Onko Paavon aika

 

 

Keskustan puoluejohdon rammat ankat ovat pitkin syksyä tuskailleet, mistä löytyisi Paavo Väyrysen presidenttivaaliehdokkuudelle edes joku haastaja. Jotta puolue voisi järjestää ehdokkaastaan esivaalin. Pussin pohjia on kaiveltu niin innokkaasti, että näköjään kuka lähes tahansa puolueen jäsen tai edes joskus sen liepeillä hengaillut olisi kelvannut. Kunhan se ei vaan ole Väyrynen. 

Punavihreyttä ja maailmanhalaamista liehakoiva cityliberaali puoluejohto olisi ollut jopa valmis Kepun lopulliseen upottamiseen Olli Rehnin tai Jorma Ollilan ehdokkuudella. Nykytilanteessahan kyseiset herrat eivät olisi pressanvaaleissa saaneet edes 5 %:n äänisaalista. 

Väyrysestä voi olla montaa mieltä, mutta jokatapauksessa hän on Keskustan nykypoliitikoista ainoa, joka pystyy houkuttelemaan takaisin niitä puolueen nykylinjaan kyrpiintyneitä peruskannattajia. Heistä kun moni ei eduskuntavaaleissa äänestänyt niinkään Persujen puolesta, kuin oman puolueensa viimevuosien politiikkaa vastaan.

Itseasiassa olen kuitenkin hyvin pettynyt, jos ja kun keskusta ei saa jäsenvaalia presidenttiehdokkaasta  pystyyn. Olisi nimittäin ollut ihan mukava nähdä sekin päivä, jona Keskustan nykyjohto onnistuu häviämään jopa oman puolueensa sisäiset vaalit...

PS. En ole koskaan ollut mikään Väyrys-fani, mutta toisaalta on myönnettävä, että hän on poliitikkona mainettaan parempi. Paavon ongelmanahan on aina ollut nimenomaan totaalinen sosiaalinen sokeus tai  kyvyttömyys. Älyä ja poliittista pelisilmää häneltä kyllä löytyy keskivertopoliitikkoa enemmän. 

Keskiäkäinen mies tuntee ja on tekemisissä muutaman vahvoja asperger-taipumuksia omaavan ihmisen kanssa. He ovat älykkäitä ja omalla tavallaan kyvykkäitäkin tyypejä, mutta saattavat välillä sosiaalisissa tilanteissa toimia kuin norsut lasikaupassa. Ja omaavat joitain lähes pakkomielteen omaisia kiinnostuksen tai suuntautumisen kohteita. Minulle on tullut sellainen käsitys, että myös Paavo Väyrysessä on monia hyvin samankaltaisia aspergeriläisiä  piirteitä.

PS 2 Koska kaikki eivät noita linkkejä jaksa aukoa, niin laitetaan nyt eräältä AS-sivulta muutama suora lainauskin. Miettikää olenko diagnoosissani ihan kuutamolla.

-Henkilö, jolla on Aspergerin syndrooma ei poikkea ulkonäöltään terveestä ihmisestä. Sen takia ympäristöstä ei yleensä löydy ymmärrystä poikkeavalle käyttäytymiselle. Häntä pidetään sen sijaan usein itsekkäänä ja huonosti kasvatettuna henkilönä.

-Yksipuolisia, kapea-alaisia kiinnostuksen kohteita.Tyypillisesti As-henkilö tekee jo esikoulu- ja ala-asteiässä vaikutuksen ympäristöönsä suurella tietomäärällään jostain tietystä kapea-alaisesta alueesta, tai useista. Yleensä kukaan muu perheenjäsen tai kaveri ei harrasta samaa asiaa. Asiantuntemus perustuu suureen tietomäärään ja he voivat oppia helposti ulkoa sivukaupalla tekstiä.

-Poikkeava puhetapa. As-lapsilta puuttuu yleensä ns. lapsenkielen vaihe. Jo ennen kouluikää monet puhuvat tyypillisen pikkuvanhaan tapaan ja sananvalinta sekä lauserakenne tuntuvat huomattavan varmoilta. Monen kielenkäyttö on pikkutarkkaa ja he käyttävät ahkerasti sanakirjaa oppiakseen sanan "tarkan merkityksen" ja lisätäkseen sanavarastoaan.

- on saita omista ja muiden rahoista ja katsoo, että aina on säästettävä pahan päivän varalle

-on haluton delegoimaan tehtäviä tai työskentelemään toisten kanssa, elleivät he suostu toimimaan täsmälleen hänen haluamalla tavalla

-on niin omistautunut työhön ja tuottavuuteen, että vapaa-ajan harrastukset ja ystävyyssuhteet jäävät pois 

-on ylitunnollinen, pikkutarkka ja joustamaton moraalisissa, eettisissä tai arvoasioissa