Hyvä hallintotapa?

Tänään silmiini sattui puolivahingossa MT:n pääkirjoitus  aluehallintokeskusten myöntämien ympäristölupien uudesta hinnoittelusta. Juttu aiheutti Keskiäksyllä lievää kulmakarvojen kohotusta. Uuden hinnaston mukaan nimittäin suurehkon navetan tai sikalan ympäristöluvasta joutuu jatkossa maksamaan 11 880 euroa.

Vertailun vuoksi, jos aiot rakentaa vaikkapa sataman, ympäristölupa maksaa alle kymppitonnin ja jäteveden puhdistamon lupa on navetan kanssa samaa tasoa eli noin 12 000 euroa. Uuden ydinvoimalan ympäristölupa sentään maksaa enemmän, 27 000 euroa.

Ympäristölupa on siis valtion vaatima lupa jossa on selvitettävä hankkeen ympäristövaikutukset:

"Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa"

Keskiäksy ymmärtää kyllä että rakennusluvan lisäksi joiltain toiminnoilta vaaditaan myös ympäristölupa ja luvalla on jokin hinta. Mutta haloo, että sikalan tai navetan viranomaislupa maksaa enemmän kuin vaikkapa sataman? Ja ydinvoimalan lupa maksaa vain reilut tuplat. Toiminnan laajuudessa ja mahdollisissa ympäristövaikutuksissa on kuitenkin hienoinen aste-ero.

On myös  muistettava että tuo prosessi on täysin viranomaisia itseään varten, tavallinen maajussi ei sitä todellakaan tarvitse eikä kaipaa. Lisäksi pitää muistaa että tuo lupa on määräaikainen. Se on voimassa korkeintaan 10 vuotta ja jos toimintaa esimerkiksi laajennetaan, lupa on haettava (ja maksettava) uudelleen.

Ympäristöministeriön kehittämispäällikön Riitta Pirhosen mukaan "korotuspaineita on edelleen, koska valtiovalta haluaa, että käsittelykulut peritään täysimääräisinä lupien hakijoilta. Korotusten suuruus perustuu Pirhosen mukaan aluehallintovirastoista saatuihin arvoihin, kuinka kauan lupien käsittely kestää. Eläinsuojien lupakäsittelyyn menee aikaa noin 25–40 henkilötyöpäivää."

Siis yhden navetan ympäristölupapereiden käsittelyyn kuluu yhdelle virkamiehelle laskettuna 1-2 kuukauden työpanos! Herranjumala! Tuosta voi toki tehdä jotain johtopäätöksiä ympäristöhallinnon virkamiesten työskentelyn tuottavuudesta ja työtehokkuudesta. Mutta ennenkaikkea tuo kertoo karusti sen, millainen pykälä- ja säädösviidakko on tähän maahan onnistuttu luomaan.

Valtiontalouden säästöjen nimissä on viime vuosina karsittu rankalla kädellä valtion ns. suorittavaa porrasta. Kansalaisten tarvitsemat palvelut karkaavat yhä harvempiin toimipaikkoihin ja yhä kauemmaksi.  Myös kansalaisten turvallisuuteen keskeiseti vaikuttavien poliisin ja armeijan toimintoja ajetaan säästöjen nimissä yhä ahtaammalle. Mutta samanaikaisesti pyhän byrokratiuksen Moolokin kita syö yhteisiä resurssejamme yhä kiihtyvällä vauhdilla. Mikään ei ole liian kallista tai tavallisen kansalaisen elämää liiaksi hankaloittavaa, silloin  kun byrokraatit ja heitä tukevat poliitikot suoltavat lisää, yhä monimutkaisempia säädöksiä ja määräyksiä elämämme sääntelemiseksi.

Nyt kun valtiontaloudellamme ovat edessä rajut säästötoimet ja leikkaukset niin teenpä kainon ehdotuksen. Mitäpä jos niiden poliisasemien sijasta sulkisimmekin hallintovirastoja. Ja kuntien sijasta yrittäisimmekin lakkauttaa maamme laeista, asetuksista, määräyksistä, säädöksistä ja hallintomenettelyohjeista sellaiset kaksi kolmasosaa. Näin saatavat säästöt olisivat todennäköisesti kymmenkertaisia. Ja tälläisten leikkausten johdosta meidän kansalaisten elämänlaatu vain paranisi.