Itsehoitoa maailmanmenon aiheuttamaan verenpaineen nousuun. Epäkorrektejakin ajatuksia saatavilla.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Vihan päiviä


Tämä on ollut todella raskas viikonloppu jokaiselle älykkäästi tiedostavalle, globaalille ja suvaitsevaiselle ihmiskunnan edustajalle maassamme. Sillä tänäänhän vietettiin suurieleisesti erästä umpi-impivaaralaista vihapäivää. Nimittäin äitienpäivää. Joka on patriarkaatin piileviä sortorakenteita kavalasti pönkittävä ja uudentava sovinistinen agressio todellista ja aitoa tasa-arvoa kohtaan. Nostamalla jalustalle tuo mennyttä maailmaa edustava, lähestulkoon facistinen äitimyytti, lietsotaan samalla suvaitsemattomuutta ja suoranaista vihaa paitsi kaikkia lapsettomia naisia myös mm. homoseksuaaleja kohtaan. Lisäksi Äitienpäivän vietto  ilmiselvästi sekä loukkaa että syrjii maamme nopeasti kasvavaa muslimiväestöä. Olen nimittäin lähestulkoon varma siitä, ettei shariassa tai hadditeissa ole mitään mainintaa sen paremmin äitien-, naisten- kuin haareminpäivästäkään.

Onko tämä oikein, kysyn vaan? Ihan sanattomaksi tälläinen vetää. Sillä meille kaikille fiksuille ihmisille, sekä myös Turun Sanomien toimittajille ja hallituspuolueiden naiskansanedustajille tulee Äitienpäivästä ja äitimyytistä aivan selkeä mielleyhtymä 30-lukuun ja Saksaan. Ja siihen natsien vastenmieliseen Blut, Boden und Mutter ideologiaan:



Eikä kuluvan viikonlopun vihankylvö suinkaan jäänyt pelkkään äitienpäivään. Eilenhän vietettiin ääri-nationalistista Suomalaisuuden päivää. Jolla juhlistettiin ääri-suomalaisuuden edustajana tunnettua impivaaralaista taantumusmiestä ja kansankiihottajaa J.V.Snellmania.

On käsittämätöntä että tälläisten törkeän kansallismielisten ja tunkkaista menneisyyttä edustavien ääriaatteiden merkeissä vielä nykyäänkin vietetään kansallisia juhlapäiviä. Sellainenhan vaarantaa vakavasti maamme harjoittaman vastuutakantavan monikulttuurisuuspolitiikan. Sekä lietsoo jälleen kerran lisää suvaitsemattomuutta ja vihaa kaikkia mm. maahanmuuttajia kohtaan. Tässä loukataan nyt ihan keskeisiä ihmis- sun muita perusoikeuksia.

Mitä ovat mahtaneet ajatetella ja tuntea esimerkiksi maamme talouden ja hyvinvoinnin selkärangan nykyisin muodostavat muslimimaahanmuuttajat, kun tuo inha ristiretkeläisten symboli on liehunut maamme vihatangoissa jo kaksi peräkkäistä päivää? Jos he eivät vielä ole ymmärtäneet siitä loukkaantua, niin meidän tiedostavien ja suvaitsevaisten mallikansalaisten on pikimmiten syytä tehdä se heidän puolestaan.


Vastuutakantavien kansalaisten onkin aika ampua rivinsä suoriksi ja vaatia yhteen ääneen valtiovallalta ja hallitukselta pikaisia toimia näiden vihapäivien poistamiseksi kalenterista.

------------------------------------

Valitettavasti voimme historiasta oppia, että tämä ei vältämättä onnistu kielloilla, sanktioilla ja oikeusministeriön antamilla signaaleilla. Esimerkiksi äitienpäivän kriminalisoinnista huolimatta olisi pelättävissä, että miespuoliset hallintoalamaiset jatkaisivat salaa tätä harjoittamaansa sorretun sukupuolen emansipaation rapauttamista. Ostelemalla toukokuun toisena sunnuntaina viharuusuja niille kaikkina muina vuoden päivinä rutiininomaisesti pahoinpitelemilleen vitunkantotelineilleen ja synnytyskoneilleen.

Toimivammaksi havaittu menetelmä onkin haitallisten tai taantumuksellisten käytäntöjen kaappaaminen osaksi omaa agendaa, antamalla niille uusi merkitys ja sisältö. Äitienpäivä pitäisi siis hallituksen määräyksellä muuttaa Äiti Maan eli Gaian päiväksi. Jossa merkeissä voitaisiin kätevästi voimauttaa ja uudenntaa Suomen ja suomalaisten ikiaikaista ja jakamatonta perisyylllisyyttä tätä yhteistä maapalloamme uhkaaviin katastrofeihin. Kuten ilmastomuutos, luonnonvarojen ehtyminen sekä kehitysmaiden riisto ja kaikenlaisen toiseuden sorto ja alistaminen.

Gaia päivän kunniaksi pitäisi myös jakaa Äiti maan-mitalleja ja Vihreän Ruusun Mamelukkikunnan puolikuita ideologisista ja muista ihanteellisista syistä lapsenteosta kieltäytyneille naisille. Samalla markkinoiden kansalaisille että suomalaisten lapsettomuus on eduksi ihmiskunnalle ja sen kestävälle kehitykselle. Meitähän on täällä maapallolla jo liikaakin ja siten lisääntyminen on syytä jättää meitä parempien kulttuurien edustajien tehtäväksi. Varsinkin koska Suomalaisilla on kannettavanaan raskas syyllisyys maailman väestöräjähdyksestä. Onhan maamme väkiluku peräti viisinkertaistunut vain parissa vuosisadassa.


Suomalaisuuden päivä pitäisi sitten tietenkin nimetä Monikulttuurisuuden päiväksi. Ja heittää se Snellman äärinationalistisine "kansojen henkineen" sinne historian roskatynnyriin, minne se kuuluukin.

Hänen sijastaan voisimme tänä MoKu-päivänä kunnioittaa tulevaisuutemme soihdunkantajia ja tiennäyttäjiä: Tarja Halosta, Johanna Suurpäätä, Ritva Viljasta ja Eva Biaudeta. Kiitokseksi heidän maallemme ja sen uudelle uljaalle monikulttuurisuudelle tekemistään loistavista palveluksista.

Sekä tietenkin julistaa kaikissa medioissa ja lukuisissa virallisissa juhlapuheissa  positiivisia tarinoita jännitävää toiseutta edustavista maahanmuuttajistamme. Jotka huolimatta suomalaisten heihin kohdistamasta arkipäivän rasismista ja merkitsevistä katseista ovat antaneet maallemme niin paljon. Ja joilta meidän on syytä ennakkoluulottomasti oppia ja omaksua tuoreita ajatuksia ja asenteita, joiden turvin mekin voimme kasvaa paremmiksi ihmisiksi.



Erilaiset Monikulttuurisuuden päivän tilaisuudet lopetettaisiin tietysti laulamalla yhteislauluna ja käsi toisen ihmisen kädessä Kumbayaata. Ja sitä nationalistista ristiretkeläisten symbolia ei vedetä salkoon. Vaan sen sijaan liputamme monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta juhlistavilla EU:n ja YK:n lipuilla.


-----------------------------------

PS Näihin päiviin on osunut kolmaskin vihatapahtuma. Helsingissä nimittäin vietetään äärinationalismia ja kansallismielisyyttä tympeästi lietsovia urheiluorgioita. Tarkoitan tietysti Lätkän MM-kisoja. Muistammehan viimevuotisen kristalliyön, kun Leijona-joukkue sattui silloisissa kisoissa pärjäämään. Ratikoissahan huudeltiin ihan avoimesti että "Sveduille turpiin" ja ainakin meistä vahvasti tuntevista tuntui vahvasti, että rasismi, fasismi ja nationalismi muuttuivat noina aikoina maassamme suorastaan salonkikelpoisiksi.

Tämä olisi ihan oman postauksen arvoinen huoli, mutta tyydyn nyt alkuhätiin vain siteeraamaan minulle Facebookista linkitettyä kirjoitusta. Koska sen kirjottaja on minusta oivallisesti tiivistänyt ongelman ytimen:

"Taas kuulemma pelataan jotain pallopeliä kansa kansaa vastaan. Kyllä tuollaisesta vastakkainasettelusta pitäisi jo nykymaailmassa päästä eroon. Sotia ja vihaahan tuollainen lietsoo. 

Eikö maailman kansat ole mitään oppineet kahdesta maailmansodasta? Rauhanomaista rinnakkaiseloa kannustavaa ohjelmaa sitä pitäisi suosia tuollaisen veli-veljeä ja kansa-kansaa vastaan sijaan. Kansainväliset yhteislauluillat jotka televisioitaisiin tuollaisten urheilutapahtumien tilalle. Suomi voisi olla esimerkkimaa ja lopettaa lainsäädännöllä kaikki kilpailulliset tapahtumat.
Make love not war."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti