 |
| Ja unohtakaa kaikki aiempi. Tällä kertaa olemme ihan varmasti oikeassa. |
Keskiäksyn ensimmäiset muistikuvat Suomea uhkaavasta työvoimapulasta ovat sieltä kahdeksankymmentäluvun loppupuolelta. Kun Erkki Liikanen oli valtionvarainministeri ja maatamme vietiin Koiviston ja Kulbergin johdolla pää pystyssä Europpaan. Sen jälkeen tuo sama työvoimapula on riivannut valtakuntaamme yhä kiihtyvään tahtiin ja yhä kuristavemmin. Yksi dramaattinen kulminaatiopistehän nähtiin vuonna 2010. Jo vuonna 2008 silloinen valtionvarainministeri ja maan viisain mies Jyrki Katainen julisti televisiossa, että uutena vuotena 2010 jokaisen kansalaisen pitää vetää lippu salkoon. Koska maamme siirtyy silloin virallisesti ja lopullisesti työvoimapulan aikaan. Tuon profetian voi katsoa tuubista:
Samalla kertaahan Katainen myös ilmoitti että parin-kolmen vuoden kuluttua (eli noin v. 2010- 2011) pankkikriisi ja europpaa vaivaava ihan normaali taantuma on ohi. Ja ennenkaikkea sen, että tällä alkavalla kymmenluvulla maamme tarvitsee työvoimapulan torjuntaan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Fantastista!
Tämä kaikki tuli mieleen kun taannoin luin uutisointia työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksesta. Jossa päädyttiin seuraavaan johtopäätelmään :
"Vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Jos työllisyysaste pysyy nykytasolla, työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa. Siksi työttömiä, maahanmuuttajia ja muuten työvoiman ulkopuolella olevia täytyy työllistää entistä tehokkaammin ja työuria pidentää"
Ja vielä sama lööppiuutisten kertomana:
Tämä virallinen totuus lohduttanee suunnattomasti kaikkia työttömiä, vajaa- ja pätkätyöläisiä, temppu- ja tukityöllistettyjä, ilmaisharjoittelijoita jne. Täältä tavallisten sukankuluttajien sammakkoperspektiivistä kun on jo pitkään näyttänyt siltä, että maatamme pikemminkin riivaa pula työpaikoista ja oikeista palkanmaksajista. Ja että tämä ongelma vain pahenee tulevaisuudessa, kun maamme poliitikot ja korkeat virkamiehet ampuvat maailmanparannuksen nimissä talouselämäämme omiin jalkoihin, vaihdin sarjatuliasennossa. Milloin minkin yksipuolisen globaalin vastuunkannon takia. Mutta onneksi nyt Työ- ja elinkeinoministeriö lyö meidän eteemme sellaiset tilastolliset rätingit ettei kukaan voi väittää olevansa työtä vailla. Meillähän on päinvastoin suorastaan kiljuva työvoimapula. Joka yhä vain pahenee...
Tuo the työwoimapulalätinä on tosiaankin lähtenyt elämään täysin omaa elämäänsä, jolla ei taida olla todellisen työllisyystilanteen kanssa juuri minkäänlaista kosketuspintaa. Ja varsinaista aitoa työvoimapulaa nyt on tunnetun taloushistorian aikana koettu vain poikkeusaikoina, kuten sotien jälkeisinä jälleenrakennuskausina, edes joltisenkin normaalisti toimivilla työmarkkinoilla sitä ei käytännössä pahemmin esiinny. Suomessa ihan oikeaa työvoimapulaa lienee lähinnä hoitoalalla sekä palo- ja pelastustoimessa, ja tällöinkin kyse on enemmänkin siitä, että noiden alojen palkkausta ja työoloja ei ole koettu riittävän houkutteleviksi. Esim. rakennusalalla, jonne on viime vuosina roudattu läjäpäin ulkomaista halpatyövoimaa, tuo työvoimapula on lähinnä irvokas vitsi. Samaten minkäänlaista akateemista työvoimapulaa ei ole eikä tule, siitä tämä nykyinen tusinamaisteritehtailu on kyllä pitänyt kiitettävästi huolta. Ainoa varsinainen pula taitaakin olla juuri tuosta ns. halpatyövoimasta, jonka avulla haluttaisiin sitten polkea palkkoja ja työehtoja. Koko tuohon liturgiaan kannattaakin suhtautua siten, että se on ns. käänteisesti paikkansa pitävää, eli kuta kovempi valitus työvoiman vähyydestä, sitä todennäköisemmin lama ja suurtyöttömyys on jo aivan nurkan takana. Näinhän se oli jo tuolla kultaisella 80-luvulla, ja niin näyttää olevan nytkin. Jäljet vain pelottavat...
VastaaPoistaTuossapa vielä:
VastaaPoistahttp://mediaseuranta.blogspot.com/2012/04/kansan-uutiset-vaikka-olisi-paa.html
Vaikka Kansan uutiset nyt ei ehkä olekaan se mediakentän objektiivisin aviisi, niin enpä silti lähde tyystin kiistämäänkään, etteikö tuossa tiettyä perää varmasti olisi. Ei savua ilman tulta, sano.
Hei Anon. Kyllä tämä yli kakskytviis vuotta jatkunut valitus ihan pian uhkaavasta työvoimapulasta on ainakin allekirjoittaneen tehnyt varsin kyyniseksi. Enempi on ollut pulaan palkanmaksajista. Ja he ovat käyttäneet tilannetta häpeilemättä hyväkseen. Nuorisoa nuorisoa on kyykytetty pysyvällä pätkä- ja ketjuduuneilla siinä tilanteessa, kun heidän pitäisi rakentaa tulevaisuuttaan ja perustaa perhettä.
PoistaVarmankin välillä on pientä niukkuutta ollut jossain spesiaaliammateissa tai esim ylikuumenneen rakentamisen aikoina sen alan ammattilaisista. Mutta yhtä paljon on kyse työelämän jäykkyyksistä ja tuilla elämisen hyvästä kilpailukyvysta töihin verrattuna.
Mutta pääsääntöisesti tuolla TVP-paskanjauhannalla on ajettu muita tarkoitusperiä. Halpatyövoimasta on aina pula jos vaihtoehtona on säädyllisen palkan maksaminen. Ja maahanmuuttoteolliselle kompleksille työvoimapula on aina ollut ykkösperuste jonka taakse on voinut asettua siilipuolustukseen.
No, nythän Suomella pitäisi ja kannattaisi olla helevetinmoinen rekry päällä. Esim Espanjassa on 25%:n työttömyys ja ennenkaikkea nuoristyöttömyys huitelee siellä jo viidessäkymmenessä prosentissa. Huima nuorisotyöttömyys vaivaa myös esim Irlantia, Italiaa ja Kreikkaa. Sieltä saisi valita parhaat päältä hommiin. Ja toisin kuin maahanmuuttoteollisen kompleksin kultamunilla, niin luku- ja kirjoitustaito kuin ammatillinen tai akateeminen koulutus olisi näillä tulijoilla valmiiksi hankittuna. Mutta eipä näy olevan käynnissä minkäänlaista rekrytointia...
Ehkä Äksy muitaa paremmin, mutta käsitykseni mukaan 1980-luvulla sai töitä helpommin kuin nyt. Töitä sai kun vaan koputti tehtaan portille tai talon ovelle. Töitä pystyi löytämään eri puolilta Suomea. Ei tarvinnu mennä Helsinkiin, asti, jos vaan kelpasi edes lattian harjaamishommat. Jopa Kainuussa oli alle 10 prosentin työttömyys ja se oli pahin työttömyysmaakunta.
VastaaPoistaJos olisi työvoimapula, niin työttömyysaste olisi nolla. Jos olisi työvoimapula, niin olisin päässyt aiemmin parempiin hommiin. Jos olisi työvoimapula niin saisin työpaikan vaikka Ämmänsaaresta.
Mauno Koiviston vahvan markan politiikka ja talouden sääntelyn liian nopea purkaminen, jota toteuttivat Erkki Liikanen ja sitten Matti Louekoski valtiovarainminsterinä, johti sitten Suomen lamaan. Nykytermeijä ilmaisten SDP ei suostunut vastuunkantoon 1991 vaalien jälkeen muodostettuun hallitukseen vaan jäi oppoitioon jotta voisi laman avulla nostaa kannatustaan. Sen laman avulla, jonka itse saivat aikaan. Tyhmä kansa ei tajunnut tuota 1995 vaaleissa, ja tyhmyyttään äänestivät SDP:lle vaalivoiton. Sille samalle joka vei neljä vuotta aiemmin lamaan.
Vieras. Saattoipa noin olla tai sitten aika kultaa muistoja. Vakityöpaikan ainakin sai silloin helpommin. Nykyään erilaiset pätkä ja silppuduunit ovat sääntö- eikä poikkeus.
PoistaJa kyllä sinipuna-hallituksella oli suuri iso rooli. Lama ja kriisi tuskin olivat vältettävissä, mutta hallitus painoi vielä ylpeästi kaasua kun seinä oli jo kaikkein nähtävissä ja olisi ollut jarrun painamisen aika. Silloinhan uhottiin että korkealta taholta että "lama loppuu kuin ei lue kepulaisia lehtiä". Ne "pää pysyssä Eurooppaan"jne puheet muistuttavat pelottavasti nykyisiä "olemme vastuutavakantavia eurooppalaisia vastuunkantajia" puheita. Seinä on taas kaikkien näkyvissä ja jälki tulee olemaan moninkertaisesti karmeampaa kuin yhdeksänkymmentäluvulla. Niin suuria ja idioottimaisia sitoumuksia on poliitikkojen toimesta tehty ja niin syvälle suohon kansantaloutemme on vaivihkaa ujutettu.
Arvelen että hypoteettinen Paavo Väyrysen kepu+kok-perusteinen porvarihallitus ei olisi tuommoista lamaa saanut aikaan, mikäli se myyttinen "kassakaappisopimus" olisi toteutettu 1987 vaalien jälkeen.
VastaaPoistaSitä ei voi tietää. Virkamiehet olisivat kuitenkin olleet samat. Samaten Koivisto ja Kulberg. Hallituksen valtaa ja vaikutrusmahdollisuuksia liioitellaan vahvasti.
PoistaJoo, missä se työvoimapula on? Minä voisin oitis auttaa ainakin omalta osaltani.Noh, kertokaa nyt!
VastaaPoistaNiinpä. Ei oo ja tuskin tulee...
PoistaNeuvostoliitto ei enää 1987 urputtanut kokoomuksen menosta hallitukseen. Pitääkö paikkansa että Kekkonen vielä ollessaan presidenttinä oli päättänyt että olisi valmis päästämään kokoomuksen hallitukseen ennen kuin menisi eläkkeelle 1984. Sanoi Moskova mitä tahansa? Kekkonen oli päästänyt kokoomuksen hallitukseen vain 1958 (Fagerholm III), 1962 (Karjalainen) ja 1964 (Virolainen), sekä epävirallisesti virkamieshallituksissa.
VastaaPoista1987 vaalien jälkeen Eduskunnassa oli ei-sosialistinen enemmistö joten hallituksen olisi tullut olla puhtaasti ei-sosialistinen. Kokoomuksen olisi pitänyt kieltäytyä Holkerista pääministerinä ja kertakaikkiaan kieltäytyä menemästä Sdp:n kanssa hallitukseen. Samaten Kepun olisi pitänyt kieltäytyä menemästä hallitukseen Sdp:n kanssa. Näin Koiviston olisi ollut pakko nimittää porvarihallitus.
Laman ulkoisille syille ei mahtanut juuri mitään. Ulkoisista tekijöistä merkittävin taisi olla Neuvostoliiton romahdus jolloin idänkauppa romahti. Mutta sisäisille syille mahtoi. Eli vahva markka, rahamarkkinoiden ja muun talouden sääntelyn liian nopea purku, nuo tehtiin itse ja seuraukset tuntuivat eniten täällä. Oliko samaan aikaan muissa maissa lamaa, kuten Ruotsissa tai joissakin ns. Länsi-Euroopan maissa? En muista että olisi ainakaan siinä määrin kuin täällä.
Hypoteettinen arvailu että mitä jos Johannes Virolainen olisi ollut presidenttinä 1982-1994, ja Väpe pääministerinä tuossa 1987-1991 ja 1991-1994, kunnes olisi valittu pressaksi. Luulen että tuossa tilanteessa olisi vaihtoehtoinen tapahtumakulku tähänkin hetkeen asti, aikavälillä 1987-2011 ja varsinkin 1991-2011.
Hyvää vappua! Tällä kertaa juon simaa ilman terästystä.