Tänään paukahti sitten blogin laskurissa kymppitonni rikki. Eihän se toki mikään maaginen luku ole, eikä blogistanissa edes mitenkään suuri kävijämäärä. Seuraamistani blogeista esimerkiksi Kemppisellä näyttää olevat kasassa 3,7 miljoonaa sivunnäyttöä, Ruukinmatruunalla 1,1 miljoonaa ja keikkataukoa viettävällä Yrjöperskeleelläkin yli 300 tuhatta. Mutta henkilökohtaisesti olen kyllä jopa vähän yllättynyt ja aivan tyytyväinen tuosta kympistäkin. Minä kun en ole lainkaan niin laadukas ja tuottelias kirjoittaja kuin vaikkapa nuo edellämainitut blogaajat.
Kun reilut puolisen vuotta sitten aloitin tämän blogin pitämisen, se tapahtui enempikin kokeilumielessä. Olin seurannut blogosfääriä useiden vuosien ajan (harrastanut myös kommentointia, mutta nimettömänä, vieraana tms) ja tuuminut aina joskus, että olisi ihan mielenkiintoista itsekkin kokeilla. Lopullisena perseellepotkaisunahan toimi sitten Päivi Lipponen rasismimarsseineen. Siitä vitutuksesta Päiville iso "kiitos". Voin toki paljastaa, että ensimmäisen kerran mietin vakavasti omaa blogia Esko Kiesin lynkkauksen aiheuttaman ketutuksen vallassa. Silloinkin tuntui, että olisi minullakin paljon sanottavaa ja eriävä mielipide...
Vaikka kirjoittamisen pääideana oli toimia itsehoitona ja höyryventtiilinä, niin kai se on ihan inhimillinen piirre, että on mukavampaa ja ennenkaikkea motivoivampaa, kun omilla teksteillä on myös lukijoita. Blogin ensimmäisenä viikkona kävijämäärät olivat sellaista 1-3 käyntiä päivässä ja tuskinpa olisin edes puolta vuotta kirjoittamista jaksanut jatkaa, jos kävijämäärät eivät olisi siitä nousseet.
Itse olen kovin huono mitään sissimarkkinointia harrastamaan. Hyvin harvat tutut tietävät tästä harrastuksesta ja oman blogin spämmääminen tuolla keskustelualueilla ja kommenttiosastoissa on minulle hyvin vastenmielistä toimintaa. Kiitos ensimmäisten lukijoiden eksymisestä tänne kuuluukin ehdottomasti
Yrjölle, joka ystävällisesti heti ensimmäisen
postaukseni jälkeen toivotti minut tuolla blogin kommenteissa tervetulleeksi blogosfääriin ja lisäsi Hampaankolon oman, hyvin suositun bloginsa linkkilistalle. Myöhemmin monet muutkin arvostamani bloginpitäjät ovat tätä paikkaa linkitelleet. Bloggerin mukaan mm
Kumitonttu,
Jaska Brown,
Octavius,
Anaconda,
Ruukinmatruuna ja
Uutisvirta. Kiitokset heille. Muitakin kiitoksen ansaitsevia varmasti on, en vain ole oikein hyvin perehtynyt tuohon bloggerin tilasto-osioon. Sinne kun ilmestyy ja häviää noita viittaavia sivustoja jollain härärällä logiikalla. Eli osa niistä on jo häipynyt bittien taivaaseen, tai jonnekin. Samoin kiitoksia niille lukijoille, jotka ovat tätä Koloa linkitelleet eri keskustelualuille, nettilehtien kommenttiosastoille tai naamakirjaan. Sellaiset teot ovat kyllä näkyneet selvinä kävijäpiikkeinä tuolla tilastoikkunassa.
Postauksia on tähän mennessä julkaistuna sattumoisin tasan 50. Eri syistä julkaisematta jääneitä ideoita ja tekeleitä on lisäksi tuonne bloggerin tekstilistaan kertynyt useita kymmeniä. Näitä coitus interruptuksia on tullut monestakin eri syystä. Usein oma aikapula on muuttanut uutisen niin vanhaseksi, että en ole katsonut järkeväksi siihen enää palata. Usein olen myös taustoitusta ja linkkejä hakiessani lukenut muilta blogaajilta niin hyviä kirjoituksia aiheesta, että minulla ei ole ollut asiaan enää mitään omaa lisättävää. Ja joskus ihan perhesopu on ajanut minut pois tästä koneen ääreltä. Rouva Keskiäkäiselläkin kun on omat toiveensa ja tarpeensa...
Tälläinen metablogaaminen on tietysti sangen tylsää luettavaa ja lupaankin, ettei se tule toistumaan jokaisella täyttyvällä kymmentuhannella. Olisiko vaikkapa satatonnia seuraava sopiva "itsetutkiskelun" paikka? Saa sitten nähdä montako vuotta siihen menee. Äkkipäätä kertolaskien tietysti sellaiset 5 vuotta, mutta aika näyttää. Jos tämä blogi tai edes Keskiäkäinen Mies nyt hengissä niin kauaa pysyvät...
Olette varmaankin huomanneet, että tykkään puuhastella kuvankäsittelyn parissa. En valitettavasti osaa juurikaan piirtää tai maalata, mutta lukemisen lisäksi myös visuaalinen maailma on minua aina kiinnostanut. Sarjakuvista kuvataiteeseen ja valokuvauksesta elokuvaan. Niinpä tyydynkin koluamaan ja "varastamaan" tuolta netin runsaudensarvesta materiaaleja, joista sitten koitan sämpläillä jotain kulloiseenkin aiheeseen sopivaa. Lukijoille sopinee, että laitan tähän loppuksi USB-levyn syövereistä joidenkin julkaisematta jääneiden blogausten kuvitusta. Onhan niiden kanssa kuitenkin tuhraantunut jonkinverran aikaa ja tupakkia.
---------------
Blogini siis alkoi Päivin riekkumisesta. Jossain vaiheessa työstin jatkoksi juttua maamme mahtavasta mielipideaatelista. Ja koska aatelisilla on aina hieno vaakuna ja latinankielinen tunnuslause, sukelsin toviksi heraldiikan kiehtovaan maailmaan. Itse jutun kirjoitus meni reisille, mutta jäipä käteen edes kuvitusta, nämä vaakunat. Sopivia arvonimiä heille voi ehdottaa tuonne blogin kommenttiosastolle.
 |
| "kuolleista puhutaan vain pahaa" |
 |
| "tyhjästä on paha nyhjäistä" |
 |
| "Yhden hulluus tuottaa paljon hulluja" |
Näitä tekeleitä koneelta etsiskellessäni innostuin kyhäämään oman vaakunan myös Jyrki Kataiselle.
Hänelle sopiva arvonimi voisi olla vaikkapa Pan-Eurooppalaisen pankkituen Paroni?
 |
| Puhtain Aasein likaisten pankkiirien puolesta |
--------------
Prinssi-eversti, Kiinan Keisarin Kunniaeunukki ja kansainvälinen kaasupisnismies Paavo Lipponen paljastui keväällä Wikileaksin dokumenteissa Amerikan suurlähetystön syväkurkuksi. Nuoruutensa
harrastusten parisssa jatkanut Pate raportoi Halosen ja Putinin välillä käydyt keskustelut tuoreeltaan USA:n tiedustelulle. Vaikka ne olivat muka niin "luottamuksellisia", että niiden sisällöstä ei ollut vielä informoitu niin pää- kuin ulkoministeriäkään, saati sitten eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. No, Suomessa on onneksi perinne, jonka mukaan korppi ei korpin silmää noki, joten mitään seuraamuksia Lipposelle ei tästä kielimisestä tietenkään koitunut.
Paavo Lipposen nimen on arveltu olevan mukana STASI:lle vakoilleiden Suomalaisvaikuttajien
Tiitisen-listalla. En oikein jaksa uskoa sitä. Luulenpa nimittäin että Pate nyt aikoinaan juoksi kertomassa kaiken tietämänsä ja kuulemansa niin DDR:n lähetystöön Kulosaaressa kuin Tehtaankadullekkin ihan ilman mitään agenttistatustakin.
-----------------
Keväinen vaaliviha sähköisti myös Keskiäkäisen Miehen mieltä. Alunperin aikomuksenani oli kirjoittaa blogiin vähän kaikenlaista, muistakin aihepiireistä, mutta politiikan ympärillä tässä on turhankin innokkaasti tullut pyörittyä. Ja pelkäänpä, että kunhan tuo Kataisen epäpyhä allianssi saadaan kasattua, niin ketutuksen aiheista ei politiikan saralla ole jatkossakaan pulaa. Siispä laitetaan tähän loppuun vielä muutama politiikkaan liittyvä kuvatus.
Päähallituspuolueiden kiemurtelu ennen vaaleja sen suhteen, mitä onkaan tullut sanottua ja luvattua EU takauksien ja lainojen tiimoilta, sai Keskiäkäisen Miehen epäilemään niiden poliittisen muistin toimivuutta:
Jonkun vaalitappio saattaa olla toiselle loistava vaalivoitto. Vaikka ei olisi itse edes ehdokkaana. Blogia seuranneet eivät yllättyne siitä, että laskin seuraavat pudotukset Suomen kansan vaalivoittojen tilille:
 |
| Olen minäkin helpottunut kun tämä raskas prosessi on viimein ohi |
 |
| Tietoyhteiskunnan kansalaisen perusmokkula - Langaton Mobiilisilppuri |