Nyt kaikki joukolla Rasismia tuomitsemaan

Vihreiden varapuheenjohtajuudesta kilvoittelevan  Paloma Hannosen masinoima rasisminvastainen kamppanja on viime päivinä herättänyt täällä Blogistanissa runsaasti keskustelua. Siihen voi tutustua vaikkapa näissä linkeissä: Savon mies, Eronen, Kumitonttu, Rydman, Vasara1, Vasara2, Kullervo , Syvemmältä, Rydman2 jne..  ( Ja tuolla vielä Urheilulehti )

Koska minua paremmat kirjoittajat ovat jo asiaa noissa blogeissaan monipuolisesti käsitelleet, en varsinaisesti jatka siitä sen enempää. Toteanpahan vaan että näköjään Hannonen on tutustunut teokseen Sissimarkkinointia for Dummies. Tuollainen paloma.nobody@nowhere.com pääsi kertaheitolla keskustelun keskipisteeseen. Tälläiselle tavalliselle tallaajalle tuosta avoimesta kirjeestä jääkiekkojoukkueelle (jonka Paloma kuulemmani mukaan toimitti kaikille mahdollisille ja mahdottomille tiedotusvälineille) tulee vähän niljainen olo. Se kun on muunnelma vanhasta teemasta. Siis siitä "Ennen Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, nyt aasit ratsastavat Jeesustelulla korkeisiin virkoihin". Mutta viestin kohderyhmään eli maailmaa halaaviin viherpipertäjiin tuo markkinointiteko uponnee kuin lämmin moottorisaha voihin. Ja täytyy myöntää että Palomasta Vihreät saavat juuri sellaisen varapuheenjohtajan kuin ansaitsevatkin. 

Ai niin, täytyy tässä yhteydessä myös positiivisesti yllättyneenä kertoa, että näköjään ainakin yhdeltä vihreältä löytyy myös se huumorintajuksi kutsuttu luonnevika. Peukkuja vaan Rosalle. Toivottavasti puolueesi tosikot eivä lynkkaa sinua tuon oivallisen satiirin takia.

Mutta asiaan. Kuulemma vaalituloksesta johtuen rasismin synkeät aallot huuhtelevat maassamme nykyään joka niemen notkoon ja saarelmaan ja niitä inhottavia rasisteja tuntuu putkahtelevan esiin joka kiven ja kannon kolostakin. Siksi tätä kansallista irtisanoutumista rasismista ei pitäisi jättää pelkästään MM-kultajuhlien yksinoikeudeksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että sellainen osuu kohdalle keskimäärin kerran kuudessatoista vuodessa. Ponteva rasismin vastainen työ olisi päinvastoin saatava kansamme rutiininomaiseksi ja jokapäiväiseksi toiminnaksi. Kansalaisten kesäinen juhlakausi tarjoaakin tähän monia mahdollisuuksia.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa ylioppilasjuhlat. Ylioppilaslakki itsessään on jo varsin arveluttava asuste. Valkoinen väri pään päälle asetettuna symboloi itsestäänselvästi valkoisen rodun ylivaltaa ja tilannetta pahentaa se, että lakin hikinauha ja lippa ovat mustia. Tästähän potenttiaaliset rasistit  päätyvät helposti sellaiseen johtopäätökseen, että valkoihoinen on ylempiarvoinen ja mustaihoinen kelpaa vain tarjoamaan hänelle auringonsuojaa ja pyyhkimään hänen hikeään. Kaikein huipuksi lakin vuoriin on salakavalasti kätkettynä Suomen lipun sinivalkoiset värit, jotka saattavat lietsoa herkissä nuorissa mielissä tympeää impivaaralaista nationalismia.

Tähän karkeaan epäkohtaan on pikaisesti puututtava, ennenkuin joku ehtii asiasta loukkaantua. Ensinnäkin lakin väri on syytä vaihtaa vihreäksi. Onhan vihreä sekä Ainoan Oikean Aatteen että Ainoan Todellisen Rauhanuskonnon väri. Lisäksi lakin vuoriin pitää vaihtaa EU:n lippu. Näin nuoret isänmaan yhteisen maapallon toivot samalla symbolisesti sitoutuvat maamme harjoittamaan luotettavaan ja vastuutakantavaan Eurooppa-politiikkaan.

Valitettavasti uutta lakkia ei ehkä ehditä saada markkinoille vielä täksi kevääksi. Mutta opetushallituksen pikakäskykirjeellä voidaan vielä pelastaa mitä pelastettavissa on. Lukion rehtorit on ankarasti velvoitettava pitämään päättöjuhlissa seuraavankaltainen puhe:   

Arvoisat nuoret, nyt kun 12 vuoden ahkera uurastuksenne on ohi, haluan painottaa mieleenne seuraavaa tärkeää seikkaa. Muistakaa, että tämä ylioppilastutkinto on vain sata vuotta sitten keksitty keinotekoinen sosiaalinen konstruktio, jolla ei postmodernissa maailmassamme ole enään mitään arvoa tai merkitystä. Jokainen ihminen on koulutuksestaan tai sen puutteesta huolimatta samanarvoinen. Paitsi tietenkin paimentolaiskulttuureista tulevat luku-  ja kirjoitustaidottomat kunniavieraamme,  jotka toiseuden ja monikulttuurisuuden edustajina ovat huomattavasti meitä muita arvokkaampia. Näillä sanoilla julistan teistä ne, jotka sanoutuvat irti rasismista, ylioppilaiksi, jonka merkiksi voitte työntää sen lakkinne vaikka hanuriinne...

Ps. Tarkoituksenani oli antaa vinkkejä myös siitä, kuinka rasismista voidaan kätevästi irtisanoutua kesäisissä rippi- tai hääjuhlissa, mutta kello alkaa olla niin paljon, että jääköön toiseen kertaan.