolueita. Mutta demokratialla ja ay-liikkeellähän ei perinteisesti ole ollut kovin paljoa yhteistä. Rahan ja vallan käyttö liitoissa on luultavasti kaiverrettu peruskallioon tai ainakin kirjoitettu tähtiin  joskus vanhan liiton aikana ja niistä asemista ei luovuta, vaikka maailma on ympärillä muuttunut läpikotaisin. Niinpä esimerkiksi Vasemmistoliitto saa osuutensa potista, vaikka puolueen duunarijäsenten pääosa alkaa olla kuudenkympin ja kuoleman välissä ja puolue edustaa nykään enempi valkokaulus ex-taistolaisia ja punavihreitä anarkomarkoja. 

AY-rahaksi voidaan luokitella myös MTK:n jakama tuki lähinnä kepulaisille ehdokkaille, mutta kun MTK hassasi aikoinaan 10 miljoonaa markkaa vanhoja jemmojaan Bensowin konkurssissa ja keskiverto maajussi maksaa sille jäsenmaksua vuodessa samanverran kuin joku metallin tai paperin duunari omalle liitolleen kuukaudessa, ei niistä rahoista taida aivan kauhean suuria jakosummia kertyä?

Mutta kolmannet isot rahat ovatkin sitten jaossa Elinkeinoelämän järjestöiltä ja ne rahat satavat varsinkin Kokoomuksen, mutta osin myös Kepun laariin. Ropoja niistä tippuu toki lähes läpi koko puoluekentän. Ennenvanhaan patruunat saattoivat kukkaronnyörejään hellittää ihan vain yleiseen komminismin vastustukseen, mutta nykyään elinkeinoelämän raha on taatusti tulosvastuullista. Perintä alkaa heti hallitusohjelmaa kirjoitettaessa ja jatkuu koko vaalikauden lainsäädäntötyötä konsultoimalla ja lobbaamalla.

Näissä järjestöjen puoluerahoituksissa Keskiäkäistä miestä korpeaa oikeastaan eniten se, että käytännössä me kaikki veronmaksajat osallistumme niiden maksamiseen. Noiden  järjestöjen jäsenmaksut kun ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Melkein kaikki muut vähennykset verotuksesta on poistettu, mutta tähän vähennykseen eivät valtapuolueet ymmärrettävistä syistä halua suinsurminkaan koskea.

Mutta takaisin päivän epistolaan. Oikeus on siis suuressa viisaudessaan todennut että Marja Tiuraa ei syytetä Anna Tapion koulun pesukonejupakassa. Keskiäkäinen mies toki ymmärtää ettei se nyt koulusäätiön puheenjohtajan suuri synti ole, jos rakennusliike lahjoittaa koululle pari teollisuuspesukonetta rahakkaan urakan toivossa. Ymmärtää jopa kohtuullisessa mitassa pysyvän vaalirahoituksenkin. Ja niitä ilmoitusvelvollisuuksiahan rikkoi suurin osa istuvista kansanedustajista. Mutta se, että kokenut kansanedustaja, joka on vielä koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, ei muka tajua liikuvansa moraalin ja lain rajojen tuolla puolen maksattaessaan vaalirahoittajalla sohvakalustonsa tai lomalta paluumatkansa lentolipun, niin se menee jo yli ymmärrykseni. Niillä kun ei ole enää mitään tekemistä vaalityön kanssa vaan niissä kyse ihan siitä ittestään. ( Myönnetään, Tiura maksoi nuo toki takaisin, mutta vasta sitten kun asiasta nousi kohu. Tälläinen tyhmäkin äijä kyllä ymmärtää, mikä oli alunperin tuon pelin henki ) Näköjään valta tosiaan sokaisee tai jopa turmelee ihmisiä.

No, pian Pirkanmaan vaalipiirin äänestäjillä on tuomiovalta siitä, onko Marja Tiura jatkossakin sovelias   hoitamaan kansan yhteisiä asioita ja päättämässä laeista, joita meidän kaikien pitää noudattaman. Keskiäkäisen Miehen mielestä ei todellakaan olisi, mutta jos tämä uutinen pitää paikkansa, niin pelkäänpä pahoin, että kaikki on mahdollista.

Keskiäkäisiä vanhaskommetteja I

Fuksuhiman ydinvoimaloista kuuluu vihdoinkin edes hieman parempia uutisia. Kriisi ei todellakaan ole läheskään ohi, mutta kun katastrofin peittely ja vähättely saatiin vihdoin lopetettua, alettiin onnettomuuspaikalle saada myös tarvittavia resursseja. Siis miehiä ja kalustoa. Alkupäiväthän mentiin jättämällä voimala-alueen satakunta työntekijää kamppailemaan oman onnensa nojaan, uskomalla vahvasti, että kyllä kai ne siellä jotenkin pärjäävät. Väkeä ja vehkeitä tarvitaankin paljon, sillä vuotuiset ja elinikäisetkin säteilyrajat paukkuvat tuolla täyteen varsin vauhdikkaasti. Miettikääpä esimerkiksi, kuinka huolletaan ja tankataan radioaktiivisesti saastunut helikopteri? Veikkaisin että mahdollisimman äkkiä ja mekaanikkoja tiuhaan vaihtaen. Aika nopeasti taitavat vaikkapa Itsepuolustusvoimien helikopterit ja Tokion palokunnan kalusto muuttua noissa hommissa matala- tai keskiaktiiviseksi ydinjätteeksi ja siirtyä "reserviin".

-------------------------

YK hyväksyi näköjään lentokieltoalueen Libyassa. Taas kerran voidaan todeta, että liian vähän ja liian myöhään. Läntiset demokratiat ovat perinteisesti olleet hyviä yllyttämään ja kannustamaan erilaisia kansaryhmiä kapinoimaan tyranneja tms vastaan ja samalla erittäin huonoja maksamaan huutonsa, eli antamaan mitään konkreettista apua. Tälläkin kertaa ainoa toimenpide Libyan kansannousun alkuvaiheessa oli Gaddafin varojen jäädytys ja jeesustelu kansainvälisellä rikostuomioistuimella. Siis siinä vaiheessa kun Gaddafin valta horjui pahimmin ja hän ehkä olisi ollut valmis siitä luopumaan ja pakenemaan maasta. Toimenpiteellä saatiin ainoastaan varmistettua Gaddafille ja hänen lähipiirilleen se, että heidän ainoa vaihtoehtonsa on taistella katkeraan loppuun asti, pako maasta ei tule kysymykseenkään. Hinnan tästä moraalisesta pätemisestä maksavat Libyalaiset. Kapinan loppuselvitys tulee olemaan verinen ja sotkuinen.
 

------------------------

Suomalaisessa potkupallossakin on viimein onnistuttu eurooppalaistumaan eli on saatu aikaan ihan oma sopupeli-skandaali. Uutistietojen mukaan kaikki pidätetyt epäillyt ovat olleet ulkomaalaisia. Valtakunnan viisaat, kertokaa nyt äkkiä meille epätietoisille kummasta oikein on kysymys? Tarvitsemmeko me kipeästi maahanmuuttajia myös siihen, että saisimme järjestettyä sopupelejä vai ovatko maahanmuuttajapelaajat oppineet Suomalaisilta huonoja tapoja?

 -----------------------

Ensimmäinen TV-vaaliväittelykin oli ja meni. En jaksanut katsoa kokonaan, sen verran luokatonta oli keskustelun taso. Octaviuksen blogaus tiivistää mielestäni illan saldon näkemäni osalta kohtuullisen hyvin. Varsinkin tuo säälivä myötähäpeän tunne Urpilaista kuunnellessa jäi minunkin mieleeni. Luulenpa että Jutta ei ole SDP:n puheenjohtaja enää kovin pitkää aikaa...

Kauas pilvet karkaavat

"Korkeampi käsi" ei sitten ollut kovin suosiollinen ja Fukushiman ydinvoimaloissa on rämmitty yhä suuremmissa vaikeuksissa. Vetyräjähdyksiä kahdessa voimalayksikössä ja lopuksi jäähdytys petti myös seisokissa olleen nelosreaktorin käytetyn polttoaineen altaassa. Todella isoa ja vakavaa päästöä ei liene vielä tätä kirjoitettaessa tapahtunut, mutta ainakin itse voimalatyömaa alkaa olla aika kusinen paikka työskennellä.

Kai jokinlainen onni onnettomuudessa on, että tämä sattui Japanissa. Tsernobylin voimala onnettomuudessa kriisialueelle saatiin vielä työvoimaa perinteisellä kommunistisella käskytysmenetelmällä. Mutta enpä ole varma löytyisikö mistään länsimaasta enää nykyään voimalahenkilökunnalta sellaista kuolemaa ja säteilysairautta  halveksuvaa uhrivalmiutta, että hommia jatkettaisiin noissa olosuhteissa. Saattaisi käpykaarti houkutella monia. Japanilaisella bushidomentaliteetilla vääntö vietäneen todennäköisesti vaikka katkeraan loppuun saakka.

Kuten aikaisemminkin kaikissa suurissa teollisuusonnettomuuksissa, tiedottaminen on nytkin tökkinyt. Ongelmia on peitelty ja järjestelmällisesti vähätelty. Lisämausteen tähän on tuonut Japanilainen kulttuuri. "Kasvojen menettämistä" vältellään viimeiseen asti. Jopa maan pääministeri on joutunut kiroilemaan, kun hallitus kuulee uusista räjähdyksistä vasta televisiossa. Eli veikkaan että tälläkin hetkellä tilanne voimala-alueella on vielä paljon kerrottua vakavampi.

Kuten edellisessä postauksessa ennustin, keskustelu ja politikointi ydinvoiman ympärillä on räjähtänyt täyteen vauhtiin. Poliittisia irtopisteitä saalistetaan raivokkaasti. Puolin ja toisin.  Keskiäkäistä miestä hieman huvitti uutinen, jonka mukaan EU aloittaa ydinvoimaloiden "stressitestit". Tehdäänköhän ne samalla tarkkuudella ja huolellisuudella kuin EU-alueen pankkien stressitestit viime keväänä?

Suuhuuhtelu IV - Minne tuuli kuljettaa

Hiihtämättömyysloma perheen "pienimpien" kanssa on saatu pidettyä ja rästityötkin alkavat taas olla hoidettuna siedettävälle tasolle. Keskiäkäinen mies koittaa siis herätellä tätä blogiakin talvihorroksesta. Uutisvirrassa olisikin paljon pureskeltavaa, mutta aloitetaanpa sieltä vakavammasta päästä.

                                     -------------------------------------------------------------------

Japanin maanjäristys ja sen aiheuttama tsunami on taas kerran pysäyttänyt tiede- ja tegnologia-
uskovaisen kulttuurimme perusasioiden äärelle. Luonnolle emme loppujenlopuksi kuitenkaan mahda mitään.

Viimeisimpien uutisten mukaan toteutui myös se pahin mahdollinen vaihtoehto. Fukishiman ydinvoimalassa, jonka jäähdytysjärjestelmää maanjäristys (tai tsunami) vaurioitti, on tapahtunut reaktorin ylikuumenemisesta johtunut kaasuräjähdys.  Ainakin reaktorirakennuksen ulkosuoja on rikkoutunut ja ympäristöön on päässyt radioaktiivinen kaasupilvi. Jos tilannetta ei saada hallintaan, vaarana lienee koko reaktoriytimen sulaminen ja todella vakava radioaktiivinen päästö. Koska kysessä on ns kevytvesireaktori, asiantuntijat vakuuttelevat kuitenkin että ytimen räjähdysvaaraa (ei ainakaan teoriassa) ole.

Tilanne Japanissa taitaa tällä hetkellä olla niin sanotusti "korkiammas käres" ja voimme vain toivoa parasta ja pelätä pahinta. Kävi kuinka kävi,  on itsestään selvää että Japanin tsunamikatastrofilla kokonaisuudessaan tulee lähivuosina suuria vaikutuksia maailman talouteen ja tällä ydinonnettomuudella ainakin käytävään energiakeskusteluun.

Keskiäkäisen miehen ennuste onkin, että jahka radioaktiivinen pilvi Japanissa on hälvennyt, saamme niskaamme joka tuutista tuttua ilmastomuutos- ja kasvihuoneilmiöpropagandaa potenssiin kaksi tai kolme. Sehän on osoittautunut hyväksihavaituksi keinoksi,  jolla kansalaismielipide saatiin unohtamaan Tsernobyl ja pelastettiin koko henkitoreissaan ollut ydinvoimateollisuus.

ps. Toisen onnettomuus on aina  jonkin toisen onnenpotku. Japanin katastrofista hyötyvät ainakin Gaddafi ja muutkin arabi-itsevaltiaat ja diktaattorit. Kun maailman tiedotusvälineiden mielenkiinto on seuraavat viikot suunnattuna tiukasti Japaniin, voivat he surutta kurmoottaa ja teurastaa kapinoivia kansalaisiaan, ilman että maailma suuremmasti asialle korvaansa lotkauttaa.

Ja sama pätee tietysti oman rakkaan hallituksemme satraappeihin. He voivat surutta kaupitella Isänmaatamme, sen nopeasti hupenevaa varallisuutta ja vähäistä jäljellä olevaa itsemääräysoikeutta EU:lle, ilman että julkinen keskustelu asiaan pahemmin takertuu. Voitte luottaa, että he myös käyttävät tämän tilaisuuden tehokkaasti hyväkseen. Ihan vain koska meillä on kuulemma varaa ja meillä on velvollisuus.