Itsehoitoa maailmanmenon aiheuttamaan verenpaineen nousuun. Epäkorrektejakin ajatuksia saatavilla.

torstai 15. syyskuuta 2011

Härreguud - se sanoi "varmistin"

Kuvassa poistettu varmistin,  mallia AK-47

Viikon poliittinen sana lienee varmistin. Jussi Niinistön lausahdus eduskunnassa on kuulemma loukannut joitakuita ja varsinkin suuri joukko poliittisia eläimiä on ollut varmuuden vuoksi loukkaantuvinaan.

Tuo lausahdus "kun kuulen <jotain>, niin poistan varmistimen" on kuulemma niin hirmuista natsimeininkiä, että ei se juuri sen pahemmaksi enää voisi mennäkään. Kolmekymmentäluku kolistelee siltä lausumalta porstuassa.

Hmm - Keskiäkäinen Mies muistaa pitkän elämänsä aikana kuulleensa tai lukeneensa tuon samaisen sanonnan suusta jos toisestakin, mutta vasta nyt olen oppinut, että sen alkuperä on natsimielisen näytelmäkirjailijan Hanns Johstin jostain näytelmästä. Yleissivistyä ikä kaikki.

Keskiäkäisen Miehen sitaattirepertuaariin sanonta ei ole tainnut tähän mennessä kuulua, mutta minulla on sinnikäs muistijälki nuoruudestani, että esimerkiksi taiteilija Juice Leskinen viljeli sitä muodossa "kun kuulen sanan poliitikko, poistan varmistimen". Saattoi jopa joskus korvata sanan poliitikko sanalla sosialidemokratia. En kylläkään sitä äkkipäätä pysty linkillä todistamaan Teinpä kuitenkin ihan mielenkiinnosta vihahakuja Googlella. Voilà, ohessa eräitä muita natsihenkisiä vihapuhujia menneiltä vuosilta:

-Ulkoministeriön Forum Finland sivustolla, löytyy haastattelu vuodelta 1999. Jossa seisoo näin: Kehitysyhteistyössä ollaan tekemisissä isojen taloudellisten ja poliittisten voimien kanssa. Siksi poistan varmistimen aina kun kuulen sanan kulttuuri!" sanoo kulttuuriantropologian tohtori Anja Nygren.
Näköjään valtionhallinnossa ja kehitysmaatutkimuksessakin löytyy luurankoja kaapissa.

-Helsingin Sanomien taloustoimittaja  Jarmo Aaltonen otsikoi 14.4.2010 juttunsa näin: Kun pankki uudistaa, poistan varmistimen!  Voi voi, niin se kolmekyt-luku kurkkii Hyysärin taloustoimituksestakin

-Kulttuuriaiheisessa nettisivustossa Mustekala.infossa Silvia Hosseini kirjoittaa 29.8.2011 kirjallisuuskritiikki-kritiikissään näin: "Jos joku sanoo esimerkiksi "tyttöjen ilta" tai puhuu jostakin etuliitteellä "prinsessa", poistan varmistimen. Tytöttely on ihmisen vähättelyä, samaa idiotismi..."  Liekö Silvia sitten jonkinlainen femi-natsi?

-Etelä Saimaa lehden toimittaja Liisa Kukkola taas toteaa Jari Tervon Layla kirjan arvostelussaan näin: "Poistan aina varmistimen, kun kuulen jonkun miehen kertovan olevansa feministi. Näin kävi myös Tervon tapauksessa." Toimittajapiireissä näköjään tunnetaan laajemmaltikin viehtymystä natsihenkiseen vihapuheeseen...

-Desibeli.net sivustolla arvostelija Heikki Välimäki toteaa  Kaupungin valot-levyn arvostelussaan 20.10.2009 että: "Kun kansivihossa kiitetään hienoista sooloista, allekirjoittanut ottaa taka-askeleita ja poistaa varmistimen. Veikkaan, etten ole ainoa"  Hmm -  varmaan kaikki muutkin natsihenkiset jazz-diggarit tekevät niin.

-Usko ja rukous.net nimisellä keskustelufoorumilla käytiin lokakuussa 2010 homokeskustelua. Eräs, luultavasti suvaitsevaistoa edustava, keskustelija argumentoi silloin näin: Kun joku korkeasti emotionaalisessa keskustelussa ilman perusteluja sanoo jotakin "ihan historialliseksi faktaksi", minä poistan varmistimen. Ei se ole mikään ihan historiallinen fakta. Homoskene oli antiikissa monimuotoinen, ja sitä se on nytkin mitä suurimmassa määrin.

-Filosofian ja elämkatsomustaidon opettajien liiton FETO:n sivuilla löytyvät alan yo-kysymykset menneiltä vuosilta. Ja vuonna 2001 abeja on näköjään piinattu seuraavalla tehtävällä:  9."Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan pistoolini varmistimen." Miten tämä kuuluisa sanonta voidaan tulkita? Voi ei, että YO-lautakuntakin...

No joo, lienee tullut lukijoilleni selväksi. Google löysi sitaatilla 53200 osumaa, en ala linkittelemään niitä kaikkia läpi, mutta tässä vielä muutama esimerkki eri aihepiireiltä:

-Kokousalustuksen piti professori Ilkka Välimäki teemasta ”Vai Yliopistosairaala – taidan poistaa varmistimen

-Yleensä poistan aseestani varmistimen kun elokuvaa tai kirjaa kuvataan psykologiseksi, mutta vanhanaikaisuudessaan(kin) McEwanin kirjat ovat uponneet hyvin...

-Mutta kun kuulen sanan "lestadiolaisuus", poistan varmistimen.

-Kun kuulet sanan superfood, on aika poistaa varmistin

-Itse poistan varmistimen silloin kun myyjät alkaa ylistämään omassa tiskissä myynnissä olevaa 
maailman parhaaksi kirkkain silmin

-Näen punaista ja poistan varmistimen, kun joku alkaa puhumaan ilmaispalveluista.

-Mitä näihin kirjoituksiin tulee, niin jos joku enemmälti lainaa Raamattua niin poistan varmistimen.

-Aina kun kuulen sanan kasvatus, poistan varmistimen

-Jukan mielestä vesijuoksujohtamisen aika on ohi, eikä hän yhtään ihmettele miksi niin moni poistaa varmistimen kuullessaan sanan muutos

Mutta niinhän se menee, tärkeintä ei ole se MITÄ sanotaan vaan se KUKA sanoo. Jos on joutunut mielipide-eliitin mustalle vihalistalle, sanomisia tongitaan oikein ällätikun kanssa. Aina niille joku potenttiaalinen loukkaantuja voidaan keksiä. Ja sen jälkeen onkin vuorossa myrsky kusilasissa...




keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Käskynjako


Päivän kotimaan pääuutisia lienee Jyrki Kataisen vierailu Berliinissä. Tarkastellaanpa reissua tai lähinnä sen uutisointia hieman pintaa syvemmältä. Ja koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin kiinnitetäänpä  huomiota nimenomaan kuviin.

Lehtikuva ja sen valinta on oma taiteenlajinsa. Koska uutisjutussa on yleensä vain yksi kuva, sen sisältö, viesti ja tunnelma määrittävät vahvasti koko juttua. Kuva vaikuttaa katsojan alitajuntaan ja tunteisiin. Parhaimmillaan siinä voi olla jopa piilomerkityksiä, jotka laajentavat ja täydentävät uutista. Jokatapauksessa kuva huomioidaan ja muistetaan, vaikka juttu jäisi lukematta tai unohtuisi saman tien.

Linkkaan tähän nyt mediatutkimuksellisen sitaattioikeuden antamalla "vapaudella" muutaman maamme päämedian kuvavalinnat. Saa sitten nähdä, kauanko linkit toimivat, tai joku ärähtää asiasta.

Ilta-Lehden ensimmäinen kuva kertoo että kyse on merkittävästä valtiovierailusta kunniakomppanioineen. Vallan ytimessä ollaan. Tasa-arvoisten valtionpäämiesten ajatusmaailmakin synkkaa niin hyvin yhteen, että Jykän kravatti on sävy sävyyn Merkelin jakun kanssa. Merkelin ja Kataisen suhde on tuttavallinen.


Toisessa kuvassa päätään pidempi, tiukka ja jämy Katainen katsoo hieman alentuvasti anteeksipyytelevää ja selittelevää Merkeliä. Hommat on selvästikkin ryssitty, Suomi odottaa selitystä...


IS on taas valinnut kuvituksessaan kotoisen ja lämminhenkisen "ollaan yhtä EU-perhettä" linjan. Eivätkö he olekkin kuin äiti ja poika?


Toinen IS:n kuva jatkaa samaa äiti-poika linjaa, mutta tunnelma on mietiskelevä. Tässä pohditaan yhdessä vaikeita asioita. Äidillä on huolia ja empaattinen poika myötäelää mukana.

 

Myös Hesarilla on kuvassaan selkeä viesti. Dynaaminen johtaja Katainen vie ja kuuliainen sihteeri Merkel yrittää pysyä vauhdissa mukana. Katainen osoittaa suuntaa tulevaisuuteen: Tämä homma hoidetaan näin.



Entä sitten uutisointi Saksassa? Otetaan ensin vaikkapa valtakunnallisena laatulehtenä pidettävä Die Welt. Jutussa kyllä mainitaan, että kysymykset on esitetty pääministeri Kataisen vierailuun liittyvän tiedotustilaisuuden yhteydessä, mutta juttu keskittyy Merkeliin,  talouteen ja siihen, onko Merkelillä ja Sarkozyllä jotain uutta sovittuna. Jutun kuvituksena on, kuinka ollakkaan, Merkel ja Sarkozy:


Die Weltin nettisivuilta löytyy vierailuun liittyen myös video. Alussa on pakkomainos, sen jälkeen katsokaa tarkkaan. Muutaman sekunnin ajan siinä tosiaan vilahtaa myös jokin nuori mies. Liekö avustaja tai sihteeri...

Myös Saksan suurin talouslehti Handelsblatt noteeraa Kataisesen vierailun. Tyyli on sama, tiedotustilaisuutta on käytetty hyväkseen tenttaamalla Merkeliä taloudesta ja eurosta. Onneksi tällä kertaa Sarkozyä ei mainita lainkaan. Ja Katainen sentään yhden kerran, vähän kuin sivulauseessa:

Man müsse beim Thema Griechenland immer darauf achten, kontrolliert zu handeln und die Folgewirkungen zu kennen, sagte Merkel am Dienstag in Berlin. Anderenfalls könne im Euro-Raum eine folgenschwere Situation eintreten, die niemand wolle, erklärte die CDU-Vorsitzende beim Besuch des finnischen Ministerpräsidenten Jyrki Katainen. Merkel erteilte ihrem Wirtschaftsminister eine Lektion in Wirtschaftspolitik.

Jutun kuvituksena on kuvagalleria, jossa on 9 kuvaa Merkelistä ja yksi kuva euron kolikosta ja dollarin setelistä. No, lohdutukseksi jutussa on myös video tiedotustilaisuudesta. Ja taas, ihan sen alussa vilahtaa kuvan laidalla jokin nuori mies...sen jälkeen kamera naulautuu puolilähikuvaan Merkelistä.

Saksan sanomalehtimaailma on hyvin pirstoutunut ja alueellinen. Suomalaisittain katsottuna "isoja" lehtiä on jopa satoja, joten en jaksanut kovin syvälle vierailuuutisointia kaivella. Mutta esimerkiksi arvostetusta ja vaikutusvaltaisena pidetystä Frankfurter Allgemeine Zeitungista en löytänyt Kataisen vierailusta mitään mainintaa. Enkä senpuoleen Bildistäkään. Kun sen nettisivuilla teki haun "Jyrki Katainen", niin listaan tuli ensin pari kuvaa Soinista ja sitten tämä:


Summa summarum. Suomessa halutaan kiihkeästi ylläpitää mielikuvaa, että Suomi on suurten EU-maiden tasaveroinen kumppani ja olemme syvällä eurooppalaisen päätöksenteon ytimessä. "Istumme niissä pöydissä joissa päätöksiä tehdään"  Sitä illuusiota tämänkin vierailun uutisointi ja kuvavalinnat haluavat pönkittää.


Kun taas katsoo uutisointia Saksassa, näkee selkeästi mistä on saksalaisten mielestä kyse. Pieni ja vähämerkityksellinen vasalli kävi osoittamassa lojaalisuuttaan ja kuulemassa käskynjakoa. Iltalehden mukaan "Merkelin ja Kataisen tapaaminen herätti suurta mediahuomiota Berliinissä".  Minusta uutisointi Saksassa näyttää pikemminkin siltä, että toimittajat vain käyttivät tiedotustilaisuutta hyväkseen tentatakseen Merkeliä talousasioista. Katainen ja hänen mielipiteensä olivat sitten EVVK.  Mutta ei sillä väliä. Tärkeintähän on se, että meille hallintoalamisille täällä Suomessa muodostuu illuusio Suomen ja Kataisen tärkeydestä ja merkityksellisyydestä EU-ympyröissä. Sillä kun sitten perustellaan ja puolustellan niitä vasalli-poliitikkojemme myöntämiä avoimia piikkejä sikamaille...

tiistai 13. syyskuuta 2011

Vihapuhe kuriin - lopullisesti


Maamme vastuutakantavat tahot ovat jo jonkin aikaa olleet täysin yksimielisiä siitä, että Suomessa nykyään valtoimenaan vellova vihapuhe on pikimmiten saatava loppumaan. Tilanne on kesän ja syksyn mittaan kärjistynyt jo niin pahaksi, että vihapuheiden takia on jopa kansalaisten ihannevävyn, pääministeri Kataisen, turvatoimia jouduttu moninkertaistamaan. "Kun netissä pystyy vapaasti ilmaisemaan itseään, niin leviääkö se tuonne fyysiselle puolelle? Se on sellainen uhkakuva", murehtii valtioneuvoston turvallisuusyksikön johtaja Timo Härkönen.

Kuin viimeisenä naulana arkkuumme on Elinkeinoelämän Keskusliitto huomannut, että maamme kansainvälinen maine on jo niin rasistisen vihapuheen saastuttama, että kiljuvan työvoimapulan kipeästi tarvitsemia ulkomaalaisia moniosaajia ei enää tahdo saada maahamme. "...rasismin lisääntymisen vuoksi, emme enää saa tarvitsemaamme työvoimaa. Pihoja ei siivota, jos ulkomaalaiset lähtevät kotiinsa, EK:n työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntijan Riitta Wärn toteaa murheellisena ja huomauttaa myös että " pienenevä suomalainen työtä tekevä väestö ei pysty yksin hoitamaan eläkeläisväestöä, kädet vain eivät yksinkertaisesti riitä."

Koko maapallomme ilmastoa muuttavat suomalaiset autoilijat saadaan lähitulevaisuudessa herran kuriin ja nuhteeseen uudella puna-vihreällä innovaatiolla, sateliittivalvontajärjestelmällä. Siinähän jokaiseen maamme ajoneuvoon asennetaan sateliitteja ja GPS-tekniikkaa hyödyntävä laite, jonka lähettämien tietojen perusteella vastuulliset viranomaiset ovat koko ajan selvillä kuka ajelee, missä, koska ja kuinka nopeasti. Tällä järkevällä järjestelmällä saadaankin varmasti vastuuton viha-autoilu paremmin hallintaan.

Niinpä Keskiäkäisen Miehen mieleen juolahti, että tätä ideaa jalostamalla voitaisiin myös tähän piinalliseen  vihapuhe-ongelmaan saada lopullinen ratkaisu. Asennetaan yksinkertaisesti  myös jokaiseen suomalaiseen suuhun samantapainen valvontalaite. Uusinta nanoelektroniikkaa hyödyntämällä voidaan riittävän pieneen kokoon mahduttaa lähetin-vastaanotin yksikön lisäksi ainakin mikrofoni, identifiontisiru, GPS-paikannin sekä ensiarvoisen tärkeä palauteyksikkö.

Puheentunnistuksen vaatima laskentateho on valitettavasti melkoinen. Riitävän tehokkaita suorittimia ei toistaiseksi  ole tässä kokoluokassa saatavilla, joten täysin automaattisia näistä laitteista ei vielä kyetä rakentamaan, vaan prosessointi on hoidettava keskitetysti pilvipalveluna. Kaikkien suomalaisten kaikki puhe siis lähetetään ihan normaalilla mobiilitekniikalla supertietokoneiden ryppäälle, jonka tehtävänä on tunnistaa sieltä erilleen potenttiaalinen vihapuhe ja päättää automaattisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Tälläisille isoille palvelinkeskuksille soveltuvia tyhjiä paperitehtaiden halleja on maassamme onneksi saatavilla runsain mitoin. Ja Nokialta varmasti löytyy tarkoitukseen riittävästi joutilasta tuotekehittely- ja tuotantokapasiteettia, joten laitteesta tulisi myös teollisuuspoliittiinen piristysruiske maamme kuihtuvalle IT-alalle. Sokerina pohjalla voi vielä todeta senkin, että kun kerran tässä kapineessa ei ole minkäänlaista kosketusnäyttöä, käyttöjärjestelmänä voisi toimia vanha kunnon Symbian.

Näiden supertietokoneiden hallinta sekä vihapuheiden määrittely- ja luokittelutehtävä voidaan luontevasti määrätä Vähemmistövaltuutetun toimiston alaisuuteen. Sieltä löytynee maan korkeatasoisin alan asiantuntemus ja myös tehtävän vaatima motivaatiotasokin on varmasti kohdallaan.

Valtiontalouden kehnon tilanteen takia ei valitettavasti voida kuvitellakkaan, että pystyisimme nopeassa tahdissa palkkaamaan tarvittavan määrä poliiseja ja muita virkamiehiä puuttumaan erikseen jokaiseen yksittäiseen vihapuhe-rikokseen, laatimaan siitä esitutkintaa, käymään oikeutta ja valvomaan rangaistuja. Siispä rangaistuksen, tai puhutaan nyt mieluummin palautteesta, on tultava välittömästi, automaattisesti ja ehdottomasti. Vasta sitten tämä järjestelmä lunastaa sille asetetut odotukset. Siksi laitteessa on oltava myös  "palaute" moduli, joka antaa aina tarvittaessa riittävän sähköisen "muistuksen" suoraan kielihermoon.

Itse luonnostelisin asian niin, että tämä palauteasteikko voisi olla joustavasti neliportainen.

-Ensimmäinen taso olisi huomautus. Jos vaikkapa joku laulaa yksinään suihkuissa ollessaan Maamme-laulua (tai jotain muuta vastaavaa vihalaulua) tai jupisee itsekseen vessanpytyllä lehteä lukiessaan että tuo monikulttuurisuus taitaakin olla hanurista, niin kieleen räpsähtää kohtuullisen lievä sähköisku. Sellainen että puhekyky palautuu jo minuutin-parin kuluttua ja syömäänkin kykenee viimeistään tunnin kuluttua. Onhan lieventävänä asianhaarana sentään se, että vihapuheella ei ollut kuulijoita.

-Toinen taso olisi sitten tietenkin rangaistus. Jos vaikkapa työpaikan kahvitauolla julistaa suureen ääneen, että Perkele, sitä työvoimapulaa ei oo eikä tuu  tai kantakuppilan pöydässä kaljahönöissä uhoaa pöytäseurueelle että ensi vaaleissa minäkin kyllä varmasti äänestän sitä Halla-ahoa, niin sitten kieli saa muutaman huomattavasti voimakkaamman palauteimpulssin. Puhekyky palautuu ehkä puolen tunnin kuluttua mutta jomotus jatkuu noin  viikon ajan. Oppiipahan rasisti varomaan puheitaan.

-Kolmas taso eli tainnutus on tarkoitettu niihin tilanteisiin, jotka vaativat pikaista puuttumista. Esimerkiksi jos  joku äärirasisti saa päähänsä huutaa täpötäydessä raitiovaunussa N-sanan, niin kieleen räpsähtää jo toisen tavun kohdalla semmoinen Taserin luokkaa oleva volttimäärä. Taju lähtee ainakin viideksi minuutiksi ja puhumaan ei pysty viikkoon. Tälläinen tainnutusominaisuus on nykyään erittäin tarpeellinen, sillä ei niitä apulaiskaupunginjohtajiakaan sentää ihan joka ratikkalinjan jokaiseen vuoroon liikene päivystämään.

-Neljäs voimakkuustaso on sitten tietenkin eliminointi vai pitäisikö sitä kutsua korrektimmin puhdistukseksi. Ja kyllähän te ymmärrätte, että se on tarkoitettu ainoastaan niihin ääritilanteisiin, jossa kaikenkarvaiset keskiäkäiset äijät sun muut yrjönperskeleet eivät kertakaikkiaan tajua tukkia ääriturpaansa, vaikka asiasta on korkealta taholta jo useampaankin kertaan varoitettu...

Tämänkaltaisen innovaation luominen, käyttöönotto ja maailmanmarkkinoille saattaminen palauttasi Suomen aseman IT-teknologian johtavana äärimaana. Tiukasti maailmanlaajuisesti patentoituna se auttaisi myös Nokian uuteen loistavaan kukoistukseen. Ainakin minä uskon, että maailmasta löytyy monia muitakin edistyksellisiä valtioita, jotka olisivat valmiita ottamaan tämänkaltaisen järjestelmän tuotantokäyttöön. Vihapuheen määritelmät saattaisivat kulttuurisidonnaisina toki olla hyvinkin erilaisia eri valtioissa. Mutta siitä ei mielestäni kannata olla huolissaan. Kaikki kulttuurithan ovat ihan yhtä hyviä.

Lisäksi tälläisen vihapuhe-nollatoleranssin käyttöönotto lisäisi varmasti huomattavasti maamme nauttimaa  arvonantoa luotettavana ja vastuutakantavana  YK:n ja EU:n jäsenmaana. Voisin jopa ennustaa että tällä ansiolla Tarja Halonen saisi islamilaisten, kehittyvien ja sosialististen maiden suurelta joukolta vähintää sata puoltoääntä ihan mihin tahansa korkeaan YK-virkaan hän sitten päättääkään pyrkiä eläkepäiviään odotellessaan.

Lopuksi voinen vielä kainosti ehdottaa että maamme hallitus voisi vetää hieman kotiinpäin ja vaatia tätä valvontajärjestelmää käyttöön ihan EU-tasoisesti. Se voisi mennä ministerineuvostossa helpostikkin läpi, jos vihapuheeksi määriteltäisiin myös loukkaava kielenkäyttö Euroopan Vakausvälinettä tai muuta pan-eurooppalaista pankkitukea kohtaan. On sentään syytä muistaa että pankkiireillakin on tunteet...


Tuleva Suomi-brändi:  Vain rakkauspuhetta, sujuvasti kahdella kielellä

lauantai 10. syyskuuta 2011

Suuhuuhtelu VII - Poimintoja viime päiviltä



Valtakuntamme säkenöivä Johtaja ja Ajatusten Siilinjoki, Jyrki Katainen on kuluneella viikolla innostunut ylistämään että  "Suomen rahaliittojäsenyys on ollut meille kullanarvoinen asia".  Hmm...Keskiäkäisestä Miehestä alkaa yhä selvemmin näyttää siltä, että Suomen jäsenyys euro-alueessa on muodostumassa meille veronmaksajille suorastaan kultaakin kalliimmaksi...

---------------

Kykypuolueen Aleksanteri Suurta on kuulemma kaduttanut Suomen osallistumattomuus Libyan sisällisotaan. Hänen mukaansa hukkasimme hienon tilaisuuden "vahvistaa meidän profiiliamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä EU:ssa". Lisäksi "tukemalla Nato-johtoista operaatiota Suomi olisi myös kutsuttu Pariisin Libya-kokoukseen".

Stubbin mielestä siis Suomen olisi pitänyt käyttää kymmeniä miljoonia euroja Hornettien hyödyttömään "lipunnäyttöön" Libyan taivaalla ihan vain Suomen poliitikkojen profiilin korottamiseksi. ( bonuksena olisimme toki saaneet lähettää Tuomiojan tuonne Pariisin kinkereille jupisemaan NATO:lle ja Amerikkalaisille, että ihan väärin pommitettu ) Samaan aikaan täällä reaalimaailmassa keskustellaan puolustusvoimiin kohdistuvista 200 miljoonan euron säästöistä, jotka johtavat niin henkilöstön irtisanomisiin kuin varuskuntien sulkemisiinkin.

Keskiäkäinen Mies ei voi kuin yhtyä erääseen ko uutisen nettikommentoijan mielipiteeseen: "Stubb hukkasi hienon tilaisuuden olla hiljaa."



perjantai 9. syyskuuta 2011

Onko Paavon aika

 
Keskustan puoluejohdon rammat ankat ovat pitkin syksyä tuskailleet, mistä löytyisi Paavo Väyrysen presidenttivaaliehdokkuudelle edes joku haastaja. Jotta puolue voisi järjestää ehdokkaastaan esivaalin. Pussin pohjia on kaiveltu niin innokkaasti, että näköjään kuka lähes tahansa puolueen jäsen tai edes joskus sen liepeillä hengaillut olisi kelvannut. Kunhan se ei vaan ole Väyrynen. 

Punavihreyttä ja maailmanhalaamista liehakoiva cityliberaali puoluejohto olisi ollut jopa valmis Kepun lopulliseen upottamiseen Olli Rehnin tai Jorma Ollilan ehdokkuudella. Nykytilanteessahan kyseiset herrat eivät olisi pressanvaaleissa saaneet edes 5 %:n äänisaalista. 

Väyrysestä voi olla montaa mieltä, mutta jokatapauksessa hän on Keskustan nykypoliitikoista ainoa, joka pystyy houkuttelemaan takaisin niitä puolueen nykylinjaan kyrpiintyneitä peruskannattajia. Heistä kun moni ei eduskuntavaaleissa äänestänyt niinkään Persujen puolesta, kuin oman puolueensa viimevuosien politiikkaa vastaan.

Itseasiassa olen kuitenkin hyvin pettynyt, jos ja kun keskusta ei saa jäsenvaalia presidenttiehdokkaasta  pystyyn. Olisi nimittäin ollut ihan mukava nähdä sekin päivä, jona Keskustan nykyjohto onnistuu häviämään jopa oman puolueensa sisäiset vaalit...

PS. En ole koskaan ollut mikään Väyrys-fani, mutta toisaalta on myönnettävä, että hän on poliitikkona mainettaan parempi. Paavon ongelmanahan on aina ollut nimenomaan totaalinen sosiaalinen sokeus tai  kyvyttömyys. Älyä ja poliittista pelisilmää häneltä kyllä löytyy keskivertopoliitikkoa enemmän. 

Keskiäkäinen mies tuntee ja on tekemisissä muutaman vahvoja asperger-taipumuksia omaavan ihmisen kanssa. He ovat älykkäitä ja omalla tavallaan kyvykkäitäkin tyypejä, mutta saattavat välillä sosiaalisissa tilanteissa toimia kuin norsut lasikaupassa. Ja omaavat joitain lähes pakkomielteen omaisia kiinnostuksen tai suuntautumisen kohteita. Minulle on tullut sellainen käsitys, että myös Paavo Väyrysessä on monia hyvin samankaltaisia aspergeriläisiä  piirteitä.

PS 2 Koska kaikki eivät noita linkkejä jaksa aukoa, niin laitetaan nyt eräältä AS-sivulta muutama suora lainauskin. Miettikää olenko diagnoosissani ihan kuutamolla.

-Henkilö, jolla on Aspergerin syndrooma ei poikkea ulkonäöltään terveestä ihmisestä. Sen takia ympäristöstä ei yleensä löydy ymmärrystä poikkeavalle käyttäytymiselle. Häntä pidetään sen sijaan usein itsekkäänä ja huonosti kasvatettuna henkilönä.

-Yksipuolisia, kapea-alaisia kiinnostuksen kohteita.Tyypillisesti As-henkilö tekee jo esikoulu- ja ala-asteiässä vaikutuksen ympäristöönsä suurella tietomäärällään jostain tietystä kapea-alaisesta alueesta, tai useista. Yleensä kukaan muu perheenjäsen tai kaveri ei harrasta samaa asiaa. Asiantuntemus perustuu suureen tietomäärään ja he voivat oppia helposti ulkoa sivukaupalla tekstiä.

-Poikkeava puhetapa. As-lapsilta puuttuu yleensä ns. lapsenkielen vaihe. Jo ennen kouluikää monet puhuvat tyypillisen pikkuvanhaan tapaan ja sananvalinta sekä lauserakenne tuntuvat huomattavan varmoilta. Monen kielenkäyttö on pikkutarkkaa ja he käyttävät ahkerasti sanakirjaa oppiakseen sanan "tarkan merkityksen" ja lisätäkseen sanavarastoaan.

- on saita omista ja muiden rahoista ja katsoo, että aina on säästettävä pahan päivän varalle

-on haluton delegoimaan tehtäviä tai työskentelemään toisten kanssa, elleivät he suostu toimimaan täsmälleen hänen haluamalla tavalla

-on niin omistautunut työhön ja tuottavuuteen, että vapaa-ajan harrastukset ja ystävyyssuhteet jäävät pois 

-on ylitunnollinen, pikkutarkka ja joustamaton moraalisissa, eettisissä tai arvoasioissa 

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Historiallinen tehtävä

Tänään Keskiäkäinen Mies hieraisi silmiään parikin kertaa lukiessaan Taloussanomien juttua, jonka mukaan Merkel on julistanut Saksalle historiallisen tehtävän. Puhe liittopäiville oli sinänsä normihuttua vahvemmasta ja yhtenäisemmästä Euroopasta. Mutta uutisen kuva aiheutti minulle déjà vun. Tiedossa toki on, että vanhat avioparit alkavat muistuttaa vuosien kuluessa ulkonäöltään toisiaan, mutta näköjään se sama sääntö pätee vanhoihin valtionpäämiehiinkin...


torstai 25. elokuuta 2011

Anaalyytikko?


Näin iltojen pimetessä lienee aika pikkuhiljaa herätellä tätä(kin) blogia kesähorroksesta. Arvoisille lukijoille en voi kuin esittää nöyrän anteeksipyynnön. Laidunkaudelle siirtymiseni tapahtui suunnittelemaani aikaisemmin ja kovin töksähtäen. Kesäkuussa reissusta palatessa vain kävi niinkuin usein tahtoo käydä. Viikon poissaoloa "kustannuspaikalta" seuraa kahden viikon armoton parsiminen että asiat ovat taas päiväjärjestyksessä. Sitten olikin jo juhannus ja sen jälkeen laitoin kaikenlaisen median seuraamisen kesätelakalle. Että se tekikin hyvää. Päivittäisen **tutuksen määrä suorastaan romahti...  Mutta sen pitemmittä selittelyittä, päivän epistolaan:


-------------------------------------------------------------------------------------

Eilispäivän tahattoman huumoriannoksen tarjosi Hyysärin uutinen, jonka mukaan "Suomen ja muiden euromaiden vaatimat vakuudet Kreikalta edustavat uuskolonialismia". Näin kuolemattomia lausahteli  brittiläisen Royal Bank of Scotlandin analyytikko Harvinder Sian.

Ohitan suosiolla vertailun Suomen ja Britanian saavutuksista niin vanhemman kuin uudemmankin kolonialismin saralla. Meillä kun ei ole mitään jakoa siinä kisassa. Ja ohitan myös Brittihallituksen poliittisen linjauksen, jonka mukaan he eivät "laita pennyäkään Kreikan tukemiseen". Ovathan brittipankkien saatavat Kreikasta kuulemma vain kolmekymmentäkertaiset Suomen vastaaviin verrattuina.

Mutta tarkastellaanpa hieman herra Sianin (todennäköisesti varsin huomattavan) palkan maksajaa, Royal Bank of Scotlandia. Samainen puljuhan pelastettiin vuonna 2009 konkurssilta englantilaisten veronmaksajien suorittamalla noin 20 miljardin punnan tuki"sijoituksella". Jonka jälkeen firman pääjohtaja, maailman huonoimmaksi pankkiiriksi tituleerattu Sir Fred Goodwin siirrettiin kultaisen kädenpuristuksen saattelemana anteliaalle eläkkeelle. ( Nämä henkilökohtaiset tukitoimet olivatkin varmasti tarpeen, sillä sir Goodwin ei ehtinyt työurallaan RBS:ssä kuitata pankille tekemistään merkittävistä palveluksista kuin 4.2 miljardin edestä palkkaa ja bonuksia)

Viime vuodenvaihteen tietämillä RBS:llä oli Kreikasta, Irlannista ja Portugalista saatavia vaatimattomat 77.4 miljardia euroa. (tuoreempia lukuja en löytänyt ) Juuri näitä kolmea maatahan euromaat ja viimekädessä siis niiden veronmaksajat ovat tähän mennessä taanneet tai tukeneet yli 200 miljardin euron panostuksilla. Ihan vain siitä ilosta etteivät esimerkiksi Royal Bank of Scotlandin niihin myöntämät lainat siirtyisi pankin taseessa epävarmojen saatavien sarakkeesta alaskirjattujen saatavien sarakkeeseen. "Anaalyytikko" Sianin syyttäköön  Suomea solidaarisuuden puutteesta ja uuskolonialismista. Herra Sianin voi sen sijaan ihan perutellusti katsoa edustavan aatemaailmaltaan hyvin perinteistä vanhan ajan rosvokapitalismia! Tai ainakin toimivan sellaisten puhemiehenä.




PS Täytynee vain ajatella tätäkin asiaa positiiviselta kantilta. Seuraavan kerran kuin Keskiäkäinen Mies on pankkilainan tarpeessa, voin tähän ennakkotapaukseen vedoten todeta pankinjohtajalle, että minkäänlaiset vakuudet, kiinnitykset tai takaajat eivät tule sitten kysymykseenkään. ( Eivät edes sellaiset Jutta-vakuudet ) Sellaisten vaatiminen olisi pankin taholta osoitus solidaarisuuden puutteesta ja uuskolonialismista, joka muuten lienee nykypäivinä melkoinen viharikos...