Ei tullut uutta Sampoa eikä Finlaysonia, mutta tuleepa edes kirja

Tämän blogin suosituimpien tekstien joukossa on roikkunut noin vuosi sitten kirjoittamani "He ovat sankareita kaikki..." postaus. Aiheenahan oli valtiovallan ja mediamme taivaisiin suitsuttama ja suuresti fanittama  Muxlim.com verkkosivusto ja sen taustalla oleva henkilö sekä firma. (Tosin epäilen että tuon pitkän ja tylsähkön jutun suosio saattoi johtua myös kuvitukseksi väkertämästäni kuvasta. Tarja ja Anni nyt vaan ovat niin "hottiksia".)

Viime keväänä, kun uudet tilinpäätöstiedot tulivat julki, suunnittelin kirjoittavani juttuun myös päivityksen. Mutta niin Muxlimin talousluvut kuin tuoreet käyttäjämäärät olivat aika ankeat, joten päätin että enpä viitsi enää "potkia jo henkihievereissä olevaa hevosta". Varsinkaan kun hetkeen aikaan ei mediassa ollut esillä ärsytyskynnystäni ylittäviä ylistyssuuria Niinpä blogauksesta tuli coitus interruptus. Laitanpa oheen kuitenkin siihen sutaisemani kuvatuksen:

No, tarkemmin ajatellen, tekihän YLE toki viime heinäkuussa yhden nuoleskeluhaastattelun. (Löytyy poikkeuksellisesti edelleen YLE Areenasta, ehkä rajoittamaton esitysaika sen takia, että juttu oli näyttävästi linkitettynä Muxlim.comissa) Haastattelu kannattaa katsoa jo ihan sen vuoksi, että näkee kuinka toimittaja journalismin sijaan keskittyy haastateltavan fanittamiseen. Ja El Fatatry tuntuu olevan ihan oikeasti hyvin  sympaattisen oloinen tyyppi. Jutussa hän muuten täsmentää Muxlimin käyttäjämääräksi 25 miljoonaa henkeä. Tai ainakin että "Muxlim tavoittaa..."

-----------------------------------------

Pari päivää sitten talouslehtien pikku-uutisissa löytyi sitten ei-niin-yllättävä tieto, että Muxlim.com sivusto lopettaa toimintansa. Isoissa medioissa tapahtumaa ei toki ole noteerattu. Laajiten asiaa uutisoi Tietoviikko. Jonka juttu kuitenkin jatkoi mediamme helmasyntiä, eli firman omien lehdistötiedotteiden kritiikitöntä siteeraamista.

"Yhteisöpalvelu Muxlim oli suunnattu islamilaista elämäntapaa noudattaville muslimeille. Muxlimin antamien tietojen mukaan palvelu on ollut maailman suurin muslimien elämäntapasivusto ja sillä on ollut kymmeniä miljoonia käyttäjiä noin 190 eri maassa" 

Jos Muxlimilla tosiaan olisi ollut nuo kymmennet miljoonat käyttäjät ja jos se tosiaan olisi ollut maailman suosituin muslimisivusto, niin firma ei todennäköisesti oli joutunut talousvaikeuksiin. Tai ainakin olisi ollut myytävissä eteenpäin. Mutta totuushan on hieman toisenlainen kuin lehdistötiedote.

Muxlim.com ei nimittäin koskaan ole ollut:

-maailman suosituin muslimeille suunnattu verkkosivusto, ei millään aihepiirillä mitattuna
-sillä ei koskaan ollut kymmeniä miljoonia käyttäjiä
-niitä käyttäjiä tuskin edes oli 190 maassa (eli suurin piirtein maailman jokaisessa maassa)
-se ei hypetyksestä huolimatta ollut mikään erityinen innovaatio, vaan pelkästään muslimeille suunnattu kokoelma "kopioituja" ideoita tyyliin porttaali, myspace, habbohotel, blogialusta jne. Ja kaikkia noita ilmaan heitettyjä ideoita ei Muxlimissa saatu edes toimimaan käytännössä.

Katsotaanpa web-analyysejä. Alexa kertoo Muxlimin suosituimmuussijoituksen nettisivustojen keskuudessa:

 viime kesä:

ja tuore:

Eli Muxlim.comin sijoitus nettisivustojen suosituimmuudessa on viime vuonna keikkunut noin sijalla satatuhatta ja trendi on ollut laskeva. Maailmassa on jopa tuhansia huomattavasti suositumpia muslimeille suunnattuja sivustoja. Sadat elleivät jopa tuhannet ihan vaan suomalaisille suunnatut nettisivustotkin ovat Alexan vertailussa käytetympiä kuin Muxlim.com oli.

Niistä "kymmenistä miljoonista" käyttäjistä esim. TechCrunch kertoo seuraavaa:

Ja Google Adplanner seuraavaa:

Eli selkokielellä Muxlimin päivittäiset käyttäjämäärät ovat olleet 15 000 uniikin käyttäjän liepeillä ja Googlen mukaan kokonaiskäyttäjämäärä oli noin 130 000, josta satunnaisia kävijöitä noin puolet. Vaikka luvut eivät toki ole tarkkoja, niin kokoluokka on selvä. Oli niitä käyttäjiä 100 tai 200-tuhatta, niin se ei ole kuin prosentti tai pari Muxlimin ilmoittamista "kymmenestä miljoonasta-kahdestakymmenestä viidestä miljoonasta". Ja toisin kuin sitä suurta tarinaa uudesta Finlaysonista kertovalle medialle, maksaville mainostajille ei riitä firman oma lehdistötiedote käyttäjämääristä. He vaativat oikeaa, todennettua dataa.

Ei ihme, että noilla käyttäjämäärillä firman talousluvut ovat olleet karua katseltavaa:

Tuloja Muxlim ei ole onnistunut juurikaan hankkimaan, mutta menot ovat kasvaneet tasaisesti. Eli on syöty niitä valtiolta ja Tekesiltä saatuja avustuksia sekä suomalaisten ja ruotsalaisten "bisnesenkeleiden" sijoittamia pääomia, niinkauan kun niitä on riittänyt. Ja sitten lappu luukulle. Lehtitietojen mukaan El Fatatry toki aikoo jatkaa tätä bisnestä tavalla tai toisella. Mutta rahoituksen löytäminen näillä meriiteillä saattaapi nykytilanteessa olla hieman vaikeaa. Ellei sitten Suomen valtio ja veronmaksajat ojenna jälleen auttavaa kättään. En toki siitäkään yllättyisi. Joihinkin asioihin meillä nyt vaan on aina varaa.

Ainakin meidän velvollisuutemme olisi löytää jokin tapa palkita El Fatatry vielä kerran tähänastisesta työstä monikultturismin kruunun kirkastamisessa. Jos mitään muuta valtionpalkintoa ei tähän hätään keksitä, niin miten olisi tämän vuoden kirjallisuuden Finlandia-palkinto? 26-vuotiaalta El Fataryltahan on keväällä ilmestymässä muistelmat elämänsä 25 ensimmäisestä vuodesta. Ja onhan hän kiistatta osoittanut olevansa loistava tarinankertoja...

No, hätä ei ole tämännäköinen. Lehtitietojen mukaan El Fatatry oli mukana tukemassa Eva Biauden presidentinvaalikamppanjaa. En siis lainkaan hämmästy, jos vielä tänä vuonna uutisoidaan, että hänet on nimitetty johonkin korkeaan valtion monikulttuuristamisvirkaan tai sitten hyväpalkkaiseen tehtävään   maahanmuuttoteollisen kompleksin palveluksessa. Sillä sitähän varten ystävät ovat olemassa.

-----------------------------------------

En mitenkään halua ilakoida Muxlim oy:n kohtalolla tai sinänsä tuomita El Fatatryn toimintaa. Sarasvuolaisen huomiotalouden kurssilla hän epäilemättä ollut kurssin priimus, mutta samaa temppua yrittää moni muukin aloitteleva yrittäjä. Ja kaikista muistakaan startup-yrityksistä ei tule menestyksiä. Se mikä minua on tässä casessa hieman huvittanut, on poliitikojen ja median suorastaan kiimainen vouhotus. Jos kyseessä ei olisi ollut maahanmuuttajayrittäjä, kuvitteleeko joku, että erilaisia valtionpalkintoja, täysin kritiikitöntä mediajulkisuutta tai kutsuaa linnan juhliin olisi satanut samaan malliin? Tuskinpa.

Mutta toimittajillamme ja poliitikoillamme on se suunnaton halu ja tarve kertoa hienoja tarinoita monikultturismin siunauksellisuudesta ja uusista maahanmuuttaja-Finlaysoneista. Eihän niiden tarinoiden tarvitse aina olla tosia. Kelpasihan esimerkiksi eräs nykyään surullisen kuuluisa Lihaliike Agali vielä viime vuonna lehdistölle sankaritarinan aiheeksi. "Turkulainen kebabkeisari suunnittelee suurtuotantolaitosta"
Koska epäilen että tuo(kin) juttu häipyy kun siihen kohdistuu "liikaa" huomiota, otanpa talteen myös kuvankaappauksen. Suurenee klikkaamalla:

PS. Jos epäilette tuota väittämääni tarkoituksellisesta tarinakerronnasta, niin otetaanpa pieni vertailu. Esimerkkitapaukseksi sopinee vaikkapa muutaman nörtin alunperin harrastupohjalta perustama Oululainen Afterdawn.com. Sivusto on tietokoneharrastajille suunnattu uutis-, informaatio ja keskustelusivusto. Joka on vuosien saatossa laajentunut toimimaan seitsemällä eri kielellä.

Alexan mukaan sivusto on noin sijalla 5500 maailman suosituimpien nettisivujen listalla:

Ja Googlen mukaan sillä on ihan oikeasti useita miljoonia käyttäjiä:

Myös firman talousluvut osoittavat että vaikka mistään kultakaivoksesta ei ole kyse, niin terve pyrkimys tulojen hankkimiseen kuin vähintäänkin nollatulokseen on selvästi ollut bisneksen ohjenuorana. ( Se kuinkapaljon noihin viivatuloksiin on tarvittu tilinpäätöskikkailua, ei toki ole tiedossani )

Verrattuna Muxlim Oy:hin tämä nettifirma on kaikilla mittareilla toiminut paremmin. Mutta oletteko nähneet siitä ainuttakaan ylistävää lehtijuttua? Saati että sille olisi myönnetty "Sammon takoja" tai "Presidentin kansainvälistymis"- tms palkintoa. Tai kutsua linnan juhliin. Niinpä niin. Sillä tuo firma ei ole sellainen tarina, mitä tämän päivän toimittajat tai maamme poliitikot haluavat kansalle kertoa. Siitä puuttuu monikulttuurisuuden ihanuus...