Kansainvälinen talous-seikkailusankarimme Olli Rehn on ilmoittanut, että parin viikon kuluttua komissio esittelee nerokkaan suunnitelmansa euroalueen yhteislainoista eli eurobondeista. Niiden ideahan on siis se että velat otetaan ja niistä vastataan solidaarisesti yhdessä, mutta jokainen euromaa kuluttaa niitä sen verran ja siten kuin parhaaksi näkee. "Tiukkojen" yhteisten "pelisääntöjen" puitteissa tottakai.
Eräänä sääntönä on ehdoteltu rajaa, jonka mukaan näitä yhteisvastuullisia lainoja saisi nostaa 60%:n asti bruttokansantuotteesta, sen jälkeen niiden hinta ja ehdot tiukkenisivat. Jännää. Sillä tällä hetkellähän tuon rajan alittavat vain Suomi, Slovenia, Slovakia, Luxemburg ja Viro. Eikä Suomikaan kovin kauaa nykyisellä velkaantumis- ja PIIGS-takausvauhdilla. Mitenkähän nuo bondit siis auttaisivat esimerkiksi Kreikkaa (jonka valtionvelka on noin 160% kansantuotteesta) tai Italiaa (120%) ? Vai onko tarkoitus, että tämän rajan laskeminen aloitetaan "puhtaalta pöydältä" ja jokainen euromaa voi ottaa yhteiseen piikkiin LISÄÄ lainaa tuon 60% verran?
Hälyytyskellot soittavat Keskiäkäisen Miehen päässä Bachin Toccataa ja Fuugaa, kun hän kuulee suunnitelman yhteisvelka-unionista. (Eikä vain hänellä) Käyttännössä siis sitoutuisimme myöntämään eurokumppaneillemme avoimen piikin, jota omalta osaltammme takaisimme ja jonka riskitaso jatkossa määräisi meidänkin (valtion)lainojemme korkotason. Ja luotaisimme, että esimerkiksi nämä löysässä hirressä roikkuvat PIIGS-maat myös niitä sääntöjä noudattaisivat ja valtiontaloutensa kuntoon hoitaisivat?
Duoda duoda, sanonpa vaikka Tuntemattoman Lahtista mukaillen: Tunnustaa sen jo Eurokraattinenkin presidenttiehdokas, että niitä sääntöjä kuitenkin rikottaisiin:
"Kokoomuksen Sauli Niinistö luonnehti ”vierastavansa” eurobondeja. Hän totesi synkästi, että eurobondien sääntöjä rikottaisiin joka tapauksessa.
- Siinä syntyy epäyhtälö, jos kerätään yhdessä rahat ja käytetään ne erikseeen. Elämme täysin erilaisessa eurossa nyt kuin mistä aikanaan sovittiin. Jos tällainen eurobondikassa on käytettävissä, niin kyllä sieltä kuitenkin sitten irtoaa rahaa sääntöjen vastaisesti, Niinistö sanoi.
Eurokiimaisten päättäjiemme kannattaisi edes välillä muistaa että Suomen valtionvelka on noin 82 miljardia euroa (ja on siis kasvanut vain reilussa parissa vuodessa n 30 miljardia) ja tähänastiset eurokriisi takausvastuumme joidenkin arvioiden mukaan ainakin 30 miljardia euroa. (Ja että Suomen kokonaisvelka valtio, muu julkinen sektori, yritykset ja yksityiset mukaan laskien n 270 % bruttokansantuotteesta) Siinä summassa solidaarisuuden nimissä aiheutettu parin prosentin koronnousukin panee jo miettimään, että minkäs hallinnonhaaran koko momentti pyyhitään pois seuraavasta budjetista.
Mutta turhaapa minä täällä Internetin peränurkan vessanseinälläni jupisen. Jahka federaatio-Olli nuo eurobondinsa esittelee, niin Suomalainen sixpack-nomenklatuura rientää kilvan taputtamaan ja kehumaan, että tää on ihan fantastista ja näillä me otetaan niskalenkki markkinavoimista ja jopa tienataan. Korkeintaan Sauli Niinistö saattaa hieman jupista epäilevästi, mutta täytyy muistaa että se on vaan presidenttipeliä. Salehan on tehnyt julkisissa puheissaan melkoisen takinkäännön, jotkut kommentit ovat kuulostaneet suorastaan persuilulta. Gallup-kärkenä hän pitää nyt kieltä keskellä suuta, koska meidän hallintoalamaisten k*rpiintyminen alkaa tihentyä jo käsinkosketeltavaksi.
Eurobondit siis tulevat jos ja kun Saksa niin päättää. Jos tuo solidaarinen rahoitustapa on kerran niin fantastinen, niin teenpä oman kainon ehdotuksen. Otetaan sitten vastaavat bondit käyttöön myös kansallisella tasolla. Jokaiselle rahantarvitsijajoukolle omanlaisensa vakuus- varmuus- ja vakautusväline:
-Asuntolainaluottolaman torjuntaväline ( ALLLTV) myöntämään tai takaamaan kaikille asunnonostajille lainat samoilla ehdoilla ja samalla korolla. Asuinkunnasta, tulotasosta, työllistymisestä ja vakuuksista riipumatta. Ja kaikki lainanottajat tietysti takaavat toisiaan yhteisvastuullisesti.
-Kuntarahoitusbondit (KRB) varmistamaan että kaikki Suomen kaupungit ja kunnat saavat lainansa samoilla ehdoilla. Olisihan se solidaarista, että vaikkapa Salla ja Kauniainen olisivat lainamarkkinoilla samalla viivalla. Ja tietenkin vastaisivat toistensa veloista.
-Yritysrahoituksen keskinäinen varmuustakuusväline (YRKVTV) Myös yritysmaailmassa on huutava vääryys että Tuppuraisen kukkakauppa-hautaustoimisto-asiamiesposti Enontekiöllä, Rehellisen Ahmedin pizza-kebabbila Iisalmessa ja Rovio Entertaiment Helsingissä ovat rahoitusmarkkinoilla ihan eriarvoisessa asemassa. YRKVTV järjestäisi kaikille samanhintaisen ja samanehtoisen rahoituksen. Ja yhteisvastuulla tietenkin...
Ja näiden "rahoitusvälineiden" henkilökunnalle ja johdolle eurooppalaiseen ERVV- tyyliin tietenkin verovapaus, vastuuvapaus ja täydellinen syytesuoja.
Mitä te siellä mutisette. Eivätkö nämä bondit muka enää kuulostaneetkaan niin hyvältä idealta?
 |
| Ennen oli ennen ja nyt on nyt... |
Fat cats, kihihihihii...
VastaaPoistaKattokaa - mää oon kissi. Oikee paksu ja pörröönen kujakolli...
VastaaPoistahmmm, Mitenkähän on kannataako nyt myydä kiinteistöä pois, jos iflaatio alkaa laukkaa.
VastaaPoistamulla on pankkilainaa 60tonnia kaikenkaikkiaa ja viimevuonna arvvioitiin käyväksiarvoksi 250-300 tuhatta, ja sitten on jokunen kymmenenhehtaaria maata (peltoa ja metikköä)
Ja nythän ne vielä meinaa, että luottoluokituksiakaan ei sais enää tehdä. Minähän en ole talousspesialisti, mutta jonkun verran on tullut sukan varteen kerättyä, ja olen sottaillut viime aikoina ihan tosissaan, että pitäiskös ostaa kultaa & hopeaa.
VastaaPoistaAnon. Kun en oikein ole ekonomisti tms maksasta ennustava auguuri, niin vähän on vaikea ottaa vastuuta sinun varallisuudesta :-)
VastaaPoistaPeriaatteessa kovan inflaation aikana vanhat, matalakorkoiset velat kannatta pitää ja antaa inflaation syödä pois. Ja kiinteistöissä periaatteessa raha on kohtuu hyvässä turvassa. Jos se kiinteistö tuottaa vuokrana tms edes omat ylläpitokulunsa.
Mutta jos kyseessä on perintömaatila, jota et itse viljele ja josta metsät on hakattu ns puhtaiksi, niin tilanne voi olla monimutkaisempi. Pellon hinnoissa on nimittäin tuottoihin verrattuna nykyään helvetinmoinen kupla. Ja ns jatkavat ja laajentavat maatilat on korviaan myöden veloissa. Jos tulee kunnon talousrytinä, niin niitä kaatuu kuin heinää ja pellon hinta voi laskea paljonkin.
Maaseutukiinteistöjen kysyntä ja samalla arvon kehitys riippuu taas niin kovasti sijainnista ja olosuhteista. Esim. onko omaa rantaa, ollaanko ns jumalan selän takana vai järjellisen matkan päässä isoista kaupungeista jne...
Eli en ainakaan minä osaa ottaa tuohon yksiselitteistä kantaa.
Ykä. Sanoinkin jo tuolla Kumiksen blogissa, että tuo luottoluokituskielto ongelmamaille takaa, ettei ne saa sen jälkeen hankittua omatoimisesti senttiäkään rahoitusta ns vapailta markkinoilta. Vaan jäljelle jäävät vain EKP tai mahdollisesti tulevat eurobondit.
VastaaPoistaKyseessä voi olla europäättäjiltä vain joko totaalinen tyhmyys tai sitten kavala federalistien taktinen veto. Kriisiä tarkoituksellisesti kärjistämällä pakotetaan euromaat tekemään ratkaisevat ja lopulliset askeleet kohti täyttä liittovaltiota.
Kyllähän nyt ainakin isompien käteistalletusten suhteen kannattaa hieman miettiä riskin hajauttamista. Historiaa kun katsoo, niin ei ole ollenkaan yksi kerta kun talousturbulenssit on ihmisten käteisvarat ja säästöt syöneet.
Suomessahan muuten hoidettiin aikanaan sota-ajan yletön setelirahoitus pois markkinoilta leikkaamalla setelit.
Eräs paappa muisteli minulle erään kohtalon 30-luvulta. Nuori poika sai periä lapsettomat sukulaisensa, siihen aikaan suht tavallisen maatilan rakennuksineen ja reilut kymmemen hehtaaria peltoa ja metsää. Tila myytiin ja summa oli tuohon aikaan ihan huomattava rahamäärä. Koska poika oli alaikäinen, rahat talletettiin pankkiin ja tilissä oli ehto, että ne saa nostaa vasta kun poika on täysi-ikäinen. Oliko se raja noihin aikoihin 21v vai 24v, en muista. Jokatapauksessa tuo päivä koitti vasta sodan jälkeen, vuonna -49 tai sinne päin. Ja kas, tuolla talletetulla talon hinnalla korkoineen sai tämä nuori mies juuri ja juuri ostettua polkupyörän. Tämä käytännön tarina inflaatiosta on vieläpä tosi...
Niin se on kyllä totta noitten kiinteistöjen kanssa, pohdiskelin vain.
VastaaPoistapelto säilyttää aina jonkinlaisenarvonsa aina.
mutta jos on ylimäärästä rahaa tilillä esm. rivitaloosakkaeen osto vai olla hyvä sijoituskohde, tai ei ainakaan hirveenhuonokaan, kunha ei osta näitä uusia, vaan jonkun 10-15v vanhan, niistä kun on se uudenasunnnon ylimääränen hinta karsiutunut pois, vuokrattua aina saa ..