Helsingin yliopiston dosentti Arno Tanner vaatii Pohjalaisessa että maahanmuuttokeskustelussa lakataan reagoimasta "ääriainesten" väitteisiin ja otetaan aloite omiin käsiin. Tämä tapahtuu hänen mukaansa "tuomalla panssarivaunutason vaikuttajat kehiin".
Myönnän, kuva menee pahasti jutun vierestä, mutta tälläinen visio minulle tuli jutun otsikoinnista mieleen.
Tuosta pelästyneenä minä ainakin haluan vakuuttaa kaikelle lukijoille käsi sydämmellä, ettei tämä blogi pyri olemaan Iso Uhka Arjen Turvallisuudelle™. Eikä edes pientä uhkaa viikonlopun varalle. Mutta sitä en voi taata, etteikö se joskus voisi olla kevyttä uhkaa sunnuntai-iltapäivän ratoksi.
PS. Tämä Arno Tannerhan on se sama säkenöivän älykäs maahanmuuttotutkija, joka Sellon joukkomurhan jälkeen kitisi Poliisi-lehdessä näin:
Sellon ampujan etninen tausta lietsoi jälleen ulkomaalaisvihamielisyyttä. Moni äärimielinen nettikirjoittelija unohti tietoisesti tai tiedostamattaan faktan, että kumppaniin tai ex-kumppaniin kohdistuva väkivalta on hyvin suomalaisetninen ominaisuus. Mustasukkainen suomalainen mies nostaa nyrkkinsä usein ilman, että sitä revitellään lööpeissä. Koruttomat maahanmuuttoasenteet kansan keskuudessa huolestuttavat tiedemiestä. On syytä ihmetellä sitä raivoa, millä nettipalstoilla ryhdyttiin albaanikulttuuria leimaamaan. Kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäksi kyse on yhteiskunnan vakaudesta.
Lukekaapa yllä oleva vielä uudestaan. Ibrahim Shkupolli siis kaivoi puukolla silmät exänsä päästä - elävältä. Sen jälkeen hän meni ihmisiä vilisevään kauppakeskukseen ja teloitti ampumalla neljä tämän työkaveria. Ja tutkijaa kovasti huoletti että tätä uutisoidaan niin, ettei muisteta samalla korostaa sitä, että suomalainen mies se vasta väkivaltainen onkin. Ihan kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä. Vau!
Ei silti, ei tuo mikään Sello-jeesustelun oksettavin pohjanoteeraus ollut. Siitä tittelistä kilpailee vahvasti "mediatutkija" Katariina Kyrölä:
Tampereen yliopiston julkaisema Journalismikritiikin vuosikirja paljastaa heti pääkirjoituksessaan, mistä kauppakeskus Sellon joukkomurha juontui. "Ei kulttuurieroista” eikä ”henkilökohtaisista ongelmista”, turkulainen mediatutkija Katariina Kyrölä uumoilee, vaan ”suomalaisen väkivaltakulttuurin liiankin tehokkaasta omaksumisesta”.
Kyrölä siis uumoilee, että Balkanin alueen monikulttuurinen onnela on jo vuosisatojen ajan ollut kuuluisa nimenomaan asukkaidensa kyvystä ja halusta konfliktien rauhanomaiseen ja väkivallattomaan ratkaisemiseen. Ja että tämä sieltä saapunut pasifisti kasvoi kieroon vasta väkivallan kyllästämässä suomalaiskulttuurissa. Vau uudemman kerran! Ihan hiljaiseksi vetää... Vaikka toisaalta, tuon ymmärtää paremmin, kun antaa Katariinan kertoa itsestään:
"Aloitin opintoni elokuva- ja televisiotieteessä 1997, ja seuraavana vuonna tutustuin naistutkimukseen, mikä avasi opintoihin mielen ja motivaation"
Kun näiden "tutkijoiden" mielipiteet lukee, niin mieleen hiipii vakava epäilys, että suomalainen yliopistokoulutus ja -tutkimus on todella vakavassa kriisissä. Tai sitten mielenterveyspotilaiden avohoito on täysin retuperällä. Ehkä jonkun pitäisi oikeasti kontrolloida, että ne lääkkeet tulee otettua ajallaan...
Kun vaalien jälkeen aletaan kissojen ja koirien kanssa etsimään kohteita, mistä saadaan kasaan ne valtiontalouden tarvitsemat miljardisäästöt, niin vinkkinä vain poliitikoille. Turun yliopiston nais- ja mediatutkimuksessa sekä Helsingin yliopiston maahanmuuttotutkimuksessa näyttäisi ainakin löytyvän löysiä resursseja leikattavaksi.
Lisäsin Ps:n
VastaaPoistaLokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
VastaaPoistaSuomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."
"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti ruotsinkielinen "Huusis"-lehti. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui heinäkuussa 1906, jolloin säätyvalta päättyi. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
suomenmaa.bravehost.com